View RSS feed

Lumisia harjoituksia
31 lokakuuta 2006

Täällä on pyryttänyt lunta koko illan - päästiin treenaamaan kunnon "lumimiehinä". Pihalle lähdettiin harjoittelemaan noin klo 18.35. Kaipaisin todella pientä "tuuletustuokiota" biologian pänttäämisen jälkeen. Päätin pitää Taaville leikkimieliset harjoitukset eli palkita lähinnä lelulla. Lelupalkka oli järkevämpi vaihtoehto siinäkin mielessä, että sain pitää käsineet visusti käsissä. Teimme useita liikkeitä peräkkäin: lyhyet tauot tai leikki liikkeiden välissä. Oikeastaan koko treenituokio oli leikkimistä lumessa, tokoliikkeet pyrittiin tekemään mahdollisimman leikinomaisesti. :O

  • Tunnari

Tein oikeastaan vähän extempore-treenin tunnarin suhteen. Vein eilen keitetyt kapulat muovipusseissa autotalliin ja tänään sitten päätin kokeilla niitä. Jännitin vähän hajujen tarttumista eli olisi minunhajuisiani molekyylejä liikaa merkitsemättömissä kapuloissa. Loppujen lopuksi ei tainnut olla.

Asettelin kapulat riviin autotallin eteen. Ensiksi autotallilta päin yksi toisto - Taavi toi hienosti oikean. Mielestäni oli oikein onnistunut suoritus: viretila sopiva, Taavi haisteli hyvin ja palautus myös kiitettävä. Toinen toistokerta tehtiin autotallille päin (takana kapulapussit). Etäisyyttä otin liikaa, Taavi toi väärän. Tässä tuli esiin se "normaali" ongelma eli matkaa pidennettäessä T innostuu enemmän - liikaa. Meillähän on ollut pari tunnaritonta päivää, joten "tunnarienergiaa" oli paljon. Seuraavaksi sitten vähän lyhyempi matka ja onnistunut toisto. Tunnaritoistot palkitsin nameilla. Taisin itse vahingossa nostaa Taavuskan virettä toistojen edetessä, sillä "hyppelin" innoissani, kun meni niin kivasti. :)

  • Ruutu

Tunnaritreenin jälkeen jatkoimme tuiskussa harjoittelemista ruudun merkeissä. Tein autotallin eteen putkenpätkistä ruudun. Kosketusalusta oli unohtunut aittaan, joten tein pikkuruisen alustan pahvinpalasta. Laitoin sen 3 x 3 m putkiruudun keskelle ja otin kaksi kosketustoistoa, jotta Taavi tajuaisi alustan. Sitten noin kuuden metrin päähän ruudusta ja lähetys. Taavi juoksi hienosti ruutuun, muttei oikein löytänyt alustaa. Kutsuin takaisin ja käytiin yhdessä katsomassa alustan sijainti. Seuraavalla lähetyskerralla löysi helposti alustan. Otin neljä lähetystä ruutuun, kaikki oikein hienoja. Kahdella ensimmäisellä "ruutu" + "koske", viimeiset pelkällä "ruutu"-käskyllä. Heitin palkan, hytinäapina, T:lle tai sai tulla hakemaan luotani (tulin kuitenkin vastaan). Tyytyväinen olin - hyvä Tee.

Ruututreenin jälkeen juostiin pihalla ympäriinsä ja heitin Taaville hytinäapinaa. Välillä esim. pari askelta kontaktikävelyä --> hytinäapinan heitto tai T tarjosi perusasentoa --> heitto. Lisäksi piilotin lumihankeen apinan, ja Taavi sai sitten käydä etsiskelemässä apinaa. Taavuskainen oli todella hyvällä tuulella - meillä oli oikein hauskaa.

  • Seuraaminen

Seuraamista otettiin pihalla leikkien. Mainitsin jo kontaktikävelyn, mutta harjoittelin myös pitkää suoraa. Heitin hytinäapinan taakse sanoen takasanan. Huom! En ole käyttänyt takasanaa ennen seuraamisessa, mutta joskus on kokeiltu takapalkkaa. Seuruutin Taavia pitkän suoran lumessa ja yhtäkkiä sanoin "lelu", jolloin Taavi sinkosi suoraan taakse lelun luo. Tein saman jutun uudestaan. Seuraamisessa upea kontakti, hyvä paikka - jes.

Taavi tarjosi koko ajan seuraamista, siis jos ei tehty eri liikettä tai en ollut lähettänyt sitä etsimään hytinäapinaa lumesta. Samalla tuli siis tehtyä myös käännöksiä. Kiinnitin erityishuomiota täyskäännöksen, joka oli mielestäni oikein hyvä.

Seuraamisharjoittelustamme on vielä mainittava toistuvat , jopa huomaamatta tehtävät, treenit. Sisällä saatetaan ottaa esim. paikallasiirtymisiä lelun kanssa pari toistoa välillä. Ennen luun tai Kongin antamista otetaan usein peilin edessä muutama käännös jne. Tänäänkin otin paikallasiirtymisiä ja käännöksiä oikeaan ennen Kongia. Olen painottanut oikeita käännöksiä, jotka ovat parantuneet mainittavasti. Taavilla on oikea käännös aina ollut vähän väljempi kuin vasen, mutta nyt oikea käännös on muuttunut paljon tiiviimmäksi - hyvä. Annoin loppujen lopuksi Taaville toisenkin Kongin, mitä ennen otin sitten kaksi täyskäännöstä. Positiivisinta täyskäännöksissä oli oikein hyvä pepun käyttö, tuloksena terävä käännös.

  • Luoksetulon pysäytys


Illan iloisten lumiharjoitusten viimeisenä osana otettiin luoksetulon pysäytystä. Ensimmäinen meni pipariksi: T juoksi lelun luo taakse kutsuessani sitä. Poika on ilmeisesti todellakin addiktoitunut mokomaan hytinäapinaan. Positiivista oli, että teki luoksetulon. Taavi nimittäin ensiksi kävi nappaamassa takaa hytinäapinan ja tuli sitten kiltisti sivulle: "Mami, eiks oo kiva tää apina. Aattelin ottaa heti mukaan." Palautin pojan vähäeleisesti lähtöpaikalle ja otin uudelleen. Nyt puolessa välissä matkaa pysäytys, jonka jälkeen välittömästi vapautus taakse lelulle - hyvä. Toisella toistokerralla vapautus vasta pienen viiveen jälkeen. Pysäytys oli mahtava! Kolmannella kerralla taas välitön vapautus taakse. Luoksetulojen jälkeen leikittiin - taas. :)

Mikä oli parasta tuiskutreeneissä? Hyödyllistä oli se, että harjoiteltiin taas erilaisella säällä. Sain todeta, ettei Taavia haittaa tuiskut - toko on aina kivaa. Opin myös leikkimisen olevan erittäin kätevä osa tokoharjoittelua. Ajattelin alkaa tehdä useamminkin tällaisiä leikkimäisiä treenejä, joissa tokoa tehdään ikään kuin leikin välissä. Parasta treenissä oli Taavin innostunut asenne - älyttömästi virtaa. Kuitenkin T teki tottista tarkasti, vaikka oli ihan täpinöissään apinalelustaan ja juoksentelusta lumihangessa. Ehkäpä tämä talvi ei sittenkään ole niin kammottava, kun treenit ovat näin hauskoja. :)

  • Metalliesine

Pitää vielä mainita meidän ei-niin-maininnanarvoisista metalliesinetreeneistä. Ennen ruoka-aikaa yritin saada Taavin nostamaan metalliesinettä ilman käärettä. Sain todeta jälleen kerran, ettei T todellakaan aio nostaa metallia suuhunsa. Maanittelut ja nami-innostamiset eivät tuottaneet tulosta. Yhden kerran tein niin, että aukaisin Taavin suuta vähän ja laitoin metallin pojan suuhun. T kyllä piti esinettä kiltisti suussaan ja toi sen minulle, mutta ei nostanut. En aio jatkaa tuollaista "esine suuhun"-taktiikkaa, kokeilin vain. Lopuksi kaksi toistoa kääreellisellä esineellä. Halusin varmistaa, ettei Taavi saa mitään negatiivisia vaikutteita. Taavi toi kääreellistä esinettä yhtä innokkaasti kuin ennenkin - ei ongelmia siinä. Metalliesineen työstäminen vaatii pitkää pinnaa, täytyy yrittää keksiä jotakin.

  • Liikkeestä istuminen

Iltapäivällä tehtiin yksi istumistoisto pehmonorsun avulla. Kävelin huoneessani pikkupätkän ja käskin Taavin istua jatkaen itse matkaa. Palasin Taavin vierelle ja palkitsin norsulla. Täydellinen suoritus Taavuskalta - hyvä.

Tulipas tältä päivältä yllättävän pitkät sepostukset - jälleen kerran. Paljon tehtiin, mutta toistoja ei kertynyt hirveästi. Molemmilla oli kaikissa treeneissä oikein kivaa ja esim. pihatreenit lopetettiin siinä vaiheessa, kun Taavi oli edelleen täpinöissään. Lopettaa pitääkin aina silloin, kun koira on vielä energinen ja täysillä mukana.

Tunnisteet:

Ruutu, pysäytys, seuraamista, kaukot
30 lokakuuta 2006

Taas alkoi uusi viikko ja lokakuukin alkaa olla loppumaisillaan. Tajusin viikonloppuna, että pitäisi tehdä marraskuulle koulutussuunnitelma. Aion tehdä suunnitelman viimeistään keskiviikkoiltana, yritän tänään ja huomenna lukea ahkerasti bilsan kokeeseen - käyminen, soluhengitys, käyminen, ATP, fotosynteesi. Onneksi bilsa on kiinnostavaa ja kivaa. Luettaisiinpa jo etologiaa, se olisi kaikista kiinnostavinta. Biologiasta ja ruottista huolimatta on treenattu. Pääsin kotiin jo ennen yhtä Miran kyydissä (kiitos ja kumarrus :O). Taavin kanssa alkoi päivän ensimmäinen tottispyrähdys klo 14.10 - enkös olekin tarkka. :D

  • Ruutu

Sinkura-sinttinen oli tänään hieno pikkumies. Onhan poika joka päivä ihastuttava otus, mutta ilmeisesti viikonloppu oli saanut Taavin energiseksi kuin mikä. Ennen viikonloppua, ja oikeastaan vielä lauantainakin, se oli hiukan vaisu. Leluista poika innostui, teki ok, mutta jotenkin oli rauhallisempi kuin tavallisesti. Ehkä olen vain tottunut Taavelon olevan noin 99 % treeniajasta "täpinöissään". Joka tapauksessa tänään minulla oli taas duracell-pupu treenikaverina. :) Tiedostin Taavin tavallista rauhallisemman olemuksen loppuviikosta ja päädyin antamaan sille matokuurin kaiken varalta. En tiedä, olisiko suolistopöpöt päässeet iskemään, mutta Taavista tuli kuitenkin tänään loppuneen matokuurin jälkeen huomattavasti virkeämpi. Ainakaan ei kuurista mitään haittaa ollut.

Ensiksi vein tunnarikapulat autotalliin eilisen keittelyn jälkeen, Taavi tassutteli "tehtäiskö nyt jotain"-ilme kasvoillaan vanavedessäni. Pojan asenne lupasi hyvää ruutuharjoittelun kannalta. Aitasta löytyi kaksi hillosankoa (~ 15 cm korkeita) ja kaksi Barbi-linnan tornia. En ymmärrä, miten ihmeessä ko. tornit ovat aittaan irralleen jääneet, mutta hyvin ne sopivat ruutumerkeiksi, mikä on tietenkin pääasia. Ruudun tein pihatielle eri kohtaan kuin eilen. Kokoa ruudulla oli 3 x 3 m. Alustan laitoin keskelle, näkyi hyvin lumesta. Etäisyyttä ensin 10 m, sitten 15 m, lopulta varmaan 20 m. Yhden kerran vain lähetys sivulta, muuten "heittolähdöt". T juoksi suoraan ruutuun upealla vauhdilla. Tosin huomasin, että "ruutu"-käskyllä meni keskelle ruutua, mutta koski alustaa vasta "koske"-käskyllä. Lopulta lähetin sanomalla "ruutu" ja Taavin lähestyessä ruutua huusin "koske". Liekö sitten järkeä, mutta toimi ihan ok. "Ruutu"-käskyllä meni keskelle, mikä oli tietenkin posiitivista. Toistoja otettiin viisi, palkitsin kaikki juoksemalla Taavia vastaan lelun (hytinäapina tai pehmoluu) kanssa tai heittämällä lelun Taaville ruutuunpäin. Poika oli hyvässä vireessä', eikä epäröinyt lähteä ruutuun, vaan juoksi täysillä joka kerta. Siihen oli hyvä lopettaa, olen todella tyytyväinen treeniin - jes. Ja muuten suunnittelin treenin, toistoja max. 6/sarja. Tein siis vain viisi.

  • Luoksetulon pysähdys

Lupauduin keittämään äidille päiväkahvit, joten minulla oli vaihtoehtona joko kipaista hakemaan toiset ruutumerkit ja ottaa pikaisesti toinen ruututreeni tai tehdä nopea luoksetulotreeni. Tein luoksetulon. Ruutumerkeistä tuli pysäytysmerkit. Etäisyyttä merkkien välille yritin mitata 15 m. Matka näytti loppupeleissä huomattavasti lyhyemmälle, ja itseasiassa viimeistä pätkää mitatessani tipsutin liian lyhyitä askelia.

Jätin Taavin odottamaan ensimmäisen merkin kohdalle. Ennen jättöä laitoin taakse hytinäapinan ja sanoin "behind". Kutsuin ja pysäytin keskimmäisellä merkillä + vapautin välittömästi lelulle taakse. Pysähdys ok. Toinen toisto samalla metodilla eli heti vapautus taakse. Pysähdys mielestäni oikein hyvä. Siinäpä se treeni oli - tyytyväisyystakuu.

  • Seuraaminen - käännöksiä paikallaan

Meistä tulee balettitanssijoita, kun harjoitellaan kurinalaisesti peilin edessä. Ehkäpä hiukan liioiteltua verrata ainakaan minua balettitanssijaan, en osaa tanssia ja minulla on huono tasapaino. Taavi kai menisikin balettitanssijasta. Kurinalaisesti ei harjoitella, joten unohdettakoon koko baletti. Käännöksiä tehtiin ensiksi vasempaan. Mielestäni vasen käännös on todella hyvä, oikeaa hakee vielä vähän. Tein 2 x 6 toistoa. Käännöksiä tein siis sekaisin vasempaan ja oikeaan. Välillä pyörin pari kertaa vasempaan, minkä jälkeen palkka. Välillä sama oikealle. Välillä palkka heti ensimmäisestä käännöksestä. Kontakti hyvä, paikka hyvä - varsinkin vasemmalle kääntyessä. Minä pidin kauniisti (!) selän suorana ja olin rauhallinen käännöksissä. Viimeisellä toistolla, käännös oikeaan, vapautin ruokakupille.

Kontaktivahvistusta on tehty nyt ulkoillessa enemmän, liekö sekin vaikuttanut Taavin mielialaan positiivisesti. Viime viikolla ei tehty paljoa kontaktivahvistuksia, eikä sitten poika - tietenkään - tullut lenkillä seuraamispaikalle niin aktiivisesti kuin ennen. Tänään tarjosi hienosti seuraamista ja oikeaa paikkaa, mistä seurasi tietenkin RUOKAA.

  • Kauko-ohjaus

Extempore-harjoitus ulkoilulenkillä. Kujalla käskin Teen maahan ja sitten kaukot: istu-maahan-istu-maahan-istu. Palkka siis viimeisellä istumisella. Perfekto, kympin olisi kokeessa napannut. :)

Tunnisteet:

Ruutua ja pari yllättävää istumistreeniä
29 lokakuuta 2006

Vau, ulkona on aivan mahtava ilma. Aurinko paistaa, tuulee vain vähän ja lunta on maassa. Tällä hetkellä talvi ei tunnu yhtään "peikolta", vaan ihan mukavalta jutulta. Kaameat paukkupakkaset eivät innosta, mutta jospa tästä talvesta tulisi leuto. Treenien suhteen leuto talvi olisi toivottava, koska ääreisverenkiertoni on älyttöämn heikko - jalat ja kädet jäätyvät heti. Tänään keksin kokeilla kynsikkäitä. Jopas olivat kätevät käsineet treenatessa.

Eilen sain muuten otettua itseäni niskasta kiinni ja luettua paria ruotsalaista koirien käyttäytymisestä kertovaa kirjaa. Mitään maailmaa mullistavaa en oppinut, mutta tulipahan treenattua ruotsia ja palautettua asioita mieleen. Viikon päästä on varsinainen onnenpäivä, sillä silloin saan Salme Mujusen "Tie tottelevaisuusvalioksi"-kirjan. Tuskin maltan odottaa, että pääsen lukemaan ko. teosta. Lisäksi tokotuttavani Leena lainaa minulle pari DVD:tä toissavuotisesta SM-tokosta. Haluan nimittäin katsoa nauhalta VOI- JA EVL-menoa.
Olen kiinnostunut varsinkin seuraamisesta, tunnarista ja ruudusta. Tunnaritreeniä ei pidetty eilen, eikä pidetä tänäänkään, sillä kapulat keitettiin vasta tänä aamuna. Osa kapulasatsista lähtee Riikalle, osa menee ulos/varastoon hajustumaan. Nyt on kuitenkin aika luoda katsaus tämänpäiväisiin harjoituksiin.

  • Ruutu

Yhdentoista aikaan lähdettiin kokeilemaan ruutua. Oliko suunnitelma valmiina? Eipä oikeastaan, mutta ainakin päätin etukäteen palkata "hytinäapinalla" ja pehmoluulla. Hytinäapina on paviaanipehmo, joka matkii Leijonakuninkaan Rafiki-paviaania
(kuva). Hytinäapina-nimitys tulee siitä, että pehmo pitää hassua apinaääntä, kun sitä ravistaa. Onpahan kannattanut joskus syödä McDonald's:issa lastenaterioita - muuten minulla ei olisi kattavaa kokoelmaa erilaisia Disney-pehmoja.

Tein pihatielle ruudun kissanruokatölkeistä. Ensiksi lyhyeltä matkalta reippaita lähetyksiä. Heitin Taaville palkaksi pehmoluun. Ongelmaksi nousi ainoastaan palkkauksen ajoitus. Välillä vihelsin (naksu) liian aikaisin - Taavi ei ollut kerinnyt koskettaa alustaa. Poika kuitenkin etsi sitä aktiivisesti keskeltä ruutua.

Seuraavaksi sitten ruutua äidin kukkuruukuilla. Päätin vaihtaa nopeasti merkkejä ja nyt tein ruudun pihamaalle. Uusia merkkejä ei kavahtanut, vaan kiltisti juoksi ruutuun. Alusta oli vähän lumen seassa, Taavi etsi keskeltä ruutua. Mielestäni on ollut todella positiivista huomata, ettei Taavi harhaile ruudusta pois, vaan etsii nimenomaan keskeltä alustaa. Alusta löytyi lopulta. Palkitsin ruutuun tai heittämällä ruudun taakse palkaksi joko hytinäapinan tai pehmoluun. Etäisyyttä 3-10 m - vaihdellen. Ruututreenistä tein kivaa leikkiä eli välillä juostiin ja leikittiin lelulla, välillä juoksin palkkaamaan ruutuun lelulla, välillä uusi lähetys heti perään jne. Taavi oli todella innoissaan, mikä on tietenkin tärkeintä.

Pian meille tuli häiriöksi äitini ja hänen kaverinsa Arja, jotka tulivat pihaan autolla. Taavi istui paikallaan ensiksi ja sitten otettiin pari lähetystä kukkaruukkuruutuun. Keskittyminen oli hyvää, vaikka äiti ja Arja istuivat autossa, eivätkä tulleet ulos - Taavi ei tiennyt, ketä autossa oli. Häiriöinä koko ruututreenimme ajan olivat myös Jami ja Juuso, jotka olivat kanssamme ulkona.

Tauon jälkeen sitten vielä ruutua 0,5 litran limsapulloilla. Etäisyyttä ensiksi noin 5 m, lopulta noin 15 m. Nyt Taavi löysi alustalle todella helposti. Yksi ei-suora ruutunmeno tuli, en tietenkään palkinnut. Loppua kohden ruutuunmenot vain paranivat -hyvä.

Loppuyhteenveto: Ohjaaja voisi suunnitella treenit tarkemmin, kuten on jo aikaisemmin todettu. Vaikkapa paperille pieni suunnitelma, jonka mukaan toimitaan. Lähinnä olisi hyvä merkitä toistojen lukumäärä ja miltä etäisyyksiltä harjoitellaan jne. Toistoja tuli viime treenissä melkoisesti, mutta toisaalta koko homma oli "leikkiä" ja välillä huilittiin. Alustan naulaaminen maahan osoittautui hyväksi ideaksi. Lumi peittää helposti alustan, jos harjoitellaan pihalla, pitää aurata alue hyvin. Positiivisinta treenissä oli Taavin varmuus. T ei epäröinyt lähteä ruutuun, vaikka matka piteni - hyvä. Jatketaan tästä.

Myöhemmin
Noin klo 14.15 palattiin ruudun pariin. Nyt oli suunnitelma - päässä. Merkeiksi valitsin aitasta löytyneet siirappipurkit. Tein pihatielle ruudun. Tällä kertaa ruutu oli kokoa 3 x 3 m. Etäisyyttä ensiksi semmoiset 5 m, kasvatin koko ajan. Lähetin Peltoniemestä päin. T haki tarkasti keskikohtaa, osui alustalle. Käskynä "ruutu" + "koske". Palkitsin hytinäapinalla, heitin Taaville ruutuunpäin. Kun T palasi luokseni lelun kanssa, lähetin välittömästi ruutuun. Tällä tavalla kuusi peräkkäistä toistoa. Olin todella tyytyväinen, sillä etäisyyttä oli viimeisissä toistoissa jo viitisentoista metriä. Epäröintiä ei lainkaan.

Seuraavaksi Taavi odotti istuallaan pihatiellä, kun tein pihalle grillikatoksen eteen (tielle)ruudun muovisista punaisista hillopurkeista. Ruutu jälleen kokoa 3 x 3 m. Kutsuin Taavin luokseni ja lähetin ruutuun pihatieltä. Etäisyyttä noin 10 m. Taavi juoksi välittömästi ruudun keskelle, suoraan, ja koski alustaa. Palkaksi hytinäapinan heittäminen ruutuun. Tätä vielä neljä toistoa. Pihatieltä päin onnistui hyvin, mutta pihalta päin (keppien vierestä) ei lähtenyt heti. Kutsuin uudelleen sivulle ja sitten lähti. Kepit häiritsevät vielä, T yrittää lähteä niitä kohti.

Pieni tauko ja pari ruutunmenoa aika läheltä leikkien. T juoksi ruutuun, heitin lelun palkaksi, T palasi, leikittiin ja kesken leikin ruutuun. Minä joko juoksin ruutuun palkkaamaan tai T tuli hakemaan palkan minulta. Olin älyttömän tyytyväinen. Taavi oli hienosti mukana treenissä ja itselläkin oli hyvä fiilis. Treenin lopuksi juostiin ympäri pihaa ja leikittiin hytinäapinalla. Mahtava koira.

  • Seuraaminen

Keksin tehdä neliöseuraamiseen. Tulipahan harjoiteltua vasemmalle kääntymistä. Hyvä paikka, hyvä kontakti, vire sopiva. Taavi on viime aikoina oppinut todella hyvin säätelemään viretasoaan eli äänitehosteet ovat poissa. Tänään poika oli täpinöissään, koska teimme seuraamista ruutuharjoitusten välissä. Käännökset hyviä, minäkin käännyin aika kivasti. Viimeisen kulmakäännöksen jälkeen vapautin taakse hytinäapinan luo. Lenkillä otettiin kontaktivahvistusta, T haki hyvin oikeaa paikkaa.

  • Liikkeestä istuminen

"Mitä ihmettä, treenaako ne tätäkin?" Virallisesti ei, epävirallisesti kyllä. :) Itseasiassa olen koko lokakuun aikana vahvistanut istumista todella paljon. Ennen käskin Taavin yleensä maahan eri etäisyyksiltä. Taavin tuli siis odotella väliajat tai muut tilanteet makuuasennossa - ei istualtaan. Jo syyskuun lopulla aloin toistuvasti käskeä Taavuskan istumaan. Niinhän siinä kävi, että liikkeestä istuminen tuli opetettua vahingossa. Pysäytin Taavin vauhdista, kun se tuli perässäni, jolloin liike "pohjustui". Tänään testasin sitten seuraamisen kanssa. Pysähdyksissä meillä on käytössä "kom"-vihje seuraamisessa. Siispä pihalla kävelyä, vihje "kom" ja pian "istu"-vihje. Tadaa, Taavipa istui varmasti ja hienosti. Kehuin ja heitin hytinäapinan palkaksi. Sitten toinen pätkä, nyt palasin viereen. Hienosti meni sekin!

Tunnisteet:

Lauantain kauppareissu ja vähän ruututreeniä kotona
28 lokakuuta 2006

  • Luoksetulon pysäytys

Taavi pääsi mukaamme keskustaan kauppareissulle. Kaupassa käymisen jälkeen mentiin taas S-marketin parkkipaikalle ottamaan pari liikettä. Kello oli melkein kaksi. Yön aikana oli satanut lunta - paljon. Juuri treenimme aikana ei tosin satanut lunta. Ensiksi otettiin luoksetulon pysäytys. Takapalkaksi laitoin vinkuluun. Toistoja tehtiin yhteensä kolme. Matkaa en mitannut, mutta ei ollut yhtä pitkä kuin kotitreenissä. Vapautin suoraan "stå"-käskyn sanottuani takapalkalle. Viimeinen pysähdys oli paras. Kaksi ensimmäistä olivat hiukan hakuammuntaa. Keskittyminen oli ok, vaikka Taavi tulikin luokseni tiellepäin. Asematien liikenne oli lähes ainoa häiriö, muita ihmisiä ei näkynyt paljoakaan. Treenistä ei jäänyt oikein mitään käteen. Työskentelyinto pysäytyksessä oli kuitenkin hyvä.

  • Seuraaminen - lähinnä käännöksiä

Luoksetulon jälkeen tein pikaisesti seuraamistreeniä. Kädet olivat täydellisessä kohmeessa, joten palkkasin taaksepäin vinkuluulla. Kävelin hetken neliötä, tehtiin käännöksiä vasemmalle. Välillä suoraa hiukan pitemmästi, välillä heti käännös ja palkka. Kontakti hyvä, paikka hyvä ja käännökset ok. Olin tyytyväinen tähän lyhyeen, mutta intensiiviseen treeniin. Itsekin peräti käännyin kohtalaisesti. :)

  • Ruutu

Nyt on kokeiltu alustan naulaaminen maahan. Idea osoittautui hyväksi, mutta maassa oli aivan liikaa lunta. Treeni pidettiin pimeällä autotallin valossa noin klo 18. Ruudun, 1,5 x 1,5 m, tein putkenpätkistä. Otin muutamia toistoja ruutuunmenoa. Alustan koskettamista piti vahvistaa, mutta lopulta vahvistin ainoastaan ruudun keskelle menemistä, koska ei Taavi alustaa lumen keskeltä löytänyt. Lyhyeen lopetettiin. Positiivista oli ruutuun menemisen varmuus, ei harhaillut. Tosin eipä matkaakaan paljoa ollut. Huomenna auraan kunnolla alueen, johon ruudun teen ja kokeilen uudestaan - tällä kertaa päivällä. :)

Tunnisteet:

Hyppelyä ja hiljaisuutta

Käytiinpäs kauppareissun päätteeksi kasvihuoneella harjoittelemassa. Halli on nimittäin kätevästi matkalla keskustaan. Muita ei harjoittelemassa ollut, enkä sen kummemmin ajatellut treenaavani mitään tiettyä juttua - lukuunottamatta hiljaisuutta. Ensiksi hallilla haisi Taavin mielestä jokin todella hyvä, mutta kiellon jälkeen unohti mokomat hajut. Taavi totteli upeasti "täällä"-käskyä, joista palkkasin vähintään superkehulla ja osittain namilla. Pyörittelin poikaa aidoilla ja "taka"-käsky toimi niin ikään hienosti. Kepeille mentiin vaikeista kulmista: sisäänmenot huiman hienoja. Aidat oli laitettu kätevästi, sai tehtyä eteenmenotreeninkin, joka sujui hyvin. Mielestäni oma ohjaus oli taas kasassa, enkä edes montaa kertaa näyttänyt minne sattuu.

Entäpäs hiljaisuus? Minun tarvitsi sanoa "hiljaa" vain pari kertaa. Lähinnä pieni haukku tulee kaarteessa putkelle. Reippaan "hiljaa"-käskyn jälkeen Taavi epäröi kerran putkeen menemistä, mutta muuten irtosi todella hienosti putkeen. Kepit mentiin pariin kertaan, vain yhdellä kerralla pieni haukku. "Hiljaa"-käsky ei keskeytä toimintaa, vaan muistuttaa Taavia, että nyt pitää olla hiljaa. Kerran Taavin haukahtaessa lopetin menon ja otin uudestaan. Kuumumistilanteessa "shh" toimii parhaiten, mutta sitä ei tänään tarvinnut käyttää. Taavi näyttää kuitenkin tajunneen, ettei haukkuminen ole kannattavaa - hyvä.

Kontaktiesteistä otin puomin ja keinun kerran. Kontakteilla ei mitään ongelmia. Kaiken kaikkiaan treenit menivät todella kivasti. Vauhtia ei vieläkään ole hallilla kamalasti, mutta pysynpähän itse paremmin perässä. Huomenna mennään ehkä Miran kanssa treeneihin. Suunnitteilla on myös yksi kisareissu vielä tänä vuonna.

Tunnisteet:

Pientä perjantaitreeniä
27 lokakuuta 2006

  • Tunnari

Jyväskylästä kotiuduin kuuden maissa. Seitsemän jälkeen pimeässä sadesäässä tunnaria. Laitoin kapulat ensiksi ympyrämuotoon pihakäytävälle. Etäisyyttä noin metri. Lähetin Taavin, lähti reippaasti kapuloita kohti. Oikean poika toi, mutta väärä lähti myös mukaan. Kapulat olivat kosteita ja jotenkin ihmeellisesti toinen kapula oli tarttunut omaan kapulaan kiinni. Taavilla oli siis suussa päällimmäisenä oma, mutta väärä tuli "kaupan päälle". Toisella toistokerralla toi pelkästään oman. Tauon jälkeen toi taas "tuplapakkauksen". Sitten tuli pöhlö moka. Hain lisää kapuloita ja jätin kaksi entistä ympyrämuodostelman taakse. Taavi kävi nappaamassa ensin väärän, siis toisen takimmaisista. Seuraavalla kerralla meni kiltisti ympyrälle, haisteli ja toi oman. Ihan hyvä mieli jäi, koska Taavuska haisteli, eikä epävarmuutta ollut. Matkaakin pidensin ja otin pari lähetystä vauhdista eli käveltiin poispäin kapuloista, minkä jälkeen lähetin suoraan kapuloiden luo.

Tein sellaisen huomion, että kapulat saattavat olla liian "sekahajuisia", joten huomenna on kapulakeittopäivä. Lisäksi Riikka saa tuoda minulle joitakin kapuloita kotoaan. Keittokapuloista osa lähtee hajustumaan Riikan luo. Jatketaan harjoituksia, ei tämä pahalle näytä.

  • Ruutu

Tunnarin jälkeen tauko. Päätin ottaa vielä pienen ruutuharjoituksen. Tuleepahan vaihtelua treeniin, kun harjoittelee sateessa ja pimeällä. Tein ruudun pihalampun alle neljästä pakasterasiasta. Ruutu oli kokoa 1 x 1 m. Kosketusalustan laitoin keskelle ruutua. Lähetin Taavin ruutuun noin 1,5 metrin päästä käskyllä "ruutu-koske". Taavuska meni ensin suoraan alustalle, mutta toisella toistokerralla haistoi merkkiä. Otimme muutamia toistoja. Ongelmana oli se, että ottaessani ruutua 1-4 m etäisyydeltä Taavi nappasi alustan suuhunsa tai ainakin "heitti" sitä jonnekin päin. Muuten sujuikin hyvin, Taavi meni suoraan ruutuun alustalle. Huomenna kokeilen naulata alustan maahan, koska alustan teippaaminen lattiaan toimi sisällä hyvin. Matkan kasvaessa ulkona alusta lähtee melkein aina mukaan. Jospa "naula-alusta" auttaa. :)

Tunnisteet:

Tunnariongelmia - toisaalta myös onnistumisia
26 lokakuuta 2006

  • Kosketusalusta -perustreeniä

Ruoka-aikaa ennen 2 x 8 toistoa kosketusalustaa. Ensimmäisessä sarjassa etäisyyttä alustaan oli noin 4 m. Toisessa sarjassa 6 m. Alustan teippasin jälleen olohuoneen lattiaan kiinni. Kosketukset olivat oikein hyviä, eikä Taavi yrittänytkään napata alustaa suuhunsa.

  • Tunnari

Mihinköhän se eilinen upea haistelu oli unohtunut? Kokeiltiin nyt lyhyemmältä matkalta, mutta Taavipa olikin yllättävän epävarma ja toi kaksi väärää peräkkäin. Paikkana oli tuttu kotipiha, ja kapulat olivat pihakäytävällä. Taavuska nappasi vasemmanpuoleisen kapulan suuhunsa heti ilman sen kummempaa haistelua. Muutenkin poika oli jäässä ja epävarmuutta lisäsivät epäonnistumiset. Onneksi saatiin yksi oikea ja siihen lopetettiin. Treeni tehtiin noin klo 16.15. Ilma kirkas.

Lähdin kokeilemaan tunnaria uudestaan tunnin kuluttua. Siirsin kapulat kiltisti nurmikolle. Taavi toi oikean, mutta epäröi lähetyksessä. Toisella kertaa väärä. Sitten oikea. Väärän tuodessaan ei taaskaan haistellut ja epäröi jo tullessaan, että onkohan tämä oikea kuitenkaan. Taavi oli silti innokkaampi tässä treenipätkässä kuin aikaisemmassa. Maksa motivoi poikaa hyvin ja loppujen lopuksi teki iloisemmin hommia. Katsotaan, mitä seuraava treeni tuo tullessaan. Jos ei onnistu, niin täytyy mennään metsään kokeilemaan. Ehkä Taavuskalla oli vain huono päivä ja seuraavalla kerralla muistaa taas haistella.

Myöhemmin
Ennen lenkkiä otettiin tunnaripihanurmikolla lampun alla. Otin pussista tuoreet kapulat. Laitoin riviin ja menin Taavin kanssa reilun metrin päähän. Lähetin "flaire"-vihjeellä. Taavi haisteli kapulat hienosti ja toi oman. Toinen toisto perään, yhtä hyvin meni. Siirtelyä, nostelua, pureskelua, hutilointia tms. ei esiintynyt. Ihmeen varma oli lähetyksessäkin. Palkkana nappulat, jotka maistuvat Taaville älyttömän hyvin. Matkan aion pitää joka tapauksessa 1-2 m, koska periaatteessa vihje ja tunnareille meneminen ei ole varma, jos matka on pidempi. Tulipas hyvä mieli, kun onnistui. Taavi oli muutenkin todella posiitivisella tuulella treenissä - hyvä.

Ruututreeniä ei olekaan nyt otettu, kun tänään tuli taas paneuduttua enemmän tunnariin. Huomenna voisi ottaa illalla Jyväskylästä kotiuduttua pientä treeniä. Suunnitelma on valmiina, joten harjoittelu on vain aloituksesta kiinni. Ainakin viikonloppuna treenaillaan ruudun alkeisharjoituksia (lyhyt matka, pienempi ruutu). Toisaalta pohjustusharjoittelua on tullut tehtyä kosketusalustan kanssa sisällä - ollaanpas harjoiteltu jotakin ruutuakin varten. :)

Agilityyn mennään todennäköisesti lauantaina. Tänään piti mennä, mutta iskä tuli vähän myöhemmin kotiin. Käytiinkin sitten vain reippaalla sauvakävelyllä iskän ja Taavin kanssa. Kivaa oli!

Tunnisteet:

Monenlaista mukavaa :)
25 lokakuuta 2006

Tänään on ehditty treenata todella hyvin, vaikka minulla olikin koulua neljään. Tulipahan harjoiteltua "vahingossa" sosiaalistamistakin, jota ei koskaan voi olla liikaa. Tottakai Taavi on perussosiaalistunut jo pentuna, mutta uudet ihmiset ja kokemukset ovat aina tervetulleita. Saimme vieraaksemme iskän työkaverin Sergen Paraisilta. Taavi on ennen vierastanut Sergeä melkoisesti. En tajua, mistä tämä on loppujen lopuksi johtunut, koska Taavelo ei ole saanut miehistä huonoja kokemuksia tms. Ilmeisesti Sergen käyttämä elekieli puhuessaan ja kiva ääni eivät ole Taavin mielestä mukavia. Tällä kertaa Taavi tajusi, ettei Serge ole mikään "paha". Poika on suhtautunut Sergen vierailuun rennosti. Tottumista auttoi se, että Serge antoi heti tullessaan Taaville nameja kädestä.

Seitsemän maissa lähdettiin treenaamaan tokoa Riikan ja Touhon kanssa. Riikka on tämän viikon TET-harjoittelussa Haapajärven apteekissa, joten emme ole nähneet sunnuntain jälkeen. Tämä olikin ensimmäinen kerta tänä syksynä, kun treenataan yhdessä pimeällä. Onneksi koulun kentällä on valot, minkä ansiosta ei jouduttu harjoittelemaan ihan pimeässä.

Halusin harjoitella Riikan ja Touhon läsnäollessa epäsäännöllistä/satunnaista palkkaamista. Ilma oli "mukavan" tuulinen, kolea ja välillä satoi lunta. Ensiksi päätettiin ottaa paikallamakuu, josta tosin päätin palkita. Yritin matkia hiukan koetilannetta eli seuruutin Taavin "tule"-käskyllä makuupaikalleen. "Tule"-käskyä ei ole viime aikoina paljoa käytetty, mutta se toimi hyvin. Jätin Taavelon kentän oikeaan reunaan. Touho oli parin metrin päässä oikealla häiriönä. Koirat makasivat 4-tielle päin. Tiellä oli taas vilkas liikenne. Menin piiloon koulun taakse ja palasin neljän minuutin kuluttua. Riikka oli aiheuttanut hyvää lisähäiriötä liikkumalla välillä Touhon viereen. Oli myös kätevää, koska Riikka pystyi kommentoimaan Taavin suoritusta. Poika oli kuulemma ollut muuten rauhallinen, mutta ihan paikallamakuun lopussa, viimeisellä minuutilla, oli äännellyt vähän. Vinkuminen ei ollut ollut mitenkään äänekästä, eikä jatkunut koko ajan. Välillä siis hiljaa, välillä pieni ininä. Onneksi vain viimeisellä minuutilla pikkupätkiä, eikä edes kovaa. Tyytyväinen olin, koska aika oli pitkä ja treenitilanne taas erilainen: pimeää, liikenne tiellä, kylmää. Paikallamakuun lopetin perusasentoon ja nappuloilla palkkaamiseen. Kehuin rauhallisesti, ei mitään juoksupyrähdyksiä tms.

Paikallamakuun jälkeen Taavi istuskeli paikallaan, kun Riikka ja Touho ottivat luoksetulon. Seuraavaksi minä päätin ottaa Taavelon kanssa neljä liikettä peräkkäin. Lähdin seuruuttamaan Taavia kenttää pituussuunnassa kohti Riikkaa ja Touhoa, jotka harjoittelivat seuraamista. Harjoittelimme tässä pitkää suoraa. Seuraamispaikka hyvä, kontakti hyvä. Hiukan ennen Riikkaa ja Touhoa tehtiin täyskäännös (ok) ja seurattiin aloituspaikkaan. Palkitsin kehuilla ja rapsutuksilla. Taavi oli innokas ja kehu/rapsutus palkka kelpasi.

Sitten jättöliikkeet, liikkeestä seisominen ja maahanmeno. Ensiksi Riikkaa ja Touhoa kohti seisominen. Hyvä valmisteleva osuus, pysähdys upea. Kävelin reilun matkan päähän, palasin taakse, odotin takana hetken ja menin Taavin sivulle. Vapautin suoraan seisomisasennosta, ilman perusasentoa. Jälleen palkintona kehut. Perään liikkeestä maahanmeno, jossa ei mitään ongelmia. Sama palkka kuin seisomisessa. Lopuksi vielä tähän treeniin luoksetulon pysäytys. Ensimmäinen luoksetulokäsky liian hiljainen, epäselvä. Palasin Taavin sivulle ja otn uudelleen. Minun piti pysäyttää Riikan kohdalla, mutta vähän myöhässä annoin käskyn. Pysähdys ok. Kutsuessani sivulle Taavi "klikkasi" ensin taaksepäin, ei siis lähtenyt taakse, mutta tuli sitten hienosti sivulle. Pysäytykseen jälkeen nameja. Tulipas hyvä mieli, kun harjoiteltiin kokeenomaisesti (ei palkkaa jokaisen liikkeen jälkeen) ja vieläpä ihan onnistuneesti.

Taavi sai taas harjoitella paikallaan istumista, kun Riikka ja Touho ottivat jättöliikkeitä. "Istu"-käskyä olen muutenkin vahvistellut "huomaattani" eli jätän Taavin todella usein istumaan liikkeestä. Tuo paikallaan istuminen sujuu myös upeasti, koska Taavi odottelee aina istuallaan liikkeiden välissä. Hauska moka sattui kuitenkin Riikan käskiessä Touhoa maahan, jolloin Taavi meni maahan kauempana. Riikka taitaa olla ainoa ihminen, jonka käskyä Taavi tuolla tavalla kuuntelee. Kävin korjaamassa pojan asennon ja loppuajan makoili, vaikka Riikka Touhoa käskyttikin maahan. Loppuun otettiin Taavuskan kanssa vielä luoksetulon pysäytys takapalkalla. Jätin Taavin ja sanoin takasanan. Takana oli palkkana vinkuluu. Menin toiseen päähän kenttää ja kutsuin. Oma kutsumiskäsky ok. Pysäytyskäskyni oli huono tai Taavi oli huolimaton, koska veti läpijuoksuna. Palattiin lähtöpaikalle ja tehtiin uudelleen. Nyt hyvä pysähdys ja noin 1 sek päästä vapautus taakse lelulle. Minun olisi pitänyt vapauttaa suoraan lelulle, mutta käsky ei tullut suusta tarpeeksi nopeasti. Toinen toisto tehtiin toiseen suuntaan kentällä, lelu taas takana. Vapautin suoraan taakse. Taavi oli koko treenin ajan hyvin innokas, mutta juuri sopivasti. Poika teki töitä hyvin - olin oikein tyytyväinen. Välillä jopa näytti, että tekemisenintoa tulee jopa lisää, kun palkkaa ei tule joka liikkeen jälkeen.

Treenin loputtua Riikan äiti Raili tuli kentälle Retu-springerin kanssa. Taavi pääsi luvan antamisen jälkeen haistelemaan Retua. Ensiksi pojat hiukan isottelivat toisilleen, ja Taavi kulki häntä pystyssä. Loppujen lopuksi Taavi ei juurikaan välittänyt Retusta, kun käveltiin kotiinpäin, vaan seurasi kiltisti minua - kuten tavallisesti. Vahvistin Taavin kontaktia, hyvin sujui. Koko kotimatkan ajan palkkailin pimeässä Taavia kontaktista. Kiitos Riikalle ja Touholle treeniseurasta! Eipä tuo pieni lumisadekaan treenejäö haitannut :)

  • Kosketusalusta -perustreeniä

Ennen yhteistreeniä ja myös iltaruokaa otettiin taas peruskosketuksia alustalla. Eteisessä matkaa se tuttu muutama metri. Toistoja 2 x 6. Kaksi kertaa "teippijärjestelmäni" petti, ja alusta lensi Taavin kosketuksesta. Muuten hyvä ja innokas periodi.

  • Tunnari

Yhteistreenistä kotiuduttuamme tehtiin pihalla lampun alla (nurmikolla) kaksi tunnaria. Otin kapulat suoraan pussista, ei käytettyjä. Oma tietenkin apuhajuton. Kapulat rivissä, etäisyyttä noin 4 m. Pieni harhailu (vihje ei vieläkään tarpeeksi vahva?) ennen kapuloiden luokse menemistä. Taavi teki hienoa haistelutyötä, aloitti vasemmalta. Oma oli toinen oikealta. T ei nostellut vääriä kapuloita, vaan malttoi haistella rauhassa. Oman kohdalla nappasi suuhun ja palautti hienosti sivulle. Toinen toistokerta otettiin hiukan kauempaa (mitä järkeä?), jolloin Taavi jäi puoleen matkaan, epäröi jne. Menin auttamaan ja ohjaamaan kapuloille. Itse haistelu olikin sitten hieno. Treenin aikana oli siis pimeää ja märkää, ei satanut. Tässä taitaa ongelmaksi nousta vihjeen toimiminen, ei itse haistelu. Mikä neuvoksi? Otetaan lyhyemmältä matkalta pari päivää. Etäisyyttä 1-2 m. Jos ei toimi, toistetaan vihje haistelun aikana.

Onpas ollut positiivinen päivä. Serge on Taavista edelleen kiva, nukkui äsken hänen vieressään. Nyt Taavi on jo rauhoittunut ja illan hampaidenpuhdistus on hoidettu - luun avulla.

Tunnisteet:

Tiistaitreeninkiä - vähän häiriöitä
24 lokakuuta 2006

Jopas on ollut kiireinen tiistai. Päivä on mennyt todella nopeasti. Nyt yritän palata ainakin pikaisesti päivän treenihetkiin.

  • Tunnari

Tänään oli se historiallinen päivä, kun Taavi sai kokeilla tunnaria ilman metsähajuja. Treeni tehtiin klo 16. Lumi oli sulanut maasta ja satoi hiljalleen. Otin viisi tuoretta kapulaa pussista ja levitin nurmikolle. Oma kapula oli tietenkin käyttämätön, apuhajuton. Ensiksi etäisyyttä noin 5 m. Taavi lähti reippaasti, haisteli tarkasti, otti oman ja toi sivulle. Ihan mahtava suoritus! Toisella kerralla pidensin matkaa vähän liikaa - jopa kymmeneen metriin. Vaikka Taavi toi tällä kertaa väärän, oli työskentely hyvää eli haisteli, eikä nostellut tai hermostunut. Epävarmuuden välttämiseksi käytiin yhdessä katsomassa se oikea ja kun otti oikean kehuin iloisesti. Olisin lopettanut kahteen, mutta päätin ottaa kolmannen, jotta saataisin - kunnon - onnistuminen loppuun. Etäisyyttä oli nyt noin 7 m. Taavi oli innokas, teki yhden siirron, mutta haisteli lopuksi hyvin. Palautus ok, ehkä vähän nopeampi olisi voinut olla. Kapula vähän heilui suussa sivulla, muttei kuitenkaan pureskellut. Palkkana treenissä oli juusto, maksa/nappulat olisivat tuoneet parempaa intoa myös tauoille. Tauoilla Taavi vaikutti vähän uniselta, mutta loppujen lopuksi teki hyvin töitä. Huomasin kuitenkin, että taidan jättää tuon Polarin kevyt juuston itselleni - Taavi ei sitä erityisemmin himoitse. :) Mukava treeni, tästä on oikein hyvä jatkaa.

  • Kosketusalusta -perustreeniä

Otettiin 3 x 6 toistoa ihan peruskosketuksia eteisessä. Etäisyyttä oli enimmillään 5 m. Taavi oli innoissaan, pari kertaa lähti alusta mukaan. Viimeisen sarjan ajaksi teippasin luutunpalasen lattiaan kiinni, mikä auttoi todella paljon - hyvä. Ruokakupille vapautin pitkästä kontaktista sivulla.

Ennen kuutta lähdettiin mummoni synttäreille Pyhäsalmeen, ja Taavi pääsi - tietenkin - mukaan. Poika oli mummon luona todella rauhallisesti, eikä stressanut yhtään. Mummoni luona oli käymässä myös tätini Arja. Arjan yorkki Jeri ei ollut mukana. Päätin treenata kosketusalustaa mummon eteisessä. Etäisyyttä jalkamitalla mitattuna 6 m. Alusta oli mummon makuuhuoneen puolella ja minä aivan eteisessä, käytävän toisessa päässä. Taavi meni heti reippaasti koskemaan alustaa, jonka olin teipannut lattiaan kiinni. Tuloksena 2 x 6 toistoa ja hyvin meni. Taavi oli intoa täynnä, mutta kosketukset olivat silti maltillisia eli ei aikonutkaan kokeilla, irtoaisiko alusta. Hyvä!

  • Seuraamista - käännöksiä ja suoraa

Mummon luona otettiin pari käännöstä paikallaan vasemmalle. Ainoa moite tulee hiukan liiasta innokkuudesta eli peppu siirtyy välillä liikaakin vasemmalle. Oikeaa paikkaa vahvistettava ja käännöstä pyrittävä rauhoittamaan omalla käytöksellä. Rauhoittelin tosin Taavia nyt ja jätin palkkaamatta liian innokkaasta käännöksestä - tietenkin.

Eteisessä tehtiin lisäksi pieni seuraamispätkä, johon mahdutin täyskäännöksen (hyvä), vasemmalle käännöksen (Taavi ok, itsellä vähän kiire) ja oikealle käännöksen (ok). Suoraa ei eteisessä mahtunut paljoa ottamaan, hyvä niin. Treeni oli siis vain tiivis käännösharjoitus. Todella lyhyt, mutta intensiviinen seuraamistreeni.

Mummon luota lähdettiin jonkin ajan kuluttua seuraamistreeneistämme. Äidillä oli asiaa kauppaan, joten mentiin vielä Halpa-Halliin. Minä jäin pitämään minitreenit Taavin kanssa. Parkkipaikat tulee aina hyödyntää. Autoja paikalla ei ollut montaa. Kello näytti kahdeksaa, joten oli pimeää. Treenin aikana ei satanut, mutta maa oli märkä ja ilma kostea muutenkin. Menin hiukan kauemmaksi autoista ja otin käännöksiä - lähinnä vasemmalle. Mielestäni Taavi teki hyvin ja kontakti oli kiitettävä. Sitten otin suoraa jonkin verran. Aluksi ei ihan täydessä vireessä, mutta parani koko ajan. Itse olin jo aika väsynyt, olisin voinut palkata innostavammin. Häiriöitä ei juuri ottanut, vaan oli mukana kivasti. Kontakti ja into tosiaan paranivat treenin edetessä, vaikka pitkään ei treenattu. Häiriötä tuli lisää parkkipaikalta lähtevistä ja sinne tulevista autoista. Viimeisen seuraamispätkän ennen autoon palaamista tein kaupan sisääntulon edessä eli seuruutin siitä ohi. Taavin kontakti oli mainio. Kostea ilmakaan ei näyttänyt poitsua sen kummemmin haittaavan, hyvä. Suoria seuraamispätkiä tehtiin neljä, joista vain yksi oli vähän pidempi. Oikeastaan yhden noista tein ns. kaarena, jolloin käännyin kaarevasti, en 90 astetta. Käännöksiä otettiin vain pari. Lisäksi ennen autoonmenoa otettiin 3 x kosketusalusta ihan läheltä. Taavi on tehnyt tänään hyvin töitä, hieno poeka.

Tunnisteet:

Tunnaria, kosketusalusta ja ruutu
23 lokakuuta 2006

Olipas hauskaa herätä tänään aikaisin "koulumaailmaan". Viikon aikana ehtiikin jo loikoilla melkoisesti, mutta silti aina ne pitkät yöunet ovat yhtä kivat - ainakin aamulla on kiva nukkua pitkään. Onneksi tänään oli lyhyt koulupäivä ja pääsin kotiin jo ennen yhtä Miran kyydillä. Saikin jutella vähän agilitystä - ihanaa. :) Kerroin Miralle projektistani "Taavi hiljaa radalla". Miran mielestä ideani on hyvä, mutta tietenkin siihen tarvitaan viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä minulta. Alku on ollut lupaava eli uskon täysin "operaatiooni". Motivaationi agilityn suhteen on kasvanut älyttömästi ja nytkin tekisi mieli lähteä treeneihin kasvihuoneelle, vaikka on näin kylmä. Valitettavasti iskä ei ole vielä tullut töistä, ja ulkona on jo nyt aika pimeää. Ehkäpä sitten huomenna tai ylihuomenna mennään treeneihin. Tokomerkintä tästä piti tulla, mutta alku taisi mennä "agilöpinäksi". Palataanpas asiaan. :)

  • Kosketusalusta -perustreeniä

3 x 6 alustan, 2 x 2 cm, kosketusta ennen iltaruokaa. Etäisyyttä alustaa maksimissaan pari metriä. Iloiset ja nopeat kosketukset. Pari kertaa alusta "lensi". Mielestäni Taavi ei kuitenkaan "kahmaissut" suuhunsa, vaan kosketti reippaasti, jolloin kevyt alusta lensi. Pitää pyytää jokin kerta jompikumpi vanhemmistani katsomaan ja tarkistamaan, ottaako Taavi alustan suuhun vai tekeekö pelkän kosketuksen.

  • Tunnari

Grillikatoksesta löytyi läjä märkiä tunnarikapuloita - käytettyjä tosin. Onneksi "tuoreet" olivat pysyneet melko kuivina muovipussissa, vaikka sekin oli unohtunut hiukan auki. Räntää/lunta ei satanut, keli kuitenkin märkä muuten. Kävin hakemassa metsästä - lumen seasta - viisi tunnarikapulaa, joista kahta ei ole vielä käytetty ollenkaan. Nämä kapulat olivat viimeksi laittamiani eli toissapäiväisiä. Vein ensiksi kapulat nurmikolle riviin. Oma kapula apuhajuton. Etäisyyttä kapuloihin vajaa 5 m. Taavi lähti iloisesti kapuloiden luokse, aloitti haistelun vasemmalta käyden kapulan kerrallaan läpi ja oman sattuessa kohdalle (kolmantena) otti sen suuhunsa ja palautti sivulle. Oli todella hienonnäköistä - hyvä Taavelo. Viisas koiraseni. Tauon aikana siirsin kapulat pihakäytävälle. Nyt ne erottuivat oikein kunnolla vaaleina tummasta kivetyksestä. Kapulat olivat rivissä ja oma oli taas apuhajuton. Etäisyyttä vajaa 5 m. Ensiksi Taavi ei huomannut kapuloita, pieni harhailu, kun pallokin oli oikealla. :) Toistin käskyn ja Taavi meni kapuloiden luo. Poika haisteli taas järjestelmällisesti ja löysi oman helposti. Tämä oli hiukan hitaampi suoritus kuin ensimmäinen, johtui alun pienestä harhailusta. Joka tapauksessa tällainen rauhallisempi rytmi on Taavuskalle ok - haistelu pääasia. Toinen toisto samalla omalla kapulalla, nyt T teki todella nopean ja hienon suorituksen. Tuossa ensimmäisessä käytävällä tehdyllä toistolla ei vain heti huomannut kapuloita. Erittäin positiivista on varsinki se, ettei Taavi pureskele kapulaa, eikä nyt myöskään nostellut/siirrellyt kapuloita, vaan vire oli juuri hyvä. Vien ehkä myöhemmin tänään pihalle kapulat yöksi ja kokeilen niillä huomenna.

  • Ruutu - totuuksia

Minä, tyhmä koirankouluttaja, saisin taas hakata päätäni pari kertaa seinään. Takana ruututreeni, joka epäonnistui, minun takiani. Uudet merkit, saviset kukkaruukut, vaikeuttivat harjoitusta, matkaa liian paljon ja ruutu liian iso - kunnon yhdistelmä. Ensiksi haahuilua: T ei hahmottanut merkkejä kunnolla. Ensiksi Taavuska kävi haistelemassa ensimmäistä oikeaa merkkiä, sitten haahuili. Poitsu etsiskeli alustaa, mutta harhaili lähinnä ruudun ympärillä - lopulta meni keskelle. Kolme seuraavaa toistoa meni paremmin, vaikka yhdellä kertaa lähti taas alusta mukaan. Palkitsin vinkuörtillä, heitin ruutua kohti. Yleiskuva treenistä ei kuitenkaan ole hyvä, sillä Taavi oli jopa ruudulle lähtemisessä vähän epävarma, eikä merkkien hahmottaminen ollut kunnossa. Mistäköhän johtuu? Liikaa etenemistä liian nopeasti. Vaikka ruudun pohjia on tehty ties kuinka kauan, ei suoritusvarmuutta ole vielä tarpeeksi. Nyt palataan kiltisti takaisinpäin ja muutetaan treenisuunnitelmaa hiukan. Kiire ei ole mihinkään. Seuraavaksi tehdään näin:

    Pienempi ruutu: 1 x 1 m
    Etäisyyttä aluksi vain 2-5 m.
    Käskynä ruutu + koske.
    Palkkana nami (viedään ruutuun) tai lelu (heitetään T:lle).

Ylläolevat keinot otetaan käyttöön ja katsotaan, mitä tapahtuu. Tärkeintä on, että tulee paljon onnistumisia. Seuraavat vaiheet listaan tänne, tulee ryhtiä ruututreeniin.

Tunnisteet:

Syyslomatreeniä - viimeisen kerran
22 lokakuuta 2006

Viimeinen syyslomapäivä on alkanut. Huomenna taas pitäisi jaksaa "rynnistää" kouluun. Tällä viikolla on tullut treenattua aika paljon ja päätinkin suosiolla jättää tältä päivältä tunnaritreenin tekemättä - tuleepahan vapaapäivä tunnarista. Muutenkin Taavuska saa viettää tänään kevyempää päivää, ettei väsähdä. Tottiksen pitää pysyä hauskana - molempien osapuolten mielestä. Lisäilin tähän blogiin jotain, kuten suosikkiblogeja, joita käyn selailemassa usein. Lisäksi laitoin muutaman vakiolinkin. Sitten treenien suunnitelmallisuutta "privaatisti" olen lisännyt tekemällä excel-pohjaisen treenitaulukon, johon merkitsen päivämäärät ja raksin kunkin treenatun liikkeen kohdalle. Paikan merkitsen taulukkoon myös. Kätevä taulukko - kiitos vinkistä Hovilan Veeralle. Ja sitten treenien pariin.

  • Ruutu

Viime yönä oli satanut lunta ihan reippaasti, sillä maa on valkoinen. Itseasiassa nytkin sataa lunta. Sää oli siis luminen ja kolea, kun lähdettiin ruutua treenaamaan kahdentoista maissa. Tein pihalle kolme ruutua: sinisistä sangoista, punaisista tötsistä ja kissanruokapurkeista. Ruudut olivat aika kaukana toisistaan, mutta kuitenkin "samalla" alueelle eli eivät aivan eri puolilla pihaa. Kaikki ruudut olivat tällä kertaa vähän pienempiä eli noin 2 x 2 m. Toistoja yhteensä 3 x 4. Ensimmäinen sarja tehtiin kissanruokapurkeille. Nopea ruutuunmeno, etsi alustaa, mutta jouduin auttamaan alustan löytämisessä. Mitäköhän tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Alusta, 2 x 2 cm, oli hautautunut hiukan lumen sekaan - ei ihme, ettei löytynyt. Vaihtelin matkaa eri toistokerroilla, enkä lähettänyt kuin kerran sivulta. Kolme seuraavaa toistoa teki tosi nätisti, ei harhailua. Valitettavasti yhden kerran alusta lähti mukaan: vihellys myöhässä. Taavi sai tulla hakemaan palkan (maksaa) luotani. Mielestäni oli alussa vähän uninen, mutta ruutuunmenot nopeita ja hyviä. Vaikuttaa olevan nytkin aika väsyksissä, nukkuu vieressä.

Pidettiin piei tauko, jonka jälkeen kaksi toistoa punaisille tötsille. Matkaa vähän pitemmästi kuin kissanruokapurkeille. Hienosti meni, palkkasin maksalla. Kaksi seuraavaa toistoa sitten sinisillä sangoilla - taas hyvin. Olin vauhtiin tyytyväinen ja haki ruudun keskustaa hyvin. Toisella kerralla juoksin ruutuun palkkaamaan, muuten Tee sai hakea minulta namin.

Viimeisen sarjan toistoista tehtiin kaksi kissanruokapurkeille, hiukan eri kulmasta ja keppien vierestä. Taavipas lähti ensin kepeille, vaikka käsky oli selvä ruutu. Lyhensin matkaa vähän ja otin uudestaan: juoksi ruutuun. Palkitsin heittämällä eilen mökiltä löytyneen vinkuörtin ruutuun. Toinen toisto samalla tavalla - ok.

Sitten toisto tötsillä. Suora meno ruutuun, etsi hyvin alustan keskeltä. Palkitsin heittämällä örtin ruutuun. Viimeinen toisto sinisillä tötsillä, palkka taas lelunheitto ruutuun. Varsinkin viimeisillä toistoilla oikein hienoa varmuutta - ei ongelmaa. Alusta lähti kaiken kaikkiaan kaksi kertaa koko treenissä mukaan, ei älyttömän huonosti. Taavi myös "syttyi" aivan eri tavalla toimintaan, kun vaihdoin namin örttiin. Treeni lopetettiin pojan ollessa vielä "täpinöissä". :)

  • Kosketusalusta - perustreeniä

Ennen ruokaa otin Taavin kanssa kosketusalustalla kuusi toistoa. Etäisyyttä oli nyt vähän enemmän kuin eilen. Virtaa Taavia oli älyttömästi, vaikka mielestäni se on muuten ollut "nulvea" tänään. Vain yhdellä toistokerralla alusta lensi, muuten rauhallinen - mutta reipas - kosketus.

Tämänpäiväiset treenit olivat tässä. Loppupäivän Taavuska saa lepäillä. Tulimme noin tunti sitten "raa'alta" metsälenkiltä Riikan ja Touhon kanssa. Lenkillä rämmimme pitkin metsää, ja minä jopa onnistuin kaatumaan ojaan. Koko lenkkitossuni upposi mutaan. Lunta, räntää, on tupruttanut koko päivän, joten voitte kuvitella, kuinka kylmä minulla oli, kun tossu oli saanut "mutakylvyn". Vettä oli sisällä kengässä. Olimme muutenkin Riikan kanssa likimärkiä ja koirat myös. Kyllä tämä talventulo on kivaa.

Tunnisteet:

Tunnaria kotona ja treeniä keskustassa
21 lokakuuta 2006

  • Tunnistusnouto

Tunnaritreeni pihametsikössä klo 9.50. Kolme toistoa vajaan vuorokauden metsässä olleilla kapuloilla. Ei apuhajuja. Ensiksi kapulat olivat ympyrämuodossa (oma kello 10). Ympyrä laaja, eikä poika ensiksi haistellut ylempiä kapuloita, vaan melkein luovutti. Joka tapauksessa Taavi haisteli väärät "alhaalla" olleet, eikä ottanut niitä. Hetken kuluttua Taavuska tajusi yläkapulat ja toi oman. Toisella kerralla laitoin kapulat vähän liiankin läjään. Kävi hassu juttu: Taavi oli ottamassa oman, mutta "vahingossa" suuhun tarttui päällä ollut väärä kapula. Ihan sama juttu kävi toisella kerralla. Väitän kivenkovaa, että oli ottamassa omaa. Taavuska otti väärän, koska kapulat olivat todella kiinni toisissaan. Pitää olla tarkempi, eikä laittaa ihan tuolla tavalla. Nyt kapulat olivat vähentyneet ja meni heti reippaasti hakemaan oman. Otin vielä kolmannen kerran, jolloin kapulat eivät olleet niin tiivisti, mutta "sekaisin" kuitenkin. Taavi toi välittömästi oman. Tämänaamuisessa treenissä ei esiintynyt turhia siirtelyjä, nostelua tms. Rauhallista työtä, mutta nopea ja innokas palautus. Etäisyyttä kapuloihin ei taas ollut paljoa, sillä halusin Taavin löytävän helposti kapuloiden luo. Nämä kapulat olivat muuten niitä iskän tekemiä.

  • Ruutu

Lähdettiin käymään päivällä äidin kanssa kirkolla ja päätin ottaa Taavuskan mukaan. Kaupassa käymisen ja mökkireissun jälkeen mentiin S-marketin parkkipaikalle, jonne tein sinisistä sangoista yhden ruudun. Ihmisiä ei juuri näkynyt, muutama auto ylempänä parkkipaikalla. Tietenkin Asematiellä kuljeskeli ihmisiä ja näkyi autoja. Älyttömästi liikennettä ei kuitenkaan ollut. Taavi tuntui olevan vähän "jäässä" aluksi, mutta alkoi lämmetä ruutuunmenojen myötä. Ensiksi oli hiukan hukassa ruudun keskusta. Pienellä avustuksella poika pääsi kartalle ja loppujen lopuksi pinkoi kiltisti ruudun keskikohtaan. Etäisyyttä vaihtelin, mutta pitkää matkaa en ottanut. Tein sankoruudun viereen pakasterasioista häiriöruudun. Sitten lähetin sinne ja ensiksi Taavi pinkaisi tietenkin sankojen luo. Itseasiassa kyseessä oli ensimmäinen kerta häiriöruuduilla ja vielä keskustassa. Pian Taavi hoksasi, että pitää mennä nimenomaan "pakasterasiaruutuun". Otin nopeita toistoja ja juoksin palkkaamaan juustopalalla ruutuun. Kokeilin myös narupalloa palkkana, mikä toimi - vauhtia ja intoa tuli lisää. Jälkeenpäin mietittynä häiriöruutu oli aivan liian lähellä toista ruutua. Treenin olisi pitänyt olla ainakin asteen verran helpompi eli häiriöruudun paljon kauempana sivulla. Aivot - ja koko keho - jäässä ei vain näköjään osannut ajatella tarpeeksi pitkälle. Olisin voinut jättää koko häiriöruudun pois, sillä sen siirtäminen kauemmaksi ei ehkä olisi ollut ihan järkevää. Äiti oli käymässä hautausmaalla, ja olin yksin parkkiksella eli jouduin muutenkin tarkkailemaan, ettei autoja tule. Jos olisin levittänyt treenini kovin laajalle, olisi pakasterasioistani voinut tulla entiset.

Kosketusalusta lähti ruudusta Taavin mukaan pari kertaa. Muuten kerkisin kuitenkin viheltää ennen suuhun ottamista, eikä Taavi sitten yrittänytkään napata alustaa suuhunsa. Liekö aamulla tehty alustan kertauskurssi auttanut. Otin nimittäin aamulla eteisessä perusalustatreeniä eli naksautin Taavin koskettaessa alustaa. Mielestäni ajoitukseni oli aika hyvä, ja Taaville palautui nopeasti mieleen, että alustaa pitää koskettaa, ei napata suuhunsa. Tätä perustreeniä otettiin aluksi läheltä ja lopulta vähän kauempaa. Tuo nappailuhan tuleekin mukaan vasta innon ja vauhdin kasvaessa.

Ruututreeni jatkukoon. Kotona pitää tehdä mahdollisimman erilaisilla merkeillä, vaihdella matkaa, kokeilla erilaisia palkkaustapoja (ruutuun palkkaaminen nyt osoittautunut parhaaksi) ja voisi myös ottaa pikkaisen pienemmällä ruudulla, jos ilmenee ongelmia erilaisten merkkien kanssa. Alustan nappaamiseen kiinnitän myös huomiota: harjoitellaan peruskosketuksia, jos tarvitsee. Joka tapauksessa oli ihan hyvät keskustatreenit ruudun osalta.

  • Seuraaminen

Parkkiksella otin pari käännöstä vasemmalle, meni todella hyvin. Palkkasin narupallolla ja juustolla. Lelupalkan heitin taakse. Ennen parkkistreenejä käytiin tosiaan mökillä ja siellä otin myös vähän seuraamista lämmittelyksi. Hiukan poika kuumui, kun palkkasin mökiltä löydetyllä "vinkuörtillä". Rauhoitin äänellä ja tein rauhallisemmat käännökset, mikä toimi hyvin. Seuraamisessa ei nyt ole ilmennyt suurempia mutkia. Kaikki tänään ottamani treenit olivat taas lyhyitä pätkiä, joissa kiinnitin erityishuomiota paikkaan.

  • Luoksetulon pysäytys

Otin mökillä hiekkatiellä kaksi pysäytystä. Jätin Taavin taakse vinkuörtin ja sanoin takasanan "behind". Etäisyyttä en mittaillut, mutta sellainen "keskipitkä". Kutsuin, ja Taavi juoksi täysiä minua kohti. Puolessa välissä matkaa "stå"-käsky ja välittömästi vapautus taakse lelulle. Hienosti meni. Toinen toistokerta mökkiin päin. Taas lelu taakse. Nyt pysäytys puolessa välissä, sekunnin odotus ja vapautus lelulle. Upea pysähdys!

Parkkiksella tein yhden pysäytyksen, narupallo takana. Pysäytin, odotin sekunnin ja vapautin taakse. Taavi pysähtyi kuin seinään. Tämänpäiväiset pysähdykset ovat olleet huippuja, vaikka ei viime aikoina kauheasti ole pysähdystä otettua.

  • Kosketusalustan kertaamista

Ennen iltaruokaa Taavi pääsi jälleen testaamaan kosketusalustataitojaan. Toistoja tuli 3 x 6 (+ 7. kosketus --> vapautus ruokakupille). Matkaa vaihtelin, mutta ei kasvanut keittiössä yli metrinpituiseksi. Taavi kosketti alustaa reippaasti tassullaan. Kahdella toistokerralla otti kevyesti suuhunsa, mistä ei tietenkään saanut naksua. Oma ajoitus oli ok.

Nyt Taavelo napostelee tyytyväisenä hampaidenpuhdistusluutaan lattialla rentouttavan niittylenkin jälkeen. :)

Tunnisteet:

Iltatreeniä agilityn parissa
20 lokakuuta 2006

Päästiinpäs tänäänkin kasvihuoneelle harjoittelemaan ja toteuttamaan Taavin "hiljentämisoperaatiota", joka sujui hyvin. Kukaan ei toki voi odottaa, että haukkuherkkä sheltti osaa pitää pikku suunsa kiinni parin kerran jälkeen, mutta olen todella tyytyväinen joka tapauksessa. Taavi hiljenee, kun sanon joko "hiljaa" tai "shh". Äänensävyni on rauhallinen, sillä yritän opettaa hiljaisuuden mahdollisimman luonnolliseksi jutuksi. Kaarroksissa esim. putkelle saattoi tulla äänitehosteita, mutta poika hiljeni kehotuksen kajahdettua ilmaan.

A-este oli maxi-korkeudella, joten sitä ei menty. Upouusi keinu näyttää houkuttavan Taavuskaa melkoisesti, aina olisi halunnut sinne mennä. Otin aika paljon pyörittämisharjoituksia viidellä aidalla. Samalla tuli harjoiteltua "taka"-käskyä, jonka voisin todeta toimivan oikein hyvin. Muutenkin Taavi seuraa nykyään vielä tarkemmin käskytystäni kuin ennen ja on jo hallille tultaessa paljon rauhallisempi. Pikkaisen vielä pehmeä pohja hidastaa, mikä on ihan ok, koska enhän itsekään pääse hallilla juoksemaan kunnolla, kun on niin pehmoista. ;)

Taavi on jostain syystä keksinyt, että kepit voi aloittaa myös keskeltä, jos mamman käsky on myöhässä. Ongelma tietenkin poistui, kun olin tarkempi ajoituksen suhteen. Ilokseni voin todeta olleeni tänään ihan hyvä käskytyksen suhteen: ääni rauhallinen ja ajoitus oli melko kohdallaan. Olen kyllä huomannut ohjaukseni edistyneen ainakin liikeratojen osalta, sillä teen nykyään hallitummat ja laajemmat liikkeet. Esim. ennen Taavi pyörähteli putken edessä usein, koska näytin minne sattuu, mutta tämänpäiväisessä treenissä ei tehnyt yhtään pyörähdystä, vaan "sukelsi" suoraan putkeen. Viime treenissä oli sama juttu.

Kontaktit olivat upeat - ei mitään ongelmia puomilla ja keinulla. Uutta keinua Taavi ei arastele ollenkaan, vaan menee sinne reippaasti. Pujottelu myös hyvä ja väärän puolen kepeillä ei mitään ongelmaa. Ensi viikolla mennään toivottavasti Miran kanssa treenaamaan. Huomenna on ohjatut treenit, mutta en vielä "uskalla" mennä. Haluan nyt aluksi tehdä rauhassa pohjatyötä tämän hiljentämishomman kanssa.

Nyt Taavi nauttii rennosta illasta mutustaen hampaidenpuhdistusluutaan. Poitsu ratkoikin äsken Kongin. Täytynee ostaa uusi vaativampi Kong, kun ei noissa vanhoissa ole enää haastetta - näköjään.

Tunnisteet:

Ruututreeni kukkaruukuilla ja käännöksiä

RUUTU
Syysloma on mahtava keksintö. Ilman lomapäiviä en voisi treenailla näin montaa pikkupätkää päivän aikana. Intensiivisillä pikkutreeneillä pystyy helposti tsemppaamaan seuraavaan treeniin ja ehkä sittenkin (?) ajattelee enemmän. Tehtiinpäs upeita toistoja tuossa kahden aikaan. Nyt ruutu oli autotallin edustalla ja tehty äidin valkoisista melko matalista kukkaruukuista (3 x 3 m). Matkaa ensin noin 7 m. Hyvä vauhti ja hakeutui keskelle alustalle upeasti. Juoksin palkkaamaan ruutuun namilla, tuli vähän vastaan. Vaihtelin matkoja, jopa 20 m etäisyyttä. Vain yhdellä kerralla pientä epävarmuutta (pikkustoppi), mutta jatkoi matkaansa laukalla. Yksi toisto meni niin, etten viheltänyt heti Taavin koskettua alustaa, vaan vasta hetken kuluttua - odotti alustalla. Olin tyytyväinen.

SEURAAMINEN - käännös vasemmalle
Ennen ruokaa 3 x 4 toistoa käännöstä peilin edessä. Taavi teki superkäännökset, älyttömän hyvä paikka ja kontakti. Vapautin viimeisen sarjan viimeisellä toistolla suoraan ruokakupille keittiöön. Myöhemmin agitreenien jälkeen pari peräkkäistä vasempaan kääntymistä ja palkaksi luu.

Tunnisteet:

Päivätunnari

Tadaa. Kapulat jäivät aamulla pihalle. Kaksi toistoa otin sittenkin pihalla. Oma kapula apuhajuton. Matkaa ensimmäisellä toistolla vain pari metriä. Ei mitään ongelmia: haisteli rauhallisesti, toi oman. Ei siirrellyt vääriä. Toinen toisto yhtä hyvä, vaikka matka pikkasen lyhyempi. Palautin kapulat metsään ja laitoin uudet hajustumaan. Ja ohjaaja on täällä iloinen.

Tunnisteet:

Ruutua päivällä

Valaisevaa ruutuharjoittelua niin ohjaajalle kuin koirallekin - enemmän ohjaajalle. Otin ensiksi "epämääräisiä" ruutuja, kun en saanut sisällä yhtään aikaiseksi suunnittelua. Jotenkin tuntui, ettei taas tajua, miten koira reagoi. Ensiksi ei hahmottanut ruudun keskikohtaa kunnolla, löysi silti alustalle. Palkkailin vinkulelulla. Huomasin, että Taavi pysähtyi noin neljä metriä ennen ruutua, jos kasvatin matkaa. Uusiksi otettuani toimi paremmin ja juoksi kunnolla ruutuun alustalle - ok. Ainakin auttoi, kun joko juoksin Taavin mentyä ruutuun palkkaamaan tai heitin ruudun takaosaan tähdäten lelun. Joka tapauksessa jotain epämääräistä tuli tehtyä. Positiivista: Taavi alkoi aktiivisemmin hakea keskikohtaa. Negatiivista: Taavi pysähtyi pari kertaa ennen ruutua ilmeellä "Hei, eiks se lelu lennäkään?". Kaksi pysäytystä ruudussa tuli otettua, seisahtui kuin seinään.

Sitten menin sisälle ja jäin mietiskelemään. Ruudun palkkaustekniikka kai tässä eniten ihmetyttää. En vain tajua, miksi ruututreeniä on vaikea suunnitella. Ryhdistäytyin silti ja päätin nyt edes jotain "linjaa" vetää treenissä. Ruutu oli kooltaan noin 3 x 3 m (vähän vajaa) ja pihatiellä. Ensiksi lyhyeltä matkalta, juoksin palkkaamaan ruutuun namilla. Olin innostava, ja Taavi vaikutti tosi iloiselta/innokkaalta. Sitten ruudusta poispäin, lähetys ruudulle lennosta. Hienosti laukkasi ruutuun, haki keskikohtaa ja alustaa. Taas palkkasin namilla ruutuun. Taavi lähti tulemaan vastaan, mutta huomasin, että toistojen edetessä alkoi tajuta minun tulevan ruutuun palkkaamaan (ei lähtenyt vastaan ihan täysillä). Matka vaihteli todella paljon, välilä lyhyt, välillä pitkä. Yhden kerran sivulta. Toistoja tuli viisi. Olin todella tyytyväinen, koska nyt Taavi ei jäänyt seisahtumaan ennen ruutua, vaan vauhti oli hyvä. Vaihtelen nyt treeneissä matkaa ja kokeilen aina mennä palkkaamaan ruutuun. Jos jostakin syystä ei toimi, kokeillaan lelulla palkkaamista takaosaan kosketusalustan koskemisen jälkeen. Alusta on edelleen neliö, todella pieni.

Tunnisteet:

Tunnari aamulla klo 9.45

Viimeinen arkilomapäivä on alkamassa. Heräsinkin ihan "oikeaan" aikaan. Aamu on todella kylmä, pakkasta -3 astetta. Tuuli puhaltaa suoraan idästä, mikä kyllä tekee muuten raikkaasta ilmasta jäätävän. Täytyy myöntää, että jo pienen "tunnaripyörähdyksen" jälkeen olen jäässä. Jospa ilma hiukan lämpenee päivän myötä. Tunnari sujui hyvin kylmyydestä huolimatta. Keittelin eilen kattilassa merkittyjä tunnarikapuloita, jotka olivat yön yli kuivamassa saunalla. Kapulat ovat "raikastumassa" grillikatoksessa, aivan vielä ei ole niiden käyttämisen aika. Onneksi merkittyjä kapuloita on jemmassa ihan kivasti. Iskä toi sitä paitsi eilen uusia kapuloita, jotka oli tehnyt työpaikallaan.

Ensiksi otettiin tunnari metsässä vuorokauden hajustuneilla kapuloilla. Laitoin kapulat siis hajustumaan eilen aamupäivällä. Taavi hutaisi ensimmäisellä toistolla, joten väärä tuli. Poika haisteli (positiivista), mutta jotenkin sekosi hajuista. Korjauksen jälkeen haisteli ja toi oikean. Otin vielä kaksi toistoa (pidensin myös hiukan matkaa) ja toi oikean. Mielestäni Taavi teki teknillisesti oikein hyvää työtä: kävi kapulat läpi rauhallisesti haistellen. Palautus oli niin ikään hallittu. Hyvä. Uusi apuhajuton kapula peliin ja tauon jälkeen kaksi toistoa. Puhtaasti meni ja Taavi osasi taas käyttää hienosti pientä nenuaan.

Sitten vuorossa oli pohdintatauko ja päätin ottaa riskin. En kylläkään pidä tätä "otetaanpa riski"-ajatteluani aina niin järkevänä, mutta ehkä nyt loppujen lopuksi kannatti. Vein nämä yhden vuorokauden ajan hajustuneet kapulat pihamaalle metsikön viereen. Maa oli aika jäinen, joten maasta ei ollut "peitoksi" kapuloille, vaan ne olivat melko paljaina nurmikolla. Matkaa otin jälkeenpäin ajateltuna turhan paljon - ensi kerralla vähemmän. Ensimmäisellä kerralla hiukan hutaisua, joten Taavuska toi väärän, saman kapulan kuin metsässä. Haistelu silti ok. Korjauksen jälkeen oikea. Vaihdoin kapulan puhtaaseen, apuhajuttomaan. Kaksi puhdasta toistoa muuten, mutta pikkaisen kuumumista (kolautteli ja siirteli muita kapuloita). Tähän kokeilen lääkkeeksi matkan lyhentämistä, ettei tule vauhdista turhaa kuumumista. Oma palkkaukseni voisi myös olla hiukan rauhallisempaa. Vaikea sitä on vain "yli-iloaan" pidätellä, sillä tuntuu niin hienolle, kun Taavi haistelee tarkasti ja tuo sitten oikean.

Mitäs seuraavaksi? Menen vielä takaisin metsään. Laittelen tässä päivän päälle kapuloita lisää metsään. Illemmalla ehkä pari toistoa tuoreimmilla kapuloilla metsäoloissa. Sitä ennen muutama toisto näillä vuorokauden hajustuneilla metsässä. En kiirehdi ottaa enempää pihatreenejä, sillä haluan vahvistaa edelleen rauhallista haistelua, mikä mielestäni toteutuu parhaiten metsäoloissa. Pihamaalla kapulat ovat enemmän näköärsykkeenä kuin metsässä, ja haistelu saattaa näin ollen unohtua pihaympäristössä. Rauhallisesti jatketaan.

Tunnisteet:

Ruutua lampun valaistessa
19 lokakuuta 2006

Päivän viimeinen ruututreeni tehtiin lenkin jälkeen - pimeällä. Onneksi pihavalot ja autotallin "varasvalo" (syttyy liikkeestä) valaisivat sopivasti. Iskä oli ruudun takana katsomassa, että Taavi tosiaan koskee alustaa. Nyt ruutu oli noin 1,5 m x 1,5 m. Etäisyyttä ruutuun ensiksi noin 6 m. Alusta kooltaan noin 2 cm x 2 cm ja keskellä ruutua. Lähetin Taavin ruutuun, vihelsin koskiessa alustaa ja poika sai sitten tulla hakemaan namin luotani. Toisella toistokerralla vihelsin liian aikaisin (iskä todisti), mutta muuten vihelsin kosketuksen aikaan - onneksi. Pidin pikkutauon ja suurensin ruutua. Nyt oli ainakin 2,5 m x 2,5 m. Etäisyyden sain kasvatettua 7 metriin. Enempää ei voinut matkaa pidentää, sillä oja oli vastassa, enkä sitten lähtenyt ottamaan eri puolilta. Taavi etsi hyvin alustan ruudusta ja hakeutui hyvin keskelle. Ensiksi se oli nimittäin hiukan ajautunut ruudun takaosaan, mikä ilmeisesti johtui aikaisemmasta treenissä, jossa olin laittanut lelun taakse. Toisto toistolta keskelle hakeutuminen ja alustan etsiminen vahvistuivat. Edelleen sai tulla vihellyksen jälkeen hakemaan palkan suoraan minulta. Vauhtia oli hyvin. Lopuksi yritin pitää pari sekuntia väliä eli viheltää vasta hiukan kosketuksen jälkeen, mutta Taavi säntäsi välittömästi koskettuaan alustaa luokseni. "Seiso"-käskyä en tosin ole käyttänyt. Pitäisin kuitenkin silti hyvänä, jos Taavi malttaisi odottaa vihellystä alustan luona, eikä säntäisi välittömästi luokseni. Esim. Taavi koskee alustaa --> odottaa --> minä tulen palkitsemaan ruutuun. Pääasia on joka tapauksessa alustan koskeminen. Oikeastaan vain parilla toistokerralla lähti alusta mukaan, Taavi tyytyi yleensä vain koskemaan alustaa ja juoksemaan mahdollisimman nopeasti luokseni namia hakemaan. Alusta oli sitä paitsi tällä kertaa "järkevämpi", neliö. Päivällä olin käyttänyt pitkulaista palaa, joka oli huomattavasti epäkäytännöllisempi. Hyvä mieli jäi näistä ruututreeneistä. Katsotaan, miten huomenna sujuu.

Tunnisteet:

Tunnari onnistuu :o)

TUNNARI
Hyviä uutisia tunnarista. Kävin äsken tekemässä klo 11 hajustumaan laitetuilla tuoreilla kapuloilla tunnarin metsässä. Taavipa teki täydellisen tunnarin, haisteli ja toi oman. Molemmat toistokerrat tuoreella omalla kapulalla. "Vähän hajustuneet" kapulat olivat Riikalta tuotuja ja tosiaan noin vähän aikaa hajustuneita. Arvatkaa, olinko onnellinen. Otin riskin, mutta kannatti.

SEURAAMINEN - käännökset vasemmalle
Ennen ruokaa 3 x 4 toistoa käännöksiä. Soile ja Raino (serkkuni ja hänen avokkinsa) olivat käymässä. Eteisessä tein Rainon vieressä käännöksiä, meni hienosti. Hyvä kontakti, hallittu käännös ja superhyvä paikka.

RUUTU
Muutama toisto pihalla. Pienempi matka, kokeilin laittaa palkan ruudun taakse. Alkoi hahmottaa enemmän ruudun takaosaa kuin keskustaa. Lyhensin matkaa ja vaadin tarkkaa alustan koskettamista. Ilmeisesti alusta näkyi huonosti ja löytyi huonosti, koska alusta on vihreä (harjoittelimme nurmella). Seuraavalla kerralla pienempi ruutu, lyhyempi matka ja paikkana tie. Tarvitaan nyt vahvistusta keskustan hakemiseen. Palkkana mieluummin nami (viedään ruutuun) kuin patukka. Näin ainakin nyt päättelisin äskeisen perusteella. Jatketaan.

Tunnisteet:

Ruudusta jotakin ylös

Ruututreeneistä palanneena voi taas julistaa olevansa tyhmä. Koirahan on hyvä, ohjaaja vain tahtoo töpeksiä vähän joka asiassa. Onneksi nyt ei sentään ihan koko ajan. Ruutua tuli harjoiteltua ja pari mokaa huomattua. Ensinnäkin tämän ohjaajan tulee suunnitella ruututreenit: montako toistoa, mikä palkka, minne palkataan jne. Tuli taas otettua "extempore-treenit" ja viskottua sitä patukkaa palkaksi ja todettua, että se vahviste voisi tulla pikkaisen enemmän oikeaan aikaan. Koira hahmottaa ruudun (minulla on vakaa luulo tästä ;), mutta jos palkkailen jatkuvasti heittämällä taakseni tms. saattaa koko ruudun hahmotus mennä pieleen. Ainakin tätä tukee se, että olen saattanut joskus "epähuomiossa" palkita jo ruutua kohden juoksemisesta. Heh, tänäänpäs Taavi kokeili pysähtyä ennen ruutua, josko saisi palkan ennen sinisten sankojen keskelle menemistä. Viisas koira. Toisin sanoen pitää vahvistaa keskelle menemistä. Palkka vasta, kun Taavi koskee alustaa. Seuraavilla toistoilla alkoi tarjota keskelle menemistä, sillä vahvisteeni (vihellys + patukan heittäminen) tulivat oikea(mpa)an aikaan. Matkaa tuli ainakin vaihdeltua. Huomasin myös, että vaihtaessani patukan namiin tuli tarkkuutta enemmän: Taavi rauhottui hiukan, jaksoi etsiä alustaa paremmin jne. Lähtikös alusta tällä kertaa mukaan? Eipä lähtenyt, sillä laitoin kiviä päälle. Ensiksi ongelmana oli ilmeisesti alustan etsiminen: pieni alusta, pikkukiviä päällä ja kivinen tie. Seuraavalla kerralla jotain järkevämpää sitten. On se hauskaa kirjoittaa ylös - ja kaikkien nähtäville - omat mokansa. Kaipa sitä tätä kautta oppii tunnustamaan itselleen typerät virheensä ja toimimaan seuraavalla kerralla huomattavasti paremmin. Ja muuten viimeisillä toistokerroilla pysäytin Taavin pari kertaa ruutuun ja menin palkkaamaan sitten maksalla. Ensi kerralla on luvassa järkevämmät treenit, sillä aion suunnitella kunnolla.

Laitan loppuun vielä huomioita ja jotain "ruutuhistoriastamme". Katsoin vanhoja päiviksiämme. Tammikuussa 2006 on tehty ihan kivasti ruututreeniä pihalla. Välillä käsimerkki ja peräti on etäisyyttäkin ollut se 25 m - jalkamittana mitattuna. Ruutua on otettu ties kuinka kauan, lähinnä leikkimielisesti. Kaikkihan alkoi aikoinaan kosketusalustan opettamisesta ja vähitellen rakensin alustan ympärille pikkuruudun, jota suurensin kerta kerralla. Aika paljon olen lelulla palkinnut ja esim. ruudussa seisahtumista on otettu "säästeliäästi". Lähinnä siis ruutuun --> koskee alustaa --> lelu lentää. Eipä siinä ole koskaan mitään ongelmia ollut ja reilu vuosi sitten syksyllä otettiin ruutua kirkolla pallokentällä. Niistä treeneistä jäi positiivinen kuva, sillä Taavi teki todella hienoja ruutusuorituksia. Kirjoitan sittenkin huomioita vasta myöhemmin.

Tunnisteet:

Tunnari pihalla klo 10.45

No niin, tästä se lähtee. Kävin aamulla piilottamassa Riikan hienosti pakkaamat tunnarikapulat toiseen pihametsikköön - grillikatoksen taakse. Sitten otin "tuoreen" merkityn tunnarikapulan, johon tartutin oman hajuni. Hajustumaan viedyissä kapuloissa on esim. Tuijan hajuja sekä tietenkin Riikan hajuja. En kylläkään tiedä, kuinka hyvin hajut säilyvät, mutta joka tapauksessa kapuloita on "kopeloinut" muut ihmiset. Ensiksi ajattelin, josko kokeiltaisiin metsätunnaria, mutta eilisen hienon haistelun perusteella päätin kokeilla jo pihamaalla, metsikön vieressä tosin. Maassa oli lehtiä hiukan, ja kapulat sotkeutuivat hiukan ruohon joukkoon eli aivan nähtävissä ne eivät heti olleet. Nyt siis käytössä olivat pitkään hajustuneet kapulat. Sinne laitoin joukkoon omanhajuiseni, uuden kapulan. Kapulat olivat rivissä vaakatasossa (------). Lähetin Taavin parin metrin päästä. Ei epävarmuutta, vaan tarkka haistelu - nyt tosiaan käytti nenäänsä. Oikea kapula tuli. Kehuin sivulla. Olen tässä aikaisemmin vahvistanut kehuilla myös haistelua, että tajuaa nenänkäytön olevan "se" juttu. Tänään ei tarvinnut, koska haistelu oli niin hyvää. Toisella toistokerralla ilmeni kuumumista ja väärä tuli. Pyysin korjaamaan (hakemaan oman). Nyt jaksoi haistella rauhallisesti ja toi oikean. Tartutin vahingossa tähän omaa hajua. Tauon jälkeen tuli taas oma kapula ja työskentely oli hyvää. Toisella toistokerralla tosin jätin tuon aikaisemmin haetun häiriökapulaksi taakse ja senhän poika toi ensiksi. Onneksi poistettuani tuon kapulan toi nopsasti oman. Loppujen lopuksi merkitsin häiriökapulan omaksi ja käytin haetuttamassa sen ympyrämuodostelmasta.

Loppuyhteenvetona voisi todeta, että Taavi on aika hyvin tajunnut hajusteluidean, eikä vihjekään enää ole epävarma. Ainoa on noutamishalu, joka välillä menee "yli". Kuumuminen tuottaa häslinkiä. Tänään tosin otin pitkältäkin matkalta ja kyllä Taavi jaksoi haistella - kahta yllämainittua "hairahdusta" lukuunottamatta. Tästä on hyvä jatkaa.

Tunnisteet:

Metalliesinettä
18 lokakuuta 2006

Metalliesine

Pitkästä aikaa yksi lyhyt treeni metalliesineellä sisällä. Treenipaikkana toimi keittiö ja nameina raaka hirvenliha. Kyllä, aikeenani oli kokeilla, josko Taavi olisi valmis nostamaan paljaan metalliesineen - ei ollut. Vähensin käärettä (nyt todella ohut kerros)ja ohuella käärekerroksella Taavi toi esineen hienosti. Heti ottaessani kääreen pois metalli muuttui "hirviöksi", eihän sitä voinut edes nostaa. Kokeilin monta kertaa, mutta ei. Niinpä sitten lopuksi kolme kivaa toistoa kääreen kanssa, ja Taavi oli innoissaan. Ainakaan palkka ei ollut huono, sillä Taavilla melkein kuola valui, kun hirvenliha tuoksui (ja maistui) niiiin hyvälle.

Tunnisteet:

Ensimmäiset treenit kasvihuoneella

Agilityesteet siirrettiin sunnuntaina kasvihuoneelle, mikä tietenkin tarkoittaa, että sisäkausi on alkanut. Tänään käytiin illalla treenaamassa ennen pimeää ensimmäistä kertaa hallissa tänä syksynä. "Mahdoton tehtäväni", Taavi hiljaiseksi agissa, sai uutta potkua. Luulin itseasiassa, että saisin "hermoromahduksen" ennen kuin hauvani olisi hiljaa hallilla, mutta eipä se niin kovasti kirpaissutkaan. Ensimmäisellä kaksoishypyllä kyllä haukahti - onneksi "shh" tehosi. Loppujen lopuksi meno oli kivaa. Varmistelin haukkumattomuutta sanomalla "shh", kun huomasin Taavin vähänkin osoittavan ylikuumenemismerkkejä. Ihmeen hyvin poika alkoi hallita äänenkäyttöään, lähinnä putkelle ja kepeille mentäessä haukku oli herkässä. Harjoittelua, treeniä, harjoittelua. Positiivista oli, että oma äänenkäyttöni ja jopa ohjaukseni oli hallitumpaa, kun koirani ei räksyttänyt. Muutenkin meno oli rauhallisempaa - nopeaa, mutta jotenkin selkeämpää. Pehmeä pohja toki hiukan hidasti Taavia, mutta muuten oli se normaali "turbovauhti". Tyytyväinen olen, kyllä se tästä vielä hiljenee. :)

Tunnisteet:

Onnistuneita suorituksia

TUNNARI

Nyt voidaan vähän tuuletella. Tunnarin kanssa on mennyt hienosti tänään. Ainakin taas ollaan hyvässä alussa edistymisen suhteen. Onpahan ainakin ohjaajalla vahva tunne siitä, että koira oppii joskus haisteluidean täydellisesti. kuva.

Ensimmäinen treeni tehtiin kävyillä pihakivikolla klo 12. Etsiskelin pihamaalta uusia käpyjä, jotka sitten laitoin riviin. Oma käpy oli myös uusi. Matkaa oli vain pari metriä: kuumumisvaara miniimiin. Taavi teki täydellistä haistelutyöt: aloitti oikealta, kävi kävyt vuorotellen läpi rauhallisesti haistellen ja oman tullessa kohdalle nappasi suuhunsa. Palautus oli myös hyvä. Toisella toistokerralla lisäsin hiukan matkaa (~5 m) ja lähetin. Jälleen hyvä lähtö, meni suoraan kävyille. Haistelu yhtä hyvä kuin ensimmäisellä toistolla. Käytössä oli siis uusi käpy, ilman apuhajuja.

Tauon jälkeen metsään. Suunnittelin treenin aamulla niin, että jos käpytunnari menee "kuin vettä vaan", kokeillaan metsässä. Olin jättänyt omanhajuisia kapuloita jonkin verran metsään hajustumaan, joten sellaisella sitten kokeilin. Vanhoja hajustuneita kapuloita oli aika paljon. Laitoin kapulat riviin ja lähetin Taavin. Etäisyyttä ei ollut kuin muutama metri. Merkkiäkään epävarmuudesta ei ollut, Taavi lähti iloisesti ja haisteli tarkasrti. Hyvä palautus ja kunnon kehut sivulla. Toisella toistokerralla otin oman hajustuneen kapulan ja laitoin riviin. Taavi haisteli tarkasti, löysi oman, mutta siirtyi haistelemaan vielä toisia. Onneksi lopuksi valitsi oman. Pojan vire oli sopiva. Vaikka palautus oli nopea ja lähtö myös, ei Taavi "häsläillyt" ja ottanut ensimmäistä vastaantulevaa.

Noin klo 13.15 taas metsään. Hajustuneiden kapuloiden sekaan laitoin yhden kuivan kapulan (= omanhajuinen) ja lähetin Taavin. Nyt kapulat olivat eri paikassa kuin aikaisemmin päivällä. Hyvin meni käpyjen luo ja alkoi välittömästi haistella. Oman tullessa kohdalle otti kapulan reippaasti ja palautti. Tosin pudotti ennen irrottamislupaa, jolloin pyysin noukkimaan. Periaatteessa palautusta tunnarikapulalla voisi harjoitella erikseen, katsotaan nyt. Toisen toiston tein metsässä hajustuneella kapulalla, johon tartutin oman hajuni. Eipä ongelmaa tässäkään, hyvä tunnari. Ja tämä ohjaaja hyppii tasajalkaa - on niin hyvä fiilis.

SEURAAMISTA

Extempore-harjoitus tunnarin jälkeen. Ensin muutama toistoa vasemmalle kääntymistä. Lopetus perusasentoon käännöksen jälkeen tai sitten "lennosta" palkkaus. Sujui hyvin - osasin kävellä. Yksi pitkä suora Peltoniemeä kohti kujaa pitkin. Täydellinen kontakti ja hyvä paikka, ei käskysanaa. Palkkasin maksalla, kuten tunnarissakin.

Lenkillä myöhemmin kontaktivahvistusta, Taavi hakeutui sivulle ja sitten "mars,mars". Palkaksi nappuloita.

Tunnisteet:

Lenkillä tunnaria
17 lokakuuta 2006


  • Tunnistusnouto

Vähän ennen neljää lähdettiin Riikan ja Touhon kanssa lenkille. Ihan lenkille lähtiessämme otin Taavin kanssa pihalla käpytunnarin. Poika toi oikean kävyn - hyvä.

Kävellessämme niityn vieressä kulkevaa hiekkatietä ajattelin, josko kokeiltaisiin nyt lenkillä vierailla hajuilla. Mokia tuli tehtyä, mutta yritys hyvä, kymmenen.kuva. Ensimmäinen moka: kävyt otettiin suoraan puusta. Tietenkään kävyissä ei ollut yhtään "neutraaleja" hajuja, vaan Riikan haju tarttui heti päällimmäiseksi. Riikka asetti kävyt riviin, ja minä lähetin Taavin kymmenen metrin päästä. Tässä toinen moka: liian pitkä matka, liikaa vauhtia - ja virtaa. Taavelopa nappasi ensimmäisen, jonka näki. Pyysin korjaamaan ja sitten toi oikean. Ihme kyllä, keskittyi jopa haistelemaan. Hauska oli taas kerran huomata, kuinka Touho vaikuttaa Taaviin. Välillä tuntuu, että Taavin on ikäänkuin pakko tehdä asiat hiukan energisemmin ja "hienommin" Touhon läsnäollessa. Parempi harjoitella jatkossakin paljon Tohvin seurassa.

Lyhensin matkaa, jolloin Taavi keskittyi haistelemaan paremmin eli ei lähtenyt niin "tykittämällä". Toi peräti oikean. Tauon jälkeen pari toistoa ja sitten taas tuli virtaa lisää. Ongelmaksi tuli sellainen yleinen "häslinki" - kokeili eri käpyjä, eikä keskittynyt.

Mitä opittiin? Luulen, että Taavi tajuaa tunnarin idean - ainakin suurinpiirtein. Oikea käpy/kapula löytyy, jos intoa on sopivasti. Muuten noutajani, paimenkoirani, tuo mielellään useampi käpyjä tai ainakin sen ensimmäisen kohdalle osuvan. Jatkossa kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota siihen vireeseen. Lyhyitä matkoja, rauhallinen palkkaus ja käskyt. Positiivista on onnistuneet pihatreenit - lenkkitreenihän oli kaikin puolin vaikeampi.

Tunnisteet:

Käpytunnari sateessa


  • Tunnistusnouto

Merkitäänpäs heti päiväkirjaan ylös. Päivällä tehtiin kolme käpytunnaria pihakäytävällä. Kaikissa oma käpy apuhajuton. Minulla oli innokas, mutta tarkka noutaja, joka nuuski hienosti kävyt läpi ja löysi oman. Nyt oli siis myös "näköärsyke", koska kävythän olivat selvästi näkyvillä kivikäytävällä, eivät esim. ruohon seassa tms.

Tunnisteet:

Käpytunnaria ja ruutua pitkästä aikaa
16 lokakuuta 2006


  • Tunnistusnouto

Päivällä otettiin kaksi toistoa käpytunnaria. Kävyt olivat tiellä (hyvin näkyvissä) rivissä. Lähetin Taavin läheltä hakemaan omaa käpyä, ja poika palautti hienosti oikean. Toinen toisto oli yhtä onnistunut. Ei merkkiäkään epäröimisestä tms. Hienoa!

Neljän jälkeen otettiin ensin kaksi toistoa. Jälleen kävyt tiellä rivissä. Oma käpy oli apuhajuton. Taavi haisteli todella tarkasti, mutta löysi oman kävyn helposti. Toinen toistokerta oli niin ikään oikein hyvä, vaikka matka olikin nyt pidempi. Tauon jälkeen vielä yksi toisto. Olin todella tyytyväinen Taaviin, sillä poika oli uskomattoman varma, eikä kertaakaan epäröinyt lähteä haistelemaan käpyjä. Huomenna on vielä käpytunnaripäivä, mutta keskiviikkona kokeillaan jo kapuloilla, jos harjoittelu jatkuu näin hyvin.


  • Ruutu

Pitkästä aikaa kokeltiin tunnaria. Tein pihaan punaisista tötsistä 3 m x 3 m ruudun, jonka keskelle laitoin reilun postimerkin kokoisen luutun palasen - kosketusalustan. Matkaa oli ruutuun noin 10 metriä ensimmäisellä toistokerralla. Taavipa lähti hienosti kohti ruutua ja kävi koskemassa alustaa. Itseasiassa poika otti mukaan alustan. Palkitsin vihellykselä (koskettaminen) ja namilla (Taavi tuli luokseni). Kahdella seuraavalla toistokerralla matka oli pidempi ja alusta lähti taas mukaan, palkitsin vihellys + nami-yhdistelmällä. Tauon jälkeen vielä yksi toisto, palkkana vihellys + lelun (patukka) heitäminen. Pohdin nyt tuota kosketusalusta-asiaa ja kysäisen Tuijalta, pitäisikö ottaa lyhyeltä matkalta pelkkiä kosketuksia eli onko alustan mukaan nappaaminen huono juttu. Tällä hetkellä näyttää, että Taavi tekee sen pelkästä innosta, kun ruutu on niiiin hauska.


  • Esinehakua metsästä

Merkitäänpä tämäkin blogiin. Otin ruudun jälkeen kolme leluhakua. Toisin sanoen Taavi odotti istuallaan, heitin lelun metsään, palasin pojan sivulle ja vapautin kontaktista etsimään. Vaihtelin jokaisella hakukerralla kontaktin kestoa noin 10 sekunnista 40 sekuntiin. Taavi oli todella innoissaan ja löysi lelun helposti. Patukka oli leluna.


  • Paikan vahvistamista käännöksissä

Ennen ruokaa otettiin pari toistoa paikan vahvistamista käännöksissä. Käännyin paikallaan tai otin pari askelta eteen/sivulle. Taavin tuli siirtyä vasemman jalkani mukana. Hyvin meni - ei ongelmia.

Tunnisteet:

Kotiharjoittelua "ruukuilla"
15 lokakuuta 2006

On se kotiagility niin hauskaa ja hyödyllistä. kuva Keksin puoli seitsemä n maissa ottaa koirien kanssa vähän agilitya pihalla. Autotallista löytyi äidin muovisia kukkaruukkuja ja pari sankoa, joten sain "kyhättyä" neljä kunnollista estettä. Rimoina käytin puisia kukkakeppejä. Sitten vaan esteet pystyyn ja neliömuodostelmaan keppien viereen.

Taavi joutui ensiksi odottelemaan paikallaan maaten, kun "pyörittelin" Juusoa esteillä. Juuson kanssa ei ole aikoihin otettua agilitya, mutta hyvin sujui kotiharjoittelu. Ihme kyllä, pujottelukin meni aika mukavasti. Heti kun kehuin poikaa, alkoi Jude kiehua yli ja jätti sitten kepin välistä. Voi tuota biisonia. Taavi piti välillä kunnon "kissaälinää" odotellessaan, mutta pysyi kuitenkin maassa harjoitellessani Juusolla. Hetken päästä Taavuskakin pääsi kokeilemaan kotiagia.

Räks, hau, räks. Juusopa oli hiljaa, kun mentiin agilitya, joten päätin, että tänään Taavikin on. Taavihan haukkuu agilityssa. Ja minä joudun joskus jopa huutamaan, jos haluan pojan kuulevan. Shelteillä on kimea haukkuääni eli minunkin pitää käskyttää kovaa ja korkealta. Mitenkäs saada älisijäsheltti hiljaiseksi? Päätin kokeilla kieltämistä, josko se tehoaisi. Kyllähän se tehosi. Näpäkkä "hiljaa" tai "shh" tehosi tai jos haukku ei heti loppunut, tekeminen loppui. Sitten ei menty yhtäkään hyppyä. Taavi kyllä tajusi pian jutun idean: matka jatkuu, jos suu pysyy kiinni. Ei siinä mennyt kauaakaan, kun minä sain käskyttää kevyellä äänenpainolla, ja Taavi teki täydellistä työtä. Olisittepa nähneet, kuinka hyvin "täällä"- ja "taka"-käskyt toimivat - vau. Mitäs opittiin? Tästä lähtien meidän agilitymme muuttuu. Tämä tyttö vie koiransa hallille, mutta homma loppuu, jos koira ei ole hiljaa. Jos ei kielto auta, loppuu tekeminen kokonaan. Pihaharkat opettivat paljon, uskomatonta. Voi kyllä olla, että saattaa olla hermot kovilla montakin kertaa tämän uuden "hiljaisen" agilityn aikana, mutta kokeillaan ainakin.

Tunnisteet:

Sekalaista treeniä


  • Tunnistusnouto

Iltapäivällä tehtiin pari toistoa käpytunnaria nurmikolla. Kävyt olivat sekä rivimuodostelmassa että läjässä. Hyvin sujui kummallakin tavalla. Positiivista oli vihjeen vahvistuminen ja Taavin varmuus. Poika teki iloisesti ja uskoi itseensä - hienoa. Kehuin Taavia haistelusta, koska sitähän halusin vahvistaa. Olin todella tyytyväinen käpytunnariin.

Minä, hätähousu, päätin ottaa pari toistoa tunnarikapulalla metsässä. Tyhmää riskeeraamistahan se oli, mutta onnistui. Toisin sanoen laitoin väärät kapulat lehtien alle ja oikean kapulan sinne sekaan. Sitten Taavi pääsi etsimään. Käytin uutta "flaire"-vihjettä ja kehuin haistelusta. Taavi teki hienoa työtä ja löysi oman kapulan. Toisella toistokerralla sama juttu. Olin älyttömän iloinen onnistuneesta suorituksesta ja kehuin vuolaasti. Taavi oli innoissaan, mutta jaksoi tehdä hienosti haistelutyötä. Aion jatkaa edelleen käpytunnareita, vaikka nyt otettiin kapulalla. Edelleen haluan varmistaa uutta vihjettä, joka tosiaan on uunituore, ja luoda Taaville varman tunnaripohjan kävyillä. Tästä on hyvä jatkaa. kuva


  • Paikallasiirtymisiä

Ennen iltaruokaa otin peilin edessä paikallasiirtymisiä. Ensimmäinen sarja sisälsi neljä toistoa, toinen kuusi. Käännyin oikeaan ja vasempaan. Palkitsin tiiviydestä ja hyvästä kontaktista. Taavi piti paikkansa hyvin ja jaksoi keskittyä innosta huolimatta. Mielestäni tein itsekin parempaa työtä kuin ennen eli askeleet olivat selvempiä. Hyvin meni. Äsken otin ennen luun antamista pari käännöstä oikeaan - ei ongelmia.

Seuraamista otettiin myös päivällä pitkänä pätkänä pari kertaa tunnarin välissä. Palkkailin nameilla oma-aloitteista seuraamista vierellä. Taavi seuraa hienosti oikeassa paikassa, ja kontakti on hyvä.

Tunnisteet:

Päivätunnari


  • Tunnistusnouto

Käpytunnari jatkuu. kuva Kahdentoista maissa otettiin kaksi toistoa nurmella. Käytössä on nyt uusi vihjesana. Taavipa lähti aikalailla oma-aloitteisesti kohti käpyjä, jolloin sanoin uuden käskysanan "flaire". Heh, ranskaa tulee jälleen opetettua poitsulle. Taavi toi oman kävyn - hienoa. Toisella toistokerralla laitoin kävyt riviin. Haistelu oli nytkin ok, ja sain oman kävyn takaisin - hyvä. Tauon jälkeen kaksi samanlaista toistoa. Taavi oli varma ja innoissaan. Poitsu myös palautti kävyn nätisti sivulle. Taas pidettiin pieni tauko. Nyt päätin vahvistaa vihjettä. Heitin kävyn metsäänpäin ja Taavin lähtiessä palauttamaan omaa käpyä sanoin vihjesanan. Toinen toisto samalla tavalla. Tämän jälkeen heitin kävyn "väärien" käpyjen luo, ja Taavi sai heti lähteä hakemaan. Taas sanoin vihjesanan. Hyvin toimi tuokin - ei ongelmia. Nyt jarrutetaan hiukan eli jatkamme kärsivällisesti käpyjen kanssa. kuva

Tunnisteet:

Käskyn vahvistamista, varmuutta ja vähän muuta
14 lokakuuta 2006


  • Tunnistusnouto

Päivällä yksi pikatoisto kävyillä. Kävyt kasassa nurmella (lehtiä ympärillä). Taavin käskysana oli "etsi". Uusi sana on toiminut hienosti. Oikeastaan sana ei ole edes mikään uusi, koska onhan sitä käytetty metsässä erilaisissa etsintäjutuissa. Edelleenkään en ole varma, jääkö käsky voimaan, mikä sinänsä on hyvin typerää. Ainakin tuo käskysana on todella vahva.

Illemmalla kuuden maissa otettiin ensin kaksi käpytunnaria. Idea oli taas sama eli vein oman muiden käpyjen joukkoon ja lähetin Taavin hakemaan. Intoa oli ehkä hiukan liikaakin, mutta oman kävyn poitsu toi. Toinen toisto meni yhtä hienosti. Tauon jälkeen vielä kaksi samanlaista. Poika ei epäröinyt yhtään lähetyksissä ja oli todella varma - jee. Jälleen tauko, hiukan pidempi tosin. Päätin kokeilla laittaa käpyjen joukkoon tunnarikapulan ja noudattaa sen. Tietenkin Taavi toi kapulan käpyjen joukosta. Otin vielä toisen kerran saman. Tulipahan käytettyä kapulaakin nurmella. kuva Nyt jään kiltisti pohtimaan käskysanaa. "Sök" vaihtunee pois, mutta "etsi" ei todennäköisesti jää voimaan. Ei ole todellakaan ollut järkeä käyttää tällaista "vihjevaihtoa". Syy vaihtoon on ainoastaan "sök"-vihjeen epävarmuus. Taavi epäonnistui ko. vihjeellä ja vihjeestä tuli "negatiivinen". "Etsi" on tuttu, merkitys on vain ollut hiukan eri. Sehän on tarkoittanut jonkin lelun tms. etsintää metsästä. Positiivista se, että "etsi"-sanan käyttö on antanut varmuutta Taavuskalle. Pojalle maistui myös maksanpalat erittäin hyvin, ilmeisesti "maksaset" tuovat lisäpotkua treeniin. Jatketaanpi huomenna.


  • Pari liikettä peräkkäin ilman "välipalaa"

Tunnarista "selvittyämme" otin maahanmenon ja seisomisen liikkeestä - menivät upeasti. Taavi oli todella iloinen, innokas ja hienosti mukana, upeaa. Palkkasin ainoastaan kehuilla ja seisomisen jälkeen lisäsin mukaan rapsutuksen. Jättöliikkeiden jälkeen otin välittömästi kauko-ohjauksen. Etäisyyttä oli noin 7 m. Maahan-istu-maahan-istu ja sitten palkka. Lopuksi palkkailin hyvästä kontaktista, kun Taavi käveli sivulla vapaaehtoisesti. Namina maksaa. Pitää muistaa tähän vielä laittaa, että ruoka-aikana tein nappuloiden kanssa pari kontaktitreeniä. Toisin sanoen menin lattialle, peitin silmät ja Taavi "etsi" minua. Kun poika oli vähän aikaa etsinyt kasvojani, sylkäisin suustani nappulan palkaksi. Tätä tehtiin 2 x 4 toistoa - hauskaa oli.

Tunnisteet:

Lauantain ensimmäinen käpytunnari


  • Tunnistusnouto

Samapa tuo on kirjoittaa heti ensimmäisestä käpytunnarista suoraan koneelle, kun kerran kotosalla ollaan. Tein "vaihtelevia" toistoja käpytunnaria pihalla. Ensin laitoin rivimuodostelmaan käpyjä. Pikkuhiljaa Taavi alkoi haistella ja palautti oikean. Otin uusiksi, ja pojan itseluottamus kohosi, kun onnistuminen tuli jälleen - hyvä. Toisaalta halusin vielä enemmän luottamusta juttuun, joten heitin kävyn ja päästin hakemaan.

Tauon jälkeen siirryin grillikatoksen viereen nurmelle, jossa oli enemmän lehtiä. Nyt kävyt olivat enemmän läjässä. Vaihdoin myös omaa käpyä. Taavi lähti innokkaasti etsimään, ja pojan nenätyöskentely oli kiitettävää - hienoa. Toinen toisto meni yhtä hyvin - jee. Mikä erona aikaisempiin käpytunnareihin? Käskysanana ei ollut "sök". Syynä ihan se, että sana on kulunut ja siihen on liittynyt osalti epävarmuutta. Nyt vetäisin hatusta "etsi"-vihjeen. Ainakin näytti toimivan ja heti alkoi Taavi haistellakin paremmin. Katsotaan, vakiintuuko tuo vihje vai mitä tapahtuu, mutta alku oli ainakin lupaava. "Sök" ehkä jää hyllylle kokonaan. Tyytyväinen olen, sillä onnistumisten myötä työskentelyintokin ko. liikkeessä kasvoi huimasti. Iltapäivällä jatketaan.

Tunnisteet:

Pikatreeni aamulla
13 lokakuuta 2006

Päivä kului mukavasti Jyväskylässä, joten eipä keritty treenata kuin tunnaria aamulla. Jyväskylästä ajoimme äidin kanssa Jämsään ja kävimme Taavin kasvattajan Kaisan luona. Ai että Kaisan luona olikin mahtavat shelttipennut Boss ja Juicy sekä ihastuttavia kleinivauvoja. Oli kyllä kiva päivä. kuva

  • Tunnistusnouto

Ennen Jyväskylään lähtöä otettiin kahdeksan jälkeen aamulla käpytunnari. Laitoin kävyt nurmikolle riviin. Ensin kaksi toistoa ilman käskyä, lähinnä vähän ohjasin Taavia käpyjen luo. Haistelu ei heti lähtenyt käyntiin, mutta yllättävän pian Taavi haisteli ja toi oman kävyn. Intoa oli myös, mutta silti poika jaksoi keskittyä. Pidin pienen tauon ja otin pikaisesti vielä kaksi toistoa. Käytin samaa apuhajulla varustettua käpyä kaikilla toistokerroilla. Käskyn poisjättäminen toimi, sillä Taavi oli nyt paljon varmempi. Katsotaan, jätänkö vähäksi aikaa käskyn kokonaan pois ja kannustan vain käpyjen luo. Tänään varmuutta toivat myös toistokerrat, sillä Taavihan näki, kun kävin viemässä kävyn. Lisäksi pojan itseluottamusta kohottivat onnistumiset - hyvä. Huomenna sitten tehdään tottista vähän enemmän. Ensi viikolla meillä on kivasti aikaa, koska minulla alkoi tänään syysloma.

Tunnisteet:

Agilitya rennosti
12 lokakuuta 2006

Tadaa, ketkäs kävivätkään agilitykentällä? Tämä huimakaksikko eksyi pitkästä aikaa kentälle. Viimeistä kertaa taidettiinkin olla tänä syksynä kentällä, sillä esteet siirretään talvitreenipaikkaan, kasvihuoneelle, tulevana sunnuntaina.

Kuuden aikaan lähdettiin iskän ja Taavin kanssa sauvakävellen kentälle. Kentälle saavuttuamme oli jo aika hämärää, mutta ihan hyvin nähtiin harjoitella. Otin pääasiassa hyppyharjoituksia. Ensiksi eteenmenoa. Taavi hyppäsi viisi estettä "eteen"-käskyllä, minkä jälkeen kaarreettiin vasemmalle aidalle ja sitten kieputtelin Taavia viidellä aidalla, jotka olivat "lomittain". Kaksi aitaa oli myös vierekkäin, joten sain harjoiteltua takaakiertämistä, joka sujuikin oikein hyvin. Positiivista oli, että Taavi kuunteli hyvin, vaikka oli todella innoissaan. Edelleen saisin kyllä vahvistaa "täällä"-käskyä, jotta siihen reagoiminen nopeutuisi. Periaatteessa on nytkin ihan kohtuullinen eli kuuntelee, mutta toivoisin nopeutta. Itselle on vain jotenkin vaikea olla pikainen ja palkita välittömästi käskyyn reagoimisen jälkeen. Ajattelin talven aikana harjoitella ihan kotipihalla aitakieputuksia ja "täällä"-käskyyn reagoimista.

Mielestäni ohjasin nyt itse aika rennosti ja "laajasti", mikä sopii Taaville kuin nenä päähän. En sählännyt, vaan sain toimittua rauhallisen varmasti - suurimmaksi osaksi. Kieputukset näyttivät olevan myös Taaville mieluisia. Välillä "heitin" sen putkeen "väärästä" päästä (oikea pää lähempänä ja puomi houkuttimena), mikä onnistui aika kivasti. Ensimmäisellä kerralla Taavi kyllä kerkisi karata puomille, kun käskyni oli myöhässä, ja mihinköhän se käsi taas näyttikään - puomia kohti. Puomin otin yhden kerran kokonaan, ja kontaktilla ei ongelmia. Kepit Taavi sai mennä pari kertaa ja todella hyvin haki ensimmäisen kepin välin - myös väärältä puolelta. Treenin lopuksi sitten reviteltiin eli juostiin täysillä U-putki ja suora putki. Palkaksi Taavi sai tietenkin lempparinsa - kangaspatukan. Tänään käytinkin lähinnä lelupalkkaa, vaikka yleensä agilityssä tulee käytettyä nameja enemmän. Hyvin toimii kummallakin, lelu tosin toki kuumentaa melkoisesti. Joka tapauksessa oli kivaa yhdistää lenkkiin pienet treenit.

Tunnisteet:

Käpyjä ja täyskäännöstä


  • Tunnistusnouto

Käpytreeni jatkuu. Otin viiden maissa kaksi toistoa käpytunnaria, ja siinäpä se tämän päivän treeni olikin. kuva Taavi on vielä aika ailahtelevainen tunnarin suhteen. Ilmeisesti ne epäonnistumiset sittenkin vähän kirpaisivat. Laitoin kävyt tunnarimaisesti riviin hietikolle ja lähetin etsimään "sök"-vihjeellä. Tällä hetkellä koko vihje tuntuu melko merkityksettömältä, kun yleensä se johtaa pelkkään minun töllistelyyni. Muutenkaan ei heti tajunnut, että käpyjä oikeasti haistellaan. Taavi siis jäi lähinnä katseomaan kummissaan, mitäköhän pitäisiköhän tehdä. Kannustin Taavia etsimään, ja kyllähän se sitten löysi helposti oman kävyn. Toinen toisto sujui jo paremmin - hyvä. Välillä vain näyttää, että Taavi luovuttaa käpytunnarissakin melko helposti, jos ei heti löydä käpyään, eikä "tajua" haistella/katsoa vähän kauemmaksi ympärillään.

Mitäs positiivista treenissä oli? Tärkein asia oli, että sain ensimmäiselläkin toistokerralla oikean kävyn. Toisella toistokerralla Taavi vaikutti varmemmalta, mistä jo aikaisemmin mainitsinkin. Edelleen kaivataan vahvistusta haisteluun. Itseluottamusta Taaville yritän myös saada. Kyllä saan tämän tunnarin opetettua aikanaan. kuva Takapakit kuuluvat asiaan aina välillä.


  • Seuraaminen - täyskäännöksiä

Aamulla otin kaksi neljän toiston sarjaa täyskäännöstä pihalla. Kokeilin ensin oikealle, koska oikeastaan minun piti vahvistaa Taaville oikeaa täyskäännöstä. Ko. suuntaan tehty käännös tuntui vaikealle niin itsestä kuin koirastakin. Kokeissa olen tehnyt typerät täyskäännökset vasemmalle tai sitten oikealle. Täyskäännöksissä olen rynninnyt, eikä Taavi ole saanut tehtyä niitä nätisti. Oikea täyskäännös on taas paljon väljempi kuin vasen, enkä itse tykkää siitä. Siispä, päätin tehdä täyskäännöksen vasemmalle. Täyskärit sujuivat upeasti! Vasemman käännöksen harjoittelu on todella tuottanut tulosta, ja pyllynkääntö oli upea - jes. Aamulla Taavi ei ollut ehkä parhaassa vireessä, mutta teki kivasti kuitenkin.

Iltaruokaa ennen otin 3 x 4 toistoa täyskäännöstä keittiössä ja huoneessani. Olin tyytyväinen Taavin hienojen käännösten lisäksi omaa työskentelyyni. Ehkäpä alan oppia edes vähän rentoa kävelyä. kuva

Tunnisteet:

Helpompaa tunnaritreeniä
11 lokakuuta 2006


  • Tunnistusnouto

Pikatseukkaus tunnaritreeniin. Viiden aikaan illalla kaksi toistoa metsätunnaria. Oma kapula apuhajullinen, eilen käytetty. Ensimmäisellä Taavi toi väärän ja taas koko haisteluidea unohtui. Käskin korjata ja toi oikean "sattumalta". Toisella toistolla otin metsässä hajustuneen (pari päivää) käytetyn kapulan. Taavi toi "vahingossa" oikean kapulan, muttei taaskaan haistellut sen kummemmin. Mihinköhän ne hyvät haistelut ovat kadonneet? Yritin vielä uudelleen ja jälleen tuli tuurilla tuo oikea kapula. Edelleen Taavi on yli-innoissaan ja älytön noutointo alkaa nyt näkyä tunnarissa - se otetaan, mikä ensimmäisenä silmään osuu.

Pidin tauon ja päätin kokeilla käpytunnaria. Laitoin kävyt riviin ja testasin. Taavi ei ensiksi tajunnut edes lähteä "sök"-vihjeellä kohti käpykasaa, vaan pyöri ympyrää. Liekö sitten vaikuttanut iskän kurvaaminen autolla pihaan. Otin alusta ja nyt lähti käpykasan luo, mutta kakru otti ensimmäisen näkyvän. Hei, se haistelu. Laitoin lisää kapuloita kasaan ihan "piruuttani" ja lähetin Taavin uudelleen. Nytpäs Taavi haisteli hienosti ja toi oikean - hienoa. Toinen toistokerta sujui yhtä hyvin. Tein siis käpytunnarit pihassa ja uusilla grillipihdeillä siirtelin käpyjä. Tänään saan lisää niitä tunnarikapuloita, mutta nyt kyllä tehdään vaan käpytunnareita, kunnes alkaa taas vahvistelua se hajutyöskentely.

Käpytunnari olisi ollut kenties parempi vaihtoehto heti alkuun eli metsätunnaria ei olisi välttämättä kannattanut ottaa. Toisaalta ajattelin, josko Taavilla oli vain eilen sellainen "ylivirtapäivä", mutta tänään kyllä jatkettiin samoin sävelin. Ennen lenkillelähtöä testasin vielä käpytunnarin. Jälleen oli virtaa. Ensiksi Taavi kävi kerran käpykasan luona ja juoksi sitten innoissaan takaisin luokseni. Poitsu teki toisen kerran saman. Ilmeisesti Taavi oli niin täpinöissään lenkille lähtemisestä, ettei oikein jaksanut keskittyä. Kun Taavi huomasi, ettei häsläys tuota tulosta, se palasi käpyjen luo, haisteli ja toi kiltisti oikean. Onnistumisen jälkeen oli kiva lähteä lenkille. Nyt jatketaan tällä käpytunnarimenetelmällä, vaikka saatiinkin tänään uusia kapuloita. Käpyjen kanssa on helppo vahvistaa haistelua, jotta se taas tulee pojan mieleen. Ihmeen hyvin Taavi kyllä jaksaa käpyjä haistella intoilustaan huolimatta.


  • Seuraaminen - käännökset vasemmalle

Ennen ruokaa otettiin jälleen pieni käännöstreeni. Sarjoja otettiin kolme, jokaisessa neljä toistoa. Olin todella tyytyväinen käännöksiin. Kävelin itse hyvin, enkä keskittynyt vain peiliin. Taavi teki tarkkaa työtä. En löydä mitään valitettavaa.

Myöhemmin illalla käytiin Riikan ja Touhon kanssa lenkillä. Vahvistelin kontaktia ahkerasti ja todella hyvin meni. Taavi seurasi pitkiä pätkiä, mutta välillä vahvistin ihan lyhyttäkin kontaktikävelypätkää jne. Periaatteessa voin kutsua kontaktipätkiä seuraamiseksi, koska Taavi käytännössä seuraa (oikea paikka) suoraa. Käännöksiä otin "vahingossa" pari, tiiviydessä ei ongelmaa. Nämä tulivat siis ainoastaan "luonnollisesti" kääntyessä tiellä esim. Riikkaa kohti, jolloin Taavi hakeutui sivulle. Muutenkin oli todella mukava lenkki ja saatiin samalla kontaktivahvistukseen häiriötä.

Tunnisteet: