Kotiharjoittelua "ruukuilla"
15 lokakuuta 2006

On se kotiagility niin hauskaa ja hyödyllistä. Keksin puoli seitsemä n maissa ottaa koirien kanssa vähän agilitya pihalla. Autotallista löytyi äidin muovisia kukkaruukkuja ja pari sankoa, joten sain "kyhättyä" neljä kunnollista estettä. Rimoina käytin puisia kukkakeppejä. Sitten vaan esteet pystyyn ja neliömuodostelmaan keppien viereen.

Taavi joutui ensiksi odottelemaan paikallaan maaten, kun "pyörittelin" Juusoa esteillä. Juuson kanssa ei ole aikoihin otettua agilitya, mutta hyvin sujui kotiharjoittelu. Ihme kyllä, pujottelukin meni aika mukavasti. Heti kun kehuin poikaa, alkoi Jude kiehua yli ja jätti sitten kepin välistä. Voi tuota biisonia. Taavi piti välillä kunnon "kissaälinää" odotellessaan, mutta pysyi kuitenkin maassa harjoitellessani Juusolla. Hetken päästä Taavuskakin pääsi kokeilemaan kotiagia.

Räks, hau, räks. Juusopa oli hiljaa, kun mentiin agilitya, joten päätin, että tänään Taavikin on. Taavihan haukkuu agilityssa. Ja minä joudun joskus jopa huutamaan, jos haluan pojan kuulevan. Shelteillä on kimea haukkuääni eli minunkin pitää käskyttää kovaa ja korkealta. Mitenkäs saada älisijäsheltti hiljaiseksi? Päätin kokeilla kieltämistä, josko se tehoaisi. Kyllähän se tehosi. Näpäkkä "hiljaa" tai "shh" tehosi tai jos haukku ei heti loppunut, tekeminen loppui. Sitten ei menty yhtäkään hyppyä. Taavi kyllä tajusi pian jutun idean: matka jatkuu, jos suu pysyy kiinni. Ei siinä mennyt kauaakaan, kun minä sain käskyttää kevyellä äänenpainolla, ja Taavi teki täydellistä työtä. Olisittepa nähneet, kuinka hyvin "täällä"- ja "taka"-käskyt toimivat - vau. Mitäs opittiin? Tästä lähtien meidän agilitymme muuttuu. Tämä tyttö vie koiransa hallille, mutta homma loppuu, jos koira ei ole hiljaa. Jos ei kielto auta, loppuu tekeminen kokonaan. Pihaharkat opettivat paljon, uskomatonta. Voi kyllä olla, että saattaa olla hermot kovilla montakin kertaa tämän uuden "hiljaisen" agilityn aikana, mutta kokeillaan ainakin.

Tunnisteet: agility

kirjoittanut N_ 19:34 |