View RSS feed

"Ma-ma"
31 maaliskuuta 2007

Lauantain kunniaksi treenattiin vähän enemmän kuin eilen, mutta ei mitenkään älyttömän paljon. ;) Agilitytreeni jäi väliin, sillä äidillä meni päivä hautajaisissa, ja iskä tuli Kuopiosta vasta iltamassa. Aamulla lenkkeiltiin, siivottiin (tosin ei minun huonettani) ja päivällä luettiin (!). Historiasta sain luettua maailmansodan muistiinpanoja, mutta matikkaa laskeskelin ihan ahkerasti - jippijee.

Illalla käytiin Taavin ja iskän kanssa kävelemässä semmoiset puoli tuntia. Taavilla oli virtaa. Saunan jälkeen hieroin Taavin. Poika rentoutui hyvin. T tykkäsi kovasti kaulan hieromisesta ja tietenkin takajalkojen. Laitoin Taavin ensiksi lattialle viltin päälle hieronnan päätteeksi (hieroin siis trimmipöydällä), mutta T tuli jalkoihini pyörimään heti. Päätin asettaa viltin tuolille, ja nyt T nukkuukin vieressäni työtuolilla. Minähän tietenkin istun jumppapallon päällä.

  • Seuraaminen

Päivällä yhden maissa lähdettiin treenaamaan pihalla. Suunnitelmana oli harjoitella tötsillä käännöksiä. Aluksi kaksi punaista tötsää olivat kaukana toisistaan pihatiellä. Kierrättelin Taavia tötsien ympäri ja pian T tajusi idean. Vasemmalle kääntymiset sujuivat ihan ok - jopa minulta. Oikealle kääntymiset olivat aluksi löysiä, kun oma jalkatyöskentelyni oli taas mitä oli. Palkitsin omatekoisilla nameilla.

Laitoin tötsiä lähemmäksi toisiaan ja treenasin oikeaa käännöstä. Taavi sai ideasta paremmin kiinni, kun tehtiin pelkkiä oikealta kiertämisiä. Pitäisiköhän mieluummin ilmaista, että minä sain paremmin ideasta kiinni. Taavi oli intopinkeänä - teki älyttöämn hyvin töitä. T ei kuitenkaan äännellyt, eikä ollut mitenkään ylivireinen. Luksuskoira treenata.

  • Tunnari

Ennen seuraamistreeniä Taavin ollessa sisällä tein lähes Peltoniemen tienhaaran luokse tunnarin. Kahdeksan kapulaa eli seitsemän väärää ja yksi oikea. Muodostelma oli ympyrä. Seuraamistreenin jälkeen seuruutin Taavin kujalle (upeaa seuraamista) ja valmistelin tunnariin. Kapulat olivat aika kaukana. En pyytänyt etsimään kapuloita, eikä T hoksannut katsoa eteenpäin. Ensimmäinen käsky ei toiminut. Käännyin 360 astetta Taavin kanssa ja otin uudestaan. Nyt kysyin kapuloista. T katsoi eteenpäin ja otti sitten kontaktin. Lähetin kapuloille. Reippaasti T meni, teki täydelliset hajustelut ja palautti laukalla oikean. Kehuin vähän liiankin railakkaasti, mutta annettakoon se anteeksi. Jes - hyvä treeni! Sitten mentiin pihaan takaisin.

  • Maahanmeno

Ei tämä enää kaukoihin liity, koska sfinksi-asennon haluan myös paikkamakuuseen ja muutenkin maahanmenoihin. Taavi on tottunut lonkka-asentoon, joten tässä onkin viilaamista oikein kunnolla. ;) Iltaruokaa ennen tein 2 x 7 toistoa extempore. Peilin edessä tehtiin. Taavi oli intopinkeänä ruoka-ajan ansiosta. Alussa tuli pari lonkka-asentoa, mutta nopeasti T hoksasi idean. Toisessa sarjassa jopa korjasi itse, jos oli menossa huonoon asentoon. Ruokakupille vapautin kunnon maahanmenosta.

Toinen treeni tehtiin klo 16.40 pihatiellä. Iskä oli kotiutunut Kuopiosta ja tuli kirjaajaksi. Ensimmäinen sarja oli huono - onnistumisia 60 %. Seuraavassakin prosentit olivat 70. Palkkana oli omatekoiset namit. Jotenkin T oli vähän alavireinen, eikä tehnyt mitenkään erityisen täysillä. Vasta viimeinen sarja onnistui - 90-prosenttisesti. Taavi oli enemmän mukana. Treenin jälkeen tein vielä pari extraa extempore - sujui hyvin. Sisällä palkkasin pari hyvää: T oli innokkaampi. Varmaan ensimmäisessä kahdessa sarjassa olin liian liikkumaton eli siirryin todella vähän. Viimeisessä sarjassa vaihtelin paikkaa ja kutsuin jopa kaukaa sivulle. Lisäksi tuntuu, että kolme sarjaa kymmenellä toistolla on liikaa maahanmenossa. Onnistumisprosentin pitäisi ainakin olla korkeammalla.

Pienen iltalenkin jälkeen keksin kokeilla maahanmenoja leluja. Käytössä olivat narupallo ja papukaija. Itseasiassa onnistumisia tuli ihan kivasti, vaikka treeni oli kaikkea muuta kuin suunniteltu. Lelut heitin taakse. Huomenna pitäisi keksiä tähän maahanmenoon jotain järkevää. Kenties lelupalkka tai vauhtimaahanmenot (paikka vaihtuu) ovat paras treenitapa.

Tunnisteet:

Lepäilyä
30 maaliskuuta 2007

Tästä päivästä ei paljon olekaan kerrottavaa, sillä varsin kevyissä tunnelmissa on päivä kulunut. Päivä alkoi eiliseen tapaan lenkkeillen. Äidinkielen koe alkoi vartin yli kaksitoista, joten aamupäivä kului kivasti kotosalla. Äidinkielen tekstitaidon kokeen vastaustekstejä kirjoittelin kolmeen saakka. ;)

Ilta meni lepäillessä. Historiaa luin vähäsen. Taavelo osallistui lukuhetkeen lattialla. Poika nukkui sylissäni ja lopulta sitten yhdessä makoiltiin viitisen minuuttia. Siinäpä ne illan rauhoittelut tuli tehtyä samalla. Nyt annoin Taaville luun pureskeltavaksi - ei ole enää paljon jäljellä. Päätin antaa poitsun levätä koko illan, kun T vaikutti olevan väsynyt. Lepo tekee hyvää meille molemmille. Olen itsekin melko väsynyt.

Kisasuunnitelmiakin on - yllättäen. Hanna soitti minulle eilen ja kysyi, lähtisinkö Seinäjoelle kisaamaan huhtikuussa. Enhän minä voinut kieltäytyä, kun kisat sattuvat juuri sopivaan saumaan. Aluksi näytti, että kalenterini on sen verran täynnä toimintaa huhtikuulle, ettei startata agilityssa kertakaan. Onneksi päästään kisaamaan ja peräti kolme starttia. Oletetaan nyt, että ilmoittautumiseni meni perille. ;) Ennen kisoja saadaan vielä koulutusta Mujusen Salmelta. Pitäisi tässä käydä itsekseenkin hallilla, mutta harjoitusten suunnitteleminen on vähän jäänyt. En oikein keksi, mitä treenata. Pitänee pyytää treeniseuraksi esim. Miraa, niin saadaan kenkkuja tekniikkatreenejä. Ohjaaja haluaa hikoilla. ;)

  • Kauko-ohjaus (aloitusmaahanmeno)

Tänään ei tehty varsinaista kaukotreeniä, vaan pureuduttiin ongelmaamme eli sivu-maahan-asentoon. Klo 10.40 tehtiin 3 x 10 toistoa pihakäytävällä. Ideana siis oli käskeä T sivulta maahan ja palkita kunnon maahanmenot. Taavilal on ollut tapana mennä jopa hiukan lonkka-asentoon, mikä pilaa täydellisesti puhtaan nousun kaukoissa. Ensimmäisessä sarjassa 1. toisto oli lonkka-asento. Näin ollen onnistumisprosentti oli 90. Huom! Vahvistin suorat maahanmenot. Maahanmenojen ei tarvinnut olla täydellisiä sfinksi-asentoja. Toinen sarja meni puhtaasti. Kolmannessa sarjassa T teki 90% onnistuneesti. Viimeisessä toistossa tuli lipsahdus, mutta T korjasi itse. Minusta tuntui, että 2.sarjassa T tajusi idean hyvin, sillä se teki todella nopeita ja hyviä maahanmenoja. Itsetekemäni namit maistuivat Taavelolle hyvin ja intoa riitti. Osittain intoon ja nopeuteen vaikutti sekin, että vaihtelin paikkaan ja kutsuin eri kohdista käytävää perusasentoihin. Seuraavalla kerralla otan tavoitteeksi täydellisen sfinksin, aiankin yritetään.

Tunnisteet:

Torstain treenailuja
29 maaliskuuta 2007

Koeviikko pyörähti käyntiin englannin kokeella. Koe alkoikin vasta vartin yli kaksitoista ja sattumalta äidillä oli auto käytössä, joten sain olla aamupäivän kotosalla. Aamulla käytiin lenkillä ihanan kuivalla tiellä - luksusta. Koulun jälkeen en tehnytkään mitään erityistä lukuunottamatta pikkutreenejä Taavuskan kanssa ja historian lukemista.

Äsken rauhoittelin Taavin, ja poitsu rauhoittuikin todella helposti. Toimintaa on ollut tänäänkin kiitettävästi, joten eipä ihme, että uni maistuu. Taavi on ratkonut mini-Kongin ja pyöritellyt aktivointipalloa. Vielä olisi tarkoitus antaa poitsulle luu pureskeltavaksi.

  • Kauko-ohjaus

Treeni nro. 1 tehtiin aamupäivällä klo 11. Paikkana oli pihakäytävä. Vaihtosarjana oli i-m-i. Kaikkien sarjojen onnistumisprosentti oli 100. Etäisyyttä oli 4-6 m - vähän vaihdellen. Palkkasin maahanmenot edestä. Istumisissa oli namikuppi takana ensimmäisessä sarjassa,muuten palkitsin edestä. Viimeisessä sarjassa vaihdot olivat nopeampia: parempi nami. Kahdessa ensimmäisessä sarjassa käytin vaaleaa valmismakupalaa, kolmannessa tummaa valmismakupaalaa. Kolmannessa sarjassa käytin välillä pelkkää käsimerkkiä tai suullista - ei ongelmia. Viimeinen sarja onnistuikin parhaiten aloitusasentoa myöten. Huom! Alkumaahanmenoa on harjoiteltava: se pitää saada suoremmaksi!

Toinen kaukotreeni tehtiin illalla klo 18.40. Paikkana oli pihatie ja vaihtona s-m-s. Onnistumisprosentit olivat 90 (pieni tekniikkasotku), 80 (lipsahdukset maahanmenon puhtaudessa) ja 80 (sama kuin 2.sarjassa). Palkitsin tummilla valmisnameilla niin, että T sai seisomisista vapautuksen taakse namikupille ja maahanmenot palkitsin edestä. Taavin tuli siis namikuppivaparin jälkeen etsiä jälleen kunnon seisoma-asento, jotta kunnon nousu oli mahdollinen. Tämän takia tuli pari lipsahdusta. Etäisyyttä oli maahanmenossa 0,5-1 m ja seisomisessa 1,5-2 m. Viimeisessä sarjassa alkuasento oli oikein hyvä, mutta esim. ensimmäisessä sarjassa piti uusia. Seuraavan treenin aiheena onkin kunnollisen maahanmenon vahvistaminen. Näin ollen tehdään pelkästään sivu-maahan-toistoja.

  • Luoksetulon pysäytys

Kolmelta treenattiin luoksetulon pysäytystä kujalla. Ensiksi tieltä Peltoniemeen päin toisto. T meni maahan, vaikka käskin seisahtua (?). Uudestaan otettiin. Lähtöasento oli istu. Taavi juoksi sopivan rivakalla laukalla ja teki hyvän seisomispysähdys. Odotin pari sekuntia ja vapautin taakse Hipolle. Kolmas toisto otettiin tielle päin. Aloitusasento oli maahan. Liikejärjestys: kutsu + seiso + kutsu + maahan + 2 sek odotus + vapautus taakse lelulle. Seuraavassa toistossa lähtöasento maahan ja liikejärjestys: kutsu + seiso + odotus + kutsu + palkka sivulla. Hienosti meni! Todella napakat olivat pysähdykset ja intoa riitti - hyvä Taavi. Loppuun leikkiä metsässä ja kujalla sekä tietenkin pieni rauhoittelu.

  • Seuraaminen

Ennen iltaruokaa otettiin nappuloiden voimin pihalla 3 x 5 toistoa oikealle kääntymistä. Taavi teki hienosti, mutta omat askeleet sekoilivat välillä. Koira osaa - minä en. Harjoitellaan. Nappulan T sai perusasennosta, käännöksen vahvistin "hyvä"-sanalla. Välillä käveltiin pari metriä suoraa ja sitten vasta käännyttiin, välillä suora käännös liikkeellelähdön jälkeen. Mallina olivat jälleen CTFO-kirjan askelkuviot.

Tunnisteet:

Keväistä keskiviikkoa
28 maaliskuuta 2007

Jälleen yritän kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti. Meillä olikin kevyt treenipäivä, joten treeneistä ei ole paljon kerrottavaa. Koulu alkoi kymmeneltä, ja pääsin iskän kyydissä keskustaan. Aamupäivä meni puhelimessa (;)) ja Taavelon kanssa.

Koulupäivä meni nopeasti. Satuin näkemään ruokailussa Paulan pitkästä aikaa. Olihan meillä puhuttavaa. Vapaatunnilla menin Miialle suunnittelemaan koirakoulua. Näin samalla Miian ihanan Henri-pojan sekä perheen uuden tulokkaan Iisa-gordoninsetterin. Iisa on vasta ihan vaavi. Ennen kahta Miia heitti minut takaisin koululle. Äikän tunnilla oli testin uusintaa, enkä aikonut uusia, joten pääsin aikaisemmin kotia. Kyyti löytyi tuurilla: pääsin kaverini ja hänen poikaystävänsä kyydillä Elikselle.

Ilta meni enkkua lukiessa ja lenkillä. Äidillä oli näytelmäharkat, mutta saimme iskästä lenkkiseuraa. Rauhoittelutkin on jo tehty. Enkkua en enää lue, eiköhän kaikki tarpeellinen ole muistissa. Täytynee muuten mainita, että jumppapallon päällä istuminen on aika hauskaa. Palautin tänään lainassa olleen satulatuolin ja otin korvikkeeksi jumppapallon. Alaselkä ei ole vielä tottunut, mutta kyllä tämä tekee vatsalihaksille hyvälle. Selkä pysyy suorana.

Niin treenistä vielä sen verran, että vähän tehtiin toistoja. Yhden istumisen liikkeestä otin huoneessani ennen Kongin antamista. Ulkoillessa vahvistelin kontaktia ja otin pari pyörähdystä ruoka-aikoina. Hiljaista oli jälleen - hyvä.

  • Kauko-ohjaus

Kymmenen yli yhdeksän aamulla menimme treenaamaan kaukoja pihatielle. Vuorossa oli i-s-i. Palkitsin molemmat vaihdot taakse namikupille. Onnistumisprosentit olivat 100,90 (ei istunut yhdellä toistokerralla) ja 100. Istumisissa oli vähän hitautta, muuten täydellistä. Etäisyyttä oli 1,5 m. Häiriönä oli Matti-enoni navetalla ja tienäänet. Seuraavalla kerralla on mietittävä rungon suoruutta seisomisessa. Onko maahanmeno puhtaasti tuosta asennosta ok? Taavi oli koko treenin ajan rauhallinen ja tarkka. Olen tyytyväinen treeniin. ;) Seuraavalla kerralla i-m-i. I-s-i tehdään seuraavan kerran niin, että seisomisen etäisyys on 2 m ja istumisen edelleen 1,5 m.

Tunnisteet:

Tiistain tunnarit
27 maaliskuuta 2007

Yritetäänpäs nyt kirjoittaa lyhyesti. ;) Ihana sää jatkuu - piristää kivasti. Pääsin kouluun kymmeneksi iskän kyydillä, joten aamulla oli aikaa puuhata Taavelon kanssa vähän aikaa. Poika ratkoi myös aktivointipalloa, jonka laitoin vasta nyt auki. Olen siis vahingossa jättänyt luukun avaamatta, joten ei ihme, ettei T ole saanut nameja palloa pyörittäessään. ;) Meikäläinen päätti vähän verestää kokkaustaitojaan. Edelleenkään en ole äitini kaltainen paakaripulla, mutta onnistuin leipomaan Taaville koulutusnameja. Resepti on tietenkin salainen. ;) Mm. hirvenlihaa namit sisältävät ja hyvin näyttävät maistuvan. Kaiken lisäksi nameista tuli sopivan pehmoista eli ei tarvitse veitsellä pilkkoa.

Kotiin tulin jo kahdelta. Niinpä tehtiin päivätreeniä, ulkoiltiin iltaruuan jälkeen hetki ja sitten olikin vuorossa kokeisiin valmistautuminen sekä hissan itsenäisen tehtävän tekeminen. Taavelolla oli jälleen Kongeroinen ratkottavana.

Illalla tehtiin rapalenkki. Taavelo ratkoi aktivointipallon melko nopeasti sillä aikaa, kun minä tein läksyjä. Hyvissä ajoin tehtiin iltarauhoittelut. Taavi oli ihmeen pirteänä, eikä heti oikein alkanut rauhoittua. Lopulta oma käpertyminen pojan viereen lattialla tuotti tulosta. ;)

  • Seuraaminen

Tänä aamuna noin puoli yhdeksältä käveltiin kujalla. Vahvistelin pehmonameilla kontaktia. Toisin sanoen T tuli seuraamaan sivulle, ja minä pysähdyin silloin tällöin palkiten. Palkitsin tosin vauhdistakin. Lisäksi annoin välillä palkaksi pelkän suullisen kehun. Kontaktivahvisteluissa otin niin hidasta kävelyä, käyntiä kuin juoksuakin. Tyytyväinen olin ja kivaa oli! Tuntui todella piristävältä tällainen leikkitreeni. Taavikin oli oikein innoissaan. ;)

  • Tunnari

Päivällä ennen kolmea otettiin tunnari pihatiellä/kujalla. Lähes Peltoniemen navetan kohdalle tein tunnarin. Rivissä oli vaakatasossa reilusti kapuloita - abouttiarallaa kymmenen. Kapulat olivat siis toissapäivänä keitettyjä. Hain Taavin sisältä, ja menimme kujalle. Etäisyyttä kapuloihin oli 11 m. Aluksi "tunnari" (T höristää korvia), vilkaisee eteenpäin ja ottaa sitten kontaktin. Minä rauhoittelin ja lähetin Taavin kapuloille. Hyvän haistelun teki, hetken mietti seisaallaan ja jatkoi kohta haisteluaan. Palautus ravilla, vahvistusvihellys noin puolessa välissä palautusmatkaa. Oikea tuli - hyvä. ;)

Toinen toisto tehtiin pihatien vieressä nurmikolla. Eri kapulat olivat käytössä. Kapulat olivat ympyrämuodostelmassa. Etäisyyttä kapuloihin oli noin 10 m. Lähetin Taavin. Ensin vähän etsiskeli (puolimatkasta hiljensi ja mietti missä kapulat). T oli siis odottanut tunnarin tekemisen ajan kujalla. T teki hyvää hajutyöskentelyä, nosti alussa oikeaa, mutta kävi vielä ympyrää läpi ja otti väärän. T lähti palauttamaan. Taavi pudotti kapulan, kun lähestyin sitä. En reagoinut mitenkään väärän tuomiseen (olin huippurauhallinen) ja otimme vain uudestaan. T oli vähän epävarmannäköinen, kun lähestyin sitä, mutta reipastui heti palatessamme alkuun. Nyt T teki oikein nätin ja nopean suorituksen. Kehuin kovasti ja palkitsin omatekoisilla namusilla. Hyvä mieli jäi loppupeleissä. Tunnarista pidetään ainakin pari päivää vapaata, eikä oteta enempää kuin 1 toisto/treeni. Olemme tehneet näin ennenkin. Viikonlopun epävarmuuden jälkeen olemme poikkeuksellisesti ottaneet tunnaripunnarin pari kertaa, mutta kyllä se vanha malli on paljon parempi. Muutenkin Taavin kanssa ei mielestäni kannata tunnaria kamalasti ottaa.

  • Kauko-ohjaus

Kun saatiin tunnari treenattua, T taukoili. Minä valmistauduin kaukotreeniin. M-s-m oli jälleen harjoittelussa. Kello näytti viittä vaille kolmea, kun aloitettiin. Paikkana oli pihatie. Taavilla oli todella rauhallinen ennen treenin alkua. Päätin palkita edestä maahanmenot ja takaa seisomiset Seisomisen etäisyys oli 1,5 m ja maahanmenon semmoinen 0,5 m. Ensimmäisessä ja toisessa sarjassa lipsahdukset maahanmenossa, kun yritin tehdä niin, että T ottaa taakse vapauttamisen (seisominen) jälkeen luonnollisen seisomisasennon. Varsinainen hissi ei ollut kyseessä. Lopulta päädyin 1. ja 2. sarjassa käskemään Taavin ylös hissinä ja ottamaan siitä maahanmenon. Näin onnistui hyvin. Onnistumisprosentit molemmissa sarjoissa 90. Viimeisessä sarjassa Taavi yllätti. ;) Otin seisomisen 1,5 m päästä vapauttaen taakse ja sitten otettiin maahanmeno. T oli seisaallaan ja yllättäen läheni minua hiukan (siis en ollut vielä lähtenyt kauemmas) ja suoristi itsensä. Taavi siis tajusi oikaista vartalonsa, jotta sai mentyä maahan oikealla tekniikalla! Hissiliikettä ei tarvinnut ottaa erikseen, sillä T itse asettui hyvään seisomisasentoon. Treeni sujui paljon helpommin tämän jälkeen. Ainoa lipsahdus tuli viimeisessä seisomisessa. T siis liikautti oikeaa jalkaa hieman eteen. Muuten meni hienosti! Älyttömän hyvä fiilis! Taavi oli rauhallinen, mutta selvästi mukana hommassa.

Seuraava treeni on i-s-i. Etäisyyttä otetaan 1,5 m. Takapalkkaa mietin - taitaa olla hyvä idea ottaa se käyttöön.

Tunnisteet:

Kevättä rinnassa
26 maaliskuuta 2007

Jälleen alkaa treeni sujua. ;) Päivä meni muutenkin kivasti. Tulin koulusta kahdelta. Lenkki päätettiin tehdä vasta illemmalla eli päivällä treenailtiin tottista. Sitten lueskelenkin enklanttia, ja Taavi pyöritteli aktivointipalloa ja ratkoi Kongia. Meillähän on pakastimessa aina jokin Kong valmiina ratkottavaksi. Tällä hetkellä Kong-kokoema sisältää neljä erilaista ratkottavaa. Oikeastaan on vielä kaksi Kong-merkkistä lelua, mutta ne eivät ole varsinaisia aktivointileluja.

Puoli seitsemältä käytiin lenkillä. Äiti oli mukana sauvakävelemässä. Äsken rauhoituttiin. Taavi oli jo valmiiksi väsynyt, joten eipä tarvinnut paljoa rauhoitella. Nyt T nukkuu vieressäni. ;) Pitänee muuten mainita, ettei Taavi oikein innostunut uusista vuotaluista (?). Vähän on poitsu luuta pureskellut, mutta ei mitenkään erityisen mielellään. Jospa joskus löytäisin pojalle jotain mieleistä naudannahkapureskeltavaa. ;)

  • Kauko-ohjaus

Päivällä ennen kolmea tehtiin pihakäytävällä s-m-s. Aluksi etäisyyttä oli 1 m. Ensimmäisen sarjan onnistumisprosentti oli 80. Taavin etujalat liikahtivat hiukan maahanmenossa, joten otin maahanmenotoistot ihan läheltä. Palkitsin pehmonameilla. Yhden seisomisen palkitsin taakse, muut edestä. Toisessa sarjassa onnistumisia 80 %. Vaihdoimme vähän paikkaa. T oli rauhallisessa mielentilassa ja teki oikein hienot nousut. Virheet siis maahanmenossa. Viimeisessä sarjassa 90 % onnistumisia. Seisomisessa etäisyys 1 m, maahanmenossa 0,5 m. Seuraavassa treenissä kokeillaan seisomiseen 1,5 m, mutta laskeutuminen tehdään edelleen 0,5 metristä. Huom! Viimeisessä sarjassa vaikutti varmasti myös se, että käsimerkkini maahanmenossa oli selvempi kuin aikaisemmissa sarjoissa, mikä toi Taaville varmuutta. Positiivista oli sekin, ettei T ennakoinut kertaakaan! Pihalla ei treenin aikana ollut erityisiä häiriöitä lukuunottamatta naapurista selvästi kuuluneita lasten ääniä (huutoa ja itkua myös) sekä keittiön ikkunasta ulos kantautunut hirvenlihan tuoksu. ;)

  • Tunnari

Kyllähän T osaa tunnarin. ;) Keitetyt kapulat olivat saunalla yön yli ja tänä aamuna sitten kiikutin koko satsin ulos pussissa. Pussinsuun jätin auki. Tuija sanoi, että olisi kannattanut viedä kapulat heti keittämisen jälkeen ulos.

Kaukotreenin jälkeen T odotteli, kun minä valmistelin tunnarin. Laitoin pihakäytävällä uusia kapuloita viisi riviin (IIIII) ja joukkoon oman (uusien joukosta). Menin noin 7 metrin päähän kapuloista, otin Taavin sivulle, rauhoittelin pojan ja lähetin. T juoksi jopa kapularivin ohi ja kävi nuuhkimassa takana olevaa kapulaläjää. Olin siis kaatanut isomman satsin kapuloita maahan, ja nyt Taavi epähuomiossa juoksikin sinne. Yritin ohjata kauempaa lähempänä oleville kapuloille, mutta tyhmä idea se oli. T oli hiukan epävarma, joten kutsuin takaisin. Otin uudestaan samoilla rauhoitteluilla ja valoin poikaan uskoa omaan osaamiseensa. T meni oikeille kapuloille (hyvä vauhti), teki hyvän hajutyöskentelyn ja toi oman reippaasti. Se tosiaan oli oma! Kehuin iloisesti ja annoin namin sivulla. Taisipa tulla kehuttua poika maasta taivaisiin - tuntui niin hyvälle.

Toinen toisto tehtiin eri suunnasta. Kapuloina olivat vanhat yhteistreeneissä ja iskän kanssa treenatessa käytetyt kapulat. Minä en ole siis ollut yhteydessä ko. kapuloihin eli en ole siirrellyt niitä pihdeillä tms. Laitoin kapuloita noin kymmenen limittäin ympyrään. Taavi odotteli 10 metrin päässä. Lähetin kapuloille rauhoittelun jälkeen. T meni innokkaasti kapuloille ja teki jälleen täydellisen suorituksen. Taas kehuin ja annoin nameja. Huom! Ennen lähetystä rauhoittelun sanoin "tunnari", jotta T tietää, että nyt tulee hajuliike. Minusta näytti, että T virittäytyi oikeaan mielentilaan.

  • Luoksetulon pysäytys

Tunnarin jälkeen T sai etsiä kaksi kertaa kalavinkua metsästä. Sitten menin kujalle vähän pihatieltämme Peltoniemeen päin ja otin pysärin. T jäi reilun matkan päähän, takapalkkana kalavinku. Kutsuin ja pysäytin. T pysähtyi kuin seinään, vapautin taakse noin 2 sek kuluttua. Loppuun leikit ja rauhoittelusilitykset. Oi että meni hienosti, vaikka oli vastatuuli!

Tunnisteet:

Tunaritunnarointia
25 maaliskuuta 2007

Viikonloppu on taas ohi, voih. Onneksi se on edessä taas viikon kuluttua. ;) Tulipahan tehtyä vähän kouluhommiakin eli luettua englantia ja äidinkielen kirjallisuusjuttuja. Taavelo sai taas tuttuun tapaan ratkoa aktivointilelujaan minun lukiessani. Kongin lisäksi poitsu on ratkonut innokkaasti namipalloaan. Nytkin Tee pyörittelee palloaan.

Aamulla lenkkeiltiin kuivalla tiellä. Kaksi koiraa tuli vastaan: englanninspringerspanieli ja sekarotuinen. Molemmat pikkaiset haukahtelivat Taaville, mutta Taavi ohitti mallikkaasti. Muutenkin T oli lenkillä oikein hyvällä tuulella. Heh, saatiin kehujakin ohikulkijoilta. Minulla on kuulemma niin kuuliainen koira, kun se niin nätisti kulkee irti. ;) Äiti ja iskä olivat kotona koko päivän, mikä tuntui hassulta.

Mitäköhän mainittavaa olisi vielä tehty? Tottista tehtiin paljon, joten jätettiin agility väliin tältä viikolta. Illalla käväistiin Taavin ja iskän kanssa lyhyempi puolen tunnin lenkki. Kun tulimme kotiin, tuttavamme Jatta ja Kari olivat käymässä. Hekin olivat menossa lenkille. T on vierastanut Karia, mutta ei tänään haukkunut enää yhtään niin kauan kuin ennen. ;) Kaukojakin peräti teki Karin seisoessa kauempana iskän kanssa. Äsken vielä rauhoituttiin. Juuri alkoi T nukkua sikeästi. Ei enää jaksa pyöritellä aktivointipalloaan. ;)

  • Tunnari

Voihan tunnaripunnari. Heti lenkin jälkeen otettiin tunnaria kujalla. Etäisyyttä kapuloihin oli semmoinen kymmenen metriä. T meni ihan reippaasti kapuloille ja toi haistelun jälkeen väärän. Ei kuitenkaan haistellut mitenkään erityisen tarkasti. T oli liian nopea. Käskin hakemaan uudelleen. T haki varmanoloisesti toisen väärän kapulan. Vasta kolmannella kerralla T toi oikean. Kehuin paljon. Siinäpä oli se treeni.

Pihassa otin vielä toisen treenin. Laitoin nyt läjän kapuloita ja oman sinne joukkoon. T toi oman hyvän hajutyöskentelyn jälkeen. Hyvä! Sisällä jäin pohtimaan, olisiko syynä ensimmäisen treenin haparointiin vähän liika innostaminen. Olen kysynyt Taavilta "Missä kapulat?", mikä on saattanut innostaa Taavia "väärin", eli varsinainen haistelu on jäänyt vähän unholaan.

Iltapäivällä iskä lähti avustajaksi tunnaritreeniin kujalle. Taas sain ensimmäisellä kerralla väärän. Potkaisin väärä sivummaksi, ja T haki sen uudelleen lähettäessä. Kun laitoin tuon kapulan pois pussiin ja lähetin kapuloille, T toi oikean. Hyvä! Tehtiin vielä tauon jälkeen toisilla kapuloilla tunnari. Iskä siis laittoi kummassakin harjoituksessa kapulat riviin. T haisteli nyt todella kauan, mutta toi lopulta väärän. Oikeaakin malttoi haistella. Oikea käytiin lopulta katsomassa yhdessä, jotta sain palkittua oikean suorituksen.

Tunnari on siis alkanut ihmeellisesti huonota. Suureksi syyksi haparointiin voisin veikata oman huolimattomuuteni. Olen pyörittänyt samoja vääriä kapuloita pitkään, enkä ole vaihtanut tarpeeksi usein. Varmasti omat hajumolekyylini ovat leijailleet noihin vääriin kapuloihin. Näin ollen keitin kapulat iltamassa. Nyt kapulasatsi on kuivamassa saunalla ja huomenna tai ylihuomenna kokeillaan uudella innolla. Kyllähän Taavista huomaa pienen epävarmemmaksi tulemisen, kun ei ala onnistua. Olen kuitenkin yrittänyt tehdä väärän tuomisen mahdollisimman neutraaliksi eli on vain otettua uudelleen. Negatiivinen palaute ei ainakaan toimi! Jatkossa pitää olla tarkempi hajujen kanssa, jos näyttää, että keitettyjen kapuloiden kanssa alkaa toimia.

  • Luoksetulon pysäytys

Tunnaritreenin jälkeen otimme kujalla pysäriä tieltä päin. Iskä oli edelleen treeniseurana. Kutsuin Taavia ja pysäytin seisomaan. Etäisyyttä oli noin 30 m. Aluksi löysä pysähdys ja toisella kerralla pysähtyi vasta kakkoskäskyllä. Iskän arveli, ettei T kuullut käskyä hyvin tuulen takia. Poika kuulemma näytti ihan sille. Siispä vaihdoimme suuntaa ja teimme seuraavat toistot tielle päin. Ensimmäisellä toistokerralla pelkkä "stå", ja T pysähtyi hyvin. Vapautin melkein heti takapalkalle Leppiksen luo. Toisella toistokerralla "stå" + "hyvä" ja palaaminen palkkaamaan. Sitten palasin kutsumispaikalle (T odotti pysähtymispaikalla) ja kutsuin uudelleen. Pysäytin maahan ja kehuin. Menin Taavin luo ja vapautin taakse. Jes, tuntui kivalta ,kun uusin keksimäni harjoitus onnistui. Loppuun saalisleikkiä. T voitti kerran, minä toisen kerran. Leppiksellä on nyt kaula auki ja peppu myös. ;)

  • Seuraaminen

Seuraamista tehtiin ainoastaan ennen iltaruokaa. Tein täyskäännöksiä kaksi kappaletta kumpaankin suuntaan. Lisäksi otettiin pari käännöstä vasempaan. Ruokakupille vapautin vasemmalle tehtyjen askelsiirtymien jälkeen. T oli koko treenin ajan hiljaa!

  • Kauko-ohjaus

Eilen pidettiin vapaata kaukoista, joten tänään otettiin kaksi treeniä. Klo 13.50 i-s-i pihakäytävällä. Häiriönä oli iskä, joka kävi ulkona ja palasi sisälle. Vilmakin tuli ulos. Etäisyyttä oli metri. Annoin namin edestä, ja nami oli pehmonamipaloja. Ensimmäisen sarjan onnistumisprosentti oli 100, toisen 90 (ennakoi seisomisen), kolmannen 80 (ennakoi sekä seisomisen että istumisen). Tekniikka oli hyvää. Äiti katsoi 2.sarjasta osan ja koko kolmannen sarjan ikkunasta. Viimeisessä sarjassa T kuulemma liikahti vähän taakse yhdessä istumisessa.

Illan lenkiltä palattuamme teimme s-m-s pihakäytävällä. Häiriöinä olivat iskä ja Kari, jotka seisoivat noin 10 m päässä takanani. Lisäksi Jatta ja äiti puhuivat ovella. Etäisyyttä otin 1 metrin, koska häiriöitä oli aika paljon. Ensin ajattelin käyttää takapalkkaa, mutta se osoittautui vähän epäkäytännölliseksi vielä. Olisin silloin oikeastaan joutunut treenaamaan vain seisomista. Jatkossa tosin joudun käyttämään takapalkkaa, kun lisään etäisyyttä. Seisomisessahan voi tulla eteenpäin liikkumista. Ensimmäisessä sarjassa onnistumisprosentti oli 90. Ainoa lipsahdus tuli ensimmäisessä seisomisessa eli T liikautti eteenpäin etujalkaansa. Toisessa sarjassa 80 % suorituksista onnistuneita. Yksi huonotekniikkainen maahanmeno ja yksi ennakointi seisomisessa. T keskittyi hyvin. Viimeisessä sarjassa tekniikkavirheet maahanmenossa (Marjatta tuli ulos seitsemännen toiston aikana). Parasta oli Taavin keskittyminen. Seuraava treeni tehdään pihakäytävällä. Etäisyyttä ei enempää kuin 1 m, koska maahanmeno ei ole vielä täysin varma/puhdas.

Tunnisteet:

Aina ei vaan voi onnistua.
24 maaliskuuta 2007

Aurinko paistaa. Aamulla tehtiin lenkki aivan ihanassa säässä. Taavelo tosin oli taas kurainen koira, kun kotiin asti päästiin. ;) Päivällä käväisin Mäntypirtillä avajaisissa, joissa äiskä ja iskäkin olivat. Otin muutaman kuvan vieraista ja lähdin sitten takaisin kotiin. Taavelo odotti sillä aikaa sisällä Kongin kanssa. J-pojat laitoin eri huoneeseen, kun pitäähän Taavin osata yksinkin odotella. ;)

Yhdeltä lähdettiin tottistreeneihin Riikan ja Touhon kanssa. Sitä ennen sain poltettua levylle maaliskuun kuvia sekä otettu treeniblogista varmuuskopiot. Saapahan vanhana sitten lukea, miten innokkaasti on nuorena tyttönä koiraansa kouluttanut. ;) Tokotreeneissä oli kivaa, vaikka itse mokailin tänään ihan kympillä. Karmea morkkis tuli, kun treeneistä lähdettiin, mutta Riikalle avautuminen auttoi, eikä sitten loppupeleissä enää ollutkaan niin paha olo. Miksi minulle on aina niin vaikeaa "hävitä" tai sallia sitä tosiasiaa, että jokainen - jopa minä - tekee virheitä. Huoh.

Iltapäivä ja ilta menivät oikein mukavasti, eikä enää ollut yhtään pettynyt olo. ;) Kuuden maissa meillä kävi vieras Minna, joka toi Jamille näytepussin light-ruokaa ja Taaville puuhapallon. Ostinpa Minnalta myös makupalapussina ja luita Taavelolle. Saa nähdä, maistuuko Teelle naudannahka, mutta kokeillaan.

Puoli kahdeksan jälkeen oli Taavin hierontahetki. Reilu puoli tuntia meni hieronnassa ja venyttelyissä. Taavi oli todella rauhallinen ja rentoutunut. Tunsin onnistuneeni hyvin hieronnassa. Trimmipöydältä nostin Taavin viltin kanssa lattialle. Poika jatkoi uniaan minun venytellessäni eli kyllä rentoutuminen onnistui täydellisesti.

  • Luoksetulon pysäytys

Eipä ole aikoihin mennyt näin huonosti pysäri. Ensimmäisenä liikkeenä treenattiin. Tänään ei mentykään kaukaloon, vaan oltiin koulun pihalla. T odotteli vähän aikaa, kun annoin Riikalle kameran ja purin kamppeet. Touho oli kiinni sivummassa. Kutsuin Taavin sivulle, tuli vähän löysästi. Suhtauduin tiukkapipoisesti, ja T tuli pikkaisen epävarmaksi. Toisaalta T oli ihan hyvällä tuulella ennen pysäriä eli tsemppasin sitä liikettä varten. Takapalkaksi heitin papukaijan. Kutsuin, pysäytin ja lähdin lähestymään Taavia, jolloin poika istahti. Jaa mikä vikana? Yleensä T tietää, että teki väärin, kun lähestyn sitä pysärissä. Palaamme silloin lähtöpaikalle ilman pakotetta, mutta kuitenkin se on korjaus. Minun olisi pitänyt sanoa "hyvä", kun pysähtyi ja palata sitten vasta Taavin luokse palkkaamaan. Tämä koiran luokse palkkaamaan meneminenhän on meille uusi juttu - keksin eilen.

T tuli epävarmaksi, eikä toisella kerralla tehnyt kunnon pysähdystä, vaan piti antaa toinen käsky. En palkannut, joten seuraavan veti läpi, eikä yrittänytkään pysähtyä. Jälleen palattiin lähtöpaikalle. Lopulta sain onnistuneen lyhyeltä matkalta. Leikittiin loppuun saalisleikkiä ja rauhoituttiin.

Ennen kotiin lähtemistä otettiin pysäri eri suunnasta. T meni ensimmäisellä toistokerralla maahan! ;? Alkoi jo naurattaa, mutta palkattiin lähtöpaikalle ja otettiin taas uudestaan. Nythän onnisti - T teki hienon pysähdyksen ja kehuin. Palasin Taavin eteen ja vapautin takapalkalle. Kyllähän se viimeinen sitten onnistui, hyvä. ;)

  • Ruutu

Ruutua treenattiin seuraavaksi. Ideani oli vahvistaa "stå"-käskyä ja maahanmenoa. Vein alustan kauemmaksi ja käskin Taavin koskea. Ensin ei löytänyt, joten otettiin uudelleen. Kävin nyt näyttämässä minialustan sijainnin. T meni reippaasti alustalle (ei ottanut suuhunsa) ja käskin pysähtyä. Kehuin ja palasin palkitsemaan pehmonamilla. Tänään siis kaikki makupalat olivat "haisevia" pehmonameja. Toinen toisto tehtiin maahanmenon kera. Ensin T alustalle, "stå" ja "maahan". Maahanmeno olisi saanut olla nopeampi, muuten hyvä. Kävin palkkaamassa. Loppuun vielä "stå". Kävelin ympäriinsä ja palasin lopulta palkitsemaan Taavin. Tämä onnistui hyvin.

  • Tunnari

Seuraavaksi oli Touhon seuraamistreenin vuoro, joten T odotteli istuallaan sivummassa. Touhon treenattu T pääsi tunnaroimaan. Tunnarikin tuotti päänvaivaa. Riikka laittoi kapulat (7 kpl) riviin (-------), ja minä vein joukkoon oman. Etäisyyttä oli 10 m. Alussa kunnon rauhoittelut, "tunnari" ja "missä kapulat". T katsoi kapuloita ja meni hyvin kapuloiden luo. Kauan teki hajutyöskentelyä, mutta toi väärän. Omankin tosin haisteli kunnolla. Käskin irrottamaan otteensa, ja Riikka vei kapulan takaisin riviin. Taavi oli koko ajan todella varmanoloinen, vaikka palautuksen se tekikin ravilla. Toinen toistokerta samalla tavalla. T toi saman kapulan varmanoloisesti. Otimme pois väärän kapulan. T toi oikean. Loppuun nameja ja kehuja.

Otimme tauon jälkeen eri suunnasta vaihtaen oman kapulan uudeksi. T meni kapuloiden luo, mutta oli alavireinen, eikä oikeaa hajua tuntunut löytyvän. Kutsuin takaisin sivulle ja vähän tsemppasin. Nyt T teki kunnon hajutyöskentelyn ja toi oikean. Yleensähän emme ota näin montaa tunnaritoistoa, mutta "mysteeriväärän" vuoksi tänään oli tuplamäärät. ;)

Ilmesesti monta kertaa kierttämiini kapuloihin oli ainakin tuohon yhteen sattunut omaa hajuani. Toisen treenikerran alavireisyys johtui jo siitä, että teimme monta kertaa, ja Taavi oli vähän epävarma hajuista. Eipähän ottanut väärää, vaan "keskeytti". Ihan hyvä mieli tästä jäi loppujen lopuksi.

  • Metalliesine

Ennen ruokakupille vapauttamista tehtiin eteisessä yksi toisto. Palautus ravilla, muuten oikein mainio suoritus.

Tunnisteet:

Keväistä
23 maaliskuuta 2007

Kevät on tullut - ainakin nyt tuntuu vahvasti sieltä. Aamulla oli aivan upea ilma. Sain viettää kotona aamupäivän; kouluun tarvitsi mennä vasta varttia yli yhdeksi. Kerkisin tehdä Taavin kanssa ruoka-aikatreenin ja kunnon lenkin. Tie oli menomatkalla aika kuiva, mutta palatessamme kotiin reilun tunnin kuluttua oli minulla mukana melkoisen likainen koira. Eipä ole Taavi tainnut vielä tänä keväänä olla noin kurainen kertaakaan. Onneksi suihku on keksitty. ;)

Puolen päivän aikoihin kummini Taimi & Pappa tulivat käymään. He olivat paluumatkalla lomareissulta Paljakasta. Taavelo tykkää Papasta, vaikka pitihän tätä aluksi vähän haukkua. Minä lähdin ennen yhtä Peltoniemeen, sillä pääsin kouluun enoni ja hänen vaimonsa kyydissä.

Neljältä olin kotosalla. Ilta menikin rentoutuessa. Myönnetään laskin matikasta keskihajontaa ja kertymää tilastoportfoliota varten, mutta melkoista rentoutumistahan se sekin on. ;)Pikkasen treenattiin ja käytiin vielä hakemassa äiti Mäntypirtiltä kotia. Taavilla sujui rauhoittumiset taas todella mallikkaasti, hieno poika. Huomenna on luvassa treeniä, lenkkeilyä ja koeviikkoon valmistautumista. Harmikseni joudun jättämään taas Pyhäsalmen tottistreenit väliin. Äiti ja iskä ovat ahkeroineet "vapaaehtoistyössä" viikonloput marraskuulta lähtien, ja heillä on sunnuntaina ensimmäinen vapaapäivä projektin valmistuttua. Näin ollen annan heidän rentoutua kunnolla. Ei siihen oman ajokortin saamiseenkaan ole enää kuin reilut 3,5 kuukautta - kestetään vielä. ;)

  • Seuraaminen

Aamulla ruoka-ajan yhteydessä tehtiin oikealle kääntymistä 2 x 5 toistoa. Vieressä olivat askelpiirrokset, joten osasinhan minä kävellä. Aluksi tosin treenasin pari kertaa itsekseni kuvion. Taavi teki upeat käännökset ja luki kehoani todella hyvin - koira osaa. Kehu hyvästä käännöksestä, nappula perusasennossa.

Ennen Kongin antamista aamullapäivällä otettiin vähän käännöksiä paikallaan. Olipas hiljaista. ;)

  • Ruutu

Tehtiinpäs ruuuuttania tännään. Suunnittelin eilen valmiiksi seuraavan ruututreenin, joten helppohan sitä oli lähteä harjoittelemaan. Jätin Taavin sisälle, tein ruudun pihatielle ja mittasin autotallille päin 15 metrin matkan. Ruutumerkkeinä olivat siirappipurkit, ja alusta oli vaaleansininen. Hain Taavin sisältä ja vein tielle autotallin kautta, jotta T ei nähnyt ruutua etukäteen. Menimme 15 m päähän ruudusta. T oli sivulla, kysyin ruutu-kysymyksen. T katsoi heti ruutuun. Kehuin ja lähetin katsekontaktin jälkeen. T koski alustaa, sanoin "stå" ja T pysähtyi. Menin Taavia kohti, vihelsin ja heitin Leppiksen. Leikittiin pikku hetki ja mentiin takaisin lähtöpaikalle 2.toistoa varten. Toinen toisto tehtiin maahanmenon kera. T meni ruutuun alustalle, "stå", odotin hetken ja annoin maahanmenokäskyn. Bingo - hienosti meni maahan. Menin palkitsemaan ruutuun lelulla.

Kolmas toisto tehtiin vinosta kulmasta. Ruutuunmeno hieno, mutta seisomisen jälkeen istahti vahingossa. Kutsuin pois ja otin uudelleen. Nyt seisahtui hienosti. Menin ruutuun, vihelsin ja sitten leikittiin ruudussa. Heitin myös pari kertaa Leppistä pellolle. Loppuun rauhoittelu, että vire tasoittui. Superkiva treeni oli! Huomiseksi minulla onkin jo kaksi treeniä suunniteltuna, mutta teen varmaan vain toisen.

  • Kauko-ohjaus

Kaukot menevät hyvin. Tänään tehtiin kaksi treeniä. Molemmat treenit on kirjattu paperille. ;) Tein itselleni uuden treenitaulukkopohjan, josta pitää nyt huomenna ottaa paljon kopioita.

Ensimmäinen treeni oli istu-seiso-istu. Palkintona käytin juustoa, jonka annoin kädestä. Etäisyys oli minimaalinen. Paikkana oli pihanpuoleinen työhuone. Treeni alkoi klo 17.15. Lähtöasento oli istu. Huom! Treenin alussa olen nyt sanonut "kauko", jotta T tietää luvassa olevan mukava kaukotreeni. Ensimmäisessä sarjassa onnistumisprosentti oli 90. Kolmannella toistokerralla T meni seisomasta maahan, koska käsimerkkini oli huono. Taukoa pidettiin 1.sarjan jälkeen noin minuutti. Toisessa sarjassa oli onnistumisprosentti 80. Neljännellä toistolla huono käsimerkki: T meni maahan. Kahdeksannella toistolla T ennakoi istumisen, joten ohjasin seisomaan ja otin uudelleen. Kolmannen sarjan onnistumisprosentti oli 80. T ennakoi istumisen kolmannella toistokerralla. Neljännen toiston palkkasin odottamista seisaallaan. Kuudennella toistokerralla ennakoi seisomisen. Toistojen myötä muistin kuitenkin pitää kunnon vaihtovälit. T teki rauhallisesti, eikä mitenkään ylivireisesti. Vaihdot tekee reippaasti, mutta ei ole muuten hötky, vaan tarkka. Itse ei saa innostaa liikaa, kun tekniikassahan se sitten alkaa näkyä. Tekniikka on nyt aivan ykkösluokkaa - hyvä. Seuraavalle kerralla omaa muistettavaa: a)vaihtovälit (3-10 sek) b) selvät käsimerkit.

Päivän toinen treeni tehtiin noin klo 19.45. Aiheena oli s-m-s. Viime kerralla saavutimme väh. 80%-onnistumiset, joten kriteeri nousi etäisyyden suhteen. Alkusuunnitelmasta poiketen vaihdoin 0,5 m yhdeksi metriksi. Riskillä vähän mentiin, mutta suunnittelin tämän jo ennen varsinaista treenituokiota. Palkintona oli nyt pehmonameja. Ensimmäisen sarjan onnistumisprosentti oli 90. Neljännellä toistokerralla ennakoi maahanmenon. Toisen sarjan onnistumisprosentti oli 90. Taavin vasen etujalka liikahti eteenpäin neljännellä toistolla. Kahdella viimeisellä toistokerralla käytin vain suullisia käskyjä. Viimeisen toistosarjan onnistumisprosentti oli 80. Maahanmeno pelkästä käsimerkistä ei onnistunut. Neljänneksi viimeisellä toistolla T ennakoi seisomisen. Vaikka ennakointia vielä vähän on, on sitä prosentuaalisesti vähemmän kuin ennen. Mielestäni pidin tässä treenissä riittävän pitkät, jopa liioitellut, odotteluvälit. T oli jälleen rauhallinen ja hyvin keskittynyt.

Tunnisteet:

Hyvin sujuu kuva
22 maaliskuuta 2007

Apuva, kello on jo ties kuinka paljon. Idolsin tuloksia jo julkistetaan TV:ssä, mutta kirjoitetaan nyt kuitenkin tästä päivästä pikaisesti. Tänään olikin kunnon menopäivä. Päivällä kävin fysioterapeutilla ja sain ylävartalojumppaohjeet. Koulua minulla oli neljään, mutta äikän tunnilta olin poissa, nimittäin ajotunnilla. Tuntuipa ajo paljon helpommalta kuin ensimmäisellä kerralla. Tästä se lähtee. ;) Koulun jälkeen olivat vuorossa autokoulun teoriatunnit. Kotona olin ennen seitsemää. Kerittiin ihan hyvin käydä tunnin lenkki. Puoli tuntia käveltiin melko valoisassa ja toinen puolituntinen sitten käveltiinkin katuvalojen loisteessa.

Aikaa jäi lenkin jälkeen vain kaukotreeniin ja kunnon rauhoitteluihin. Taavi rauhoittui oikein hienosti - jälleen kerran. Kerkisipä T ratkoa tänään "pitkula-Konginkin". ;) Huomenna minun olisi pitänyt mennä Jyväskylään, mutta jääkin käynti välistä. Näin ollen menen myöhempään kouluun, jos saan kyydin järkättyä. Ja huomennahan on jo perjantai - ihanaa.

  • Kauko-ohjaus

Hyvin jatkuu edistyksemme uuden suunnitelman mukaan. Tänään vuorossa oli istu-maahan-istu-vaihto. Äiti oli jemmannut Taavin iltaruualta kymmenen namia eli yhtä sarjaa varten. Ensimmäinen toistosarja tehtiin nappuloiden voimalla. Etäisyyttä oli suurin piirtein maton pituus ja vähän lisää eli noin 3 m. Parempi vain, ettei etäisyyttä ole liikaa, vaikka i-m-i on periaatteessa tuttu juttu AVO-luokasta. Vahvistusaikataulu oli jälleen jatkuva. Nythän meillä on menossa "varmuuskurssi", joten jatkuvalla aikataululla mennään niin kauan, että päästään sekasarjavaiheeseen.

Ensimmäisen sarjan onnistumisprosentti oli 90. Palkitsin Taavin suullisella ja kädestä antamallani nappulalla. Kolmanneksi viimeisellä toistokerralla T yritti aluksi jotain seisomisen tapaista ennen täydellistä istumaannousua, joten se jäi palkitsematta. Pidimme kunnon tauon, jonka aikana T sai olla ihan vapaasti. Seuraava sarja tehtiin pehmonamien voimin. Treeni tehtiin eri suunnasta. Onnistumisprosentti oli täysi 100. T vaikutti varmemmalta maahanmenoissa verrattuna ensimmäiseen sarjaan. Huom! Jokainen toistosarja alkoi niin, että otin Taavin sivulle ja käskin maahan. Maahanmenoasennot olivat hyviä.

Viimeinen sarjan onnistumisprosentti oli 90. Kuudennella toistokerralla kokeilin pelkkää suullista käskyä, jolloin T nousi seisomaan. En reagoinut tähän, joten T painui takaisin alas. Menin aivan Taavin eteen ja otin uudestaan; onnistui. Loput toistokerrat, myös maahanmenot, tein suullisella käskyllä. Istumiskäskynä oli "up". Tässä siis testasin pelkän suullisen käskyn voimaa. Minullahan on ollut vaihtelevana käskynä myös "ist", joka on ollut käytössä pääasiassa s-m-s -ja s-i-s-vaihdoissa. Välillä käsky on kyllä lipsahtanut i-m-i-vaihtoon. Tarkoituksena on jatkossa tarkkailla käskyn voimaa. Todennäköisesti "up" jää ainoastaan i-m-i-vaihtoon ja muissa on sitten "ist" tai jos alan mennä sekaisin, niin sama käsky sitten.

Parasta treenissä oli Taavin iloisuus ja innokkuus. Seuraavan treenin suunnittelen pian. Huomenna voisi ottaa paritkin kaukotreeniä. Uudella suunnitelmalla on vasta kaksi takana, ja mielestäni olen osannut tehdä nyt harjoitukset mielekkäiksi Taaville. Vapaapäiviä pitää toki muistaa pitää.

  • Seuraaminen

Tehtiinpä me kauko-treenin lisäksi pieni seuraamisharjoitusta ennen Kongin antamista. Paikallakäännöksiä ja askelsiirtymä, kuten arvata saattaa: yksi täyskäännös vasemmalle, kaksi käännöstä vasemmalle, yksi oikealle ja yksi askel oikealle. Taavin perusasennot olivat upeita - niin nopeudeltaan kuin suoruudeltaan. T ainoastaan "tuhisi" (jonkin verran kuumuu), mutta ei äännellyt lainkaan. Oma liikehdintä oli taas rauhallista. Viikonloppuna on aika treenata käännöksiä oikealle liikkeessä. Suunnitelmaa pukkaa.

Tunnisteet:

Uudet tuulet
21 maaliskuuta 2007

The big day - uusi "kaukoelämä" on alkanut. ;) Vapaatunnilla koulussa suunnittelin paperille taulukon. Kyseessä ei ole pelkästään treenien lopputuloksen tarkastelu, vaan nimenomaan etukäteen suunnitteleminen. Homman etenemisestä kerron lisää omassa kohdassaan.

Taavilla olikin tänään kevyt päivä tokon suhteen. Ainoa treenattu asia oli kauko-ohjaus, ja sitäkin tehtiin vain yksi treenituokio. Minulla oli koulua neljään, joten sekin oli osasyy. Kun tein läksyjä, T ratkoi Kongia. Illalla käväistiin lenkillä iskän kanssa. Tie oli mukavan kuiva, turhaan laitoin Taaville sademanttelin. Myöhemmin rauhoituttiin heti kaukotreenin jälkeen. Taavi oli jo treenissä todella rauhallinen. Poika oli väsynyt, eikä pojan rentouttaminen ollut näin ollen lainkaan vaikeaa. ;) Nytkin T nukkuu ihanasti kerällä lattialla.

  • Kauko-ohjaus

Tosiaan suunnittelin jo koululla treenejä tai tarkemmin sanottuna treenitaulukkoa. Illalla tein pikaisesti tietokoneella taulukon, mutta aion vielä muokata sitä. Tulostelin kuitenkin yhden A4:sen, johon mahtui kolme taulukkoa. Taulukkoon tein sarakkaat treenattavalle asialle (esim. i-m-i), toistoille, palkitsemistavalle, vahvistusaikataululle, etäisyydelle, häiriöille ja paikalle. Toistosarakkeesta tuli liian pieni yksittäisten toistojen merkitsemiseen, joten käytin tekemääni kommentit-osaa tähän tarkoitukseen.

Puoli yhdeksältä illalla alkoi kaukotreeni uuden suunnitelman mukaisesti. Nameiksi otin pehmonameja. Oikeastaan namit eivät ole lainkaan pehmeitä, vaikka pussin kyljessä niin lukeekin. Veitsellä minä paloittelin yhdestä isosta makupalasta 30 pikkunamia. Treenikohteena oli yksittäinen vaihtosarja eli seiso-maahan-seiso. Mahdollisia treenikohteitani ovat siis eri sarjat erikseen (alkuvaiheessa) sekä myöhemmin "sekasarjat". Toistoja päätin tehdä 3 x 10. Palkitsemitavaksi valitsin namin nakkaamisen taakse naksun kera, mutta toisen sarjan alussa päätin antaa kädestä, koska olin niin lähellä Taavia. Vahvistusaikataulu oli jatkuva (palkitaan jokainen toisto), etäisyys oli käytännössä minimaalinen (aivan lähellä Taavia seisaallaan), häiriötä ei ollut ja paikka oli oma huoneeni. Jatkossa en aio käydä kaikkea näin tarkasti läpi, sillä oma paperiversioni ajaa saman asian. ;)

Mitenkäs treeni sujui? Jätin Taavin maahan ja menin sen eteen. Otin naksun esille ja nameja kymmenen kipaletta. Taavi nousi hienosti, mistä palkitsin namin nakkaamisella taakse. Tämän jälkeen T alkoi tarjota peruuttamista. Ilmeisesti T yhdistää naksua liikaakin eri käytösten tarjoamiseen. Käskin kuitenkin maahan, jotta saimme harjoituksen jatkumaan. Varmaankin tärkeimmät oivallukset ensimmäisessä sarjassa olivat, ettei naksu ole nyt mitenkään käytännöllinen (esim. vihellys tai "hyvä" ovat parempia), ja namin nakkaaminen taakse vain turhaan harventaa vahvistustiheyttä. Ensimmäisen sarjan onnistumisprosentti oli 80, koska Taavi tosiaan innostui kahdella toistokerralla peruuttamaan.

Seuraavaksi pidettiin tauko (noin 1 min). Jatkossa kannattaa merkitä ylös myös taukojen pituudet. Toinen sarja sujui hyvin lukuunottamatta kahta oma-aloitteista nousua. En reagoinut käytökseen mitenkään, joten T meni takaisin maahan ja jäi odottamaan. Päätin pitää hiukan pitempiä välejä vaihdossa sekä kierrellä Taavin ympärillä pari kertaa. Asennonvaihdot olivat puhtaat. Minä olin rauhallinen, ja Taavikin oli. Ilmeisesti oma jopa unenomainen rauhallisuus laskivat Taavinkin vireen optimaaliselle tasolle. Toisaalta ihmettelin Taavin rauhallisuutta, mutta minun pitäisi kyllä osata arvostaa sitä kaukoissa. Asennonvaihdot olivat nimittäin aivan riittävän ripeitä.

Tauon jälkeen otimme viimeisen sarjan. Palkan T sai siis suoraan minulta pienen etäisyyden vuoksi. Ainoa "rike" tässä sarjassa oli neljännellä toistolla tarjottu oma-aloitteinen maahanmeno, mutta muuten meni hyvin. Kolmeenkymmeneen toistoon suhteutettuna kolme oma-aloitteista toistoa on ihan hyvä saldo. Varmuuden myötä saadaan tulokseksi täysi nolla. ;)

Jos pitäisi kuvata treeniämme yhdellä sanalla, niin se olisi rauhallinen. Taavi söi namit mielellään, mutta ei hötkyillyt turhaan ruuan perään ja malttoi keskittyä. Se oli mielissään, kun palkkaa tuli joka kerta, eikä tehtykään pitkää sarjaa. Lisäksi oma rauhallisuuteni jopa käskyissä (;)) teki koulutustilanteesta hyvin. Treenin jälkeen kehuin Taavia rauhallisesti, ja pojan häntä heilui. Ensimmäinen kaukotreeni uuden mallin mukaan onnistui hyvin. Jatkossa pidetään kiinni suunnittelusta ja edetään hitaasti. Nyt treenataan periaatteessa vain yksittäisiä vaihtosarjoja, eikä vielä sekaisin kaikkia. Etäisyyttä lisätään kuhunkin vaihtoon pikkuhiljaa. Näin alussa lisäystä tulee max. 0,5 m/treenikerta. Huom! Kriteeri nousee, jolloin a) jatkuva vahvistusaikataulu b) paikka häiriötön. Aion käyttää pitkään jatkuvaa vahvistusaikataulua kunnon suoritusvarmuuden luomiseksi. Sekasarjoissa palkitaan myös joka kerta, kunnes on edetty tarpeeksi pitkälle. Hiljaa hyvä tulee, kiire ei ole mihinkään. Seuraavassa s-m-s-treenissä on etäisyys 0,5 m, koska tämänpäiväisessä treenissä saavutimme paljon onnistumisia. Ainakin kokeillaan. Jos ensimmäisen sarjan onnistumisprosentti jää alle 80:ksi, piennetään etäisyys minimaaliseksi toiseen sarjaan.

Tunnisteet:

Jälleen kerran oivalluksia
20 maaliskuuta 2007

Johan on taas tullut oivallettua monta asiaa tänään. Oikeastaan en ole varsinaisesti oivaltanut mitään uutta, vaan joutunut jälleen kerran pohtimaan oppimisen ja kouluttamisen perusperiaatteita. Kuten arvata saattaa, kyse on kauko-ohjauksesta. Palaan aiheeseen omassa kohdassaan.

Tein tänään matikan tunnin itsenäisesti, joten kotona olin jo kahdelta. Päivällä käväistiin lenkillä. Ilma oli ok. Taaville laitoin sadetakin, sillä tie oli todella kurainen. Iltaruualla meillä oli vieras, Antti. Hän oli sähkötöitä tekemässä Mäntypirtillä ja tuli sitten meille syömään. Aluksi Taavi vierasti Anttia, mutta tottui mieheen pian - hyvä. Ruuan jälkeen kävin treenaamassa pihalla kaukoja. Läksyjen tehtyäni, äikän testiin lukemista lukuunottamatta, menimme vielä Taavin kanssa ulos treenaamaan. T on saanut tänään ratkoa Kongia ja maistella uusia TV-mix-nameja treeneissä. ;) Nyt ei enää treenata, rauhoitutaan vain. ;)

  • Kauko-ohjaus

Siihen saakka kunnes opin järkeistämään kaukotreeniä on mullistavaa edistystä turha odottaa. Tänään tein pihatreeniä. Liian pitkää sarjaa. Palkitsin pallolla taakse, mikä olikin ihan hyvä juttu, mutta tein tosiaan liian pitkiä sarjoja. Aiheena oli seiso-maahan-seiso. Seisomiset olivat ok, mutta maahanmenoissa oli epävarmuutta. Tekniikka oli huono, eli etujalat liikahtivat paikaltaan. Lisäksi T oli välillä vähän epävarma jopa nousuissa. Palasin lähemmäs otin namin voimalla pari laskeutumista ja sitten taas vähän etäämpää pallopalkalla. Vilma häiritsi ympärillä hääriessään. Pari toistoa otin istu-seiso-maahan. Tekniikka oli oikein hyvä tässä vaihdossa!

Myöhemmin otin sisällä eteisessä pari toistoa. Biisonit olivat häiriöinä. T teki ihan kivasti. Taas tehtiin liian pitkää sarjaa.

Illan pihatreenit (klo 19) menivät parhaiten. Otin kaksi sarjaa pysäritreenin jälkeen. Maltoin olla kohtalaisen lähellä, ja Taavi oli innoissaan, kun tehtiin lelupalkalla (Leppis). Maahanmenot olivat hyviä. Maahan-istu oli ok, samoin seiso-istu, jota ei tosin tehty kuin kerran. Nyt ei ollut niin pitkät sarjat kuin edellisissä treeneissä.

En aio kirjoittaa pitkästi pohdintaani. Tämänpäiväisten treenien pohjalta kuitenkin jäin miettimään taas koulutuksen etenemättömyyden syitä. Mikä mättää?
A) Kriteeri liian korkealla
Seurauksena on turhautuminen, motivaatio laskee, koira tulee epävarmaksi. Onnistumiset vähenevät, eikä onnistumisprosentti voi mitenkään olla 80.
Lääke: Kriteeriä lasketaan niin alhaalle, että väh. 80 % toistoista onnistuu.
B) Liiat pitkät sarjat
Seurauksena on turhautuminen, motivaatio laskee, koira tulee epävarmaksi eli samat kuin kriteerissä. Toisin sanoen jos koira ei saa tarpeeksi usein palautetta onnistumisesta, se tulee epävarmaksi. Lisäksi koira kyllästyy, jos aina tehdään pitkiä sarjoja (=jauhetaan).

Vaikka ongelmia on oikeastaan vain kaksi, ne ovat silti hyvin merkittäviä. Suurin syy on siis yksinkertaisesti siinä, että vaadin liikaa. Motivaation laskiessa koiran keskittyminen herpaantuu, joten se tekee helpomminen virheitä. Kun liike on vielä aika uusi ja vaativa, ei mitenkään voi tehdä älyttömän pitkiä sarjoja. Taavista huomaa, että se tulee epävarmaksi. Positiivisuutta ja onnistumisen iloa saadaan, kun palkitaan useammin ja vaihtelevasti. Joskus tehdään yksi asennonvaihto, joskus kaksi, joskus kolme jne. Ei paljoa pitkiä sarjoja. Huom! Jos etäisyyttä tulee lisää, täytyy palkkaa tulla useammin. Perusjuttujahan nämä ovat, mutta näköjään aina unohtuvat.

Mikä on sitten ykkösavain onnistumiseen? Pitää tehdä itselleen selväksi, mitä pitää harjoitella. Taavilla on liikkeessä yleistä epävarmuutta (ei aina tee esim. nousemista tai maahanmenoa). Olemme edenneet liian nopeasti, jolloin epävarmuus on kasvanut. Palkkaa on tullut liian harvoin, joten motivaatio on laskenut. Palkkaakin pitää vaihdella. Paras tapa on laatia paperille suunnitelma jokaisesta treenituokiosta. Kun vaivaa vajaat viisi minuuttia suunnitelman tekemiselle, säästää treeniaikaa, takaa onnistumisen (ja ainahan voi laskea kriteeriä treenituokion aikana), ja oppiminen etenee. Kaukoissa pitää muistaa ottaa monta asiaa huomioon, kuten oma käytös (käsimerkit, suulliset käskyt), etäisyys, palkkion sijoittaminen, palkkion antamisen tiheys jne. Motivaatio kasvaa ohjaajalla, kun ei onnistukaan opetus niin helposti. ;)

  • Luoksetulon pysäytys

Pysäri oli tämän päivän piristysruiske. Menimme illalla treenaamaan kujalle. Olimme Peltoniemen kohdalla tiellä. Jätin takapalkaksi Leppiksen. T jäi istumaan. Pysäytin Taavin puolen välin jälkeen. Seisominen oli ihan hyvä. Vapautin taakse melkein heti. Seuraava toisto otettiin maahanmenon kera. Jätin Taavin makuuasentoon. Seisomispysähdys oli hieno! Kutsuin uudelleen, jolloin T klikkasi itse takapalkan, mutta jatkoikin eteenpäin (hyvä). Pikkaisen hidasti ennen maahanmenoa. Maahanmeno oli napakka. Vapautin taakse. Viimeisen toiston otin toiseen suuntaan läpijuoksuna. Olipas hieno läpijuoksu - hyvä Tee. Jatkossa on otettava myös kaavalla: seiso + kutsu sivulle ja seiso + maahan + kutsu sivulle.

Tunnisteet:

Nopea katsaus
19 maaliskuuta 2007

Taas viuhtoo kello menemään, joten yritän kirjoittaa lyhyesti. ;) Uusi viikko pyörähti käyntiin vauhdilla. Kotiin pääsin puoli kahden linkillä. Ennen kolmea olimme Taavin kanssa lähdössä lenkillä, kun meidät yllätti jo kujalla vesi-ja räntäkuuro. Palasimme kotiin ja päätimme yrittää illalla uudelleen. Ennen kuutta olikin ok sää, joten lenkillä pahemmin kastuttu - kuraisia kyllä olimme. Lenkin jälkeen menimme vielä tottistelemaan. Loppuilta kului läksyjä tehdessä, Taavi ratkoi Kongia ja rauhoittelut muistettiin tehdä. Poika tuntui olevan kovin pirteä. Sain tehdä vähän aikaa töitä, T rauhoittui kunnolla. ;)

Kaukoista en tee senkummempaa merkintää, vaan mainitsen vain ottaneeni yhden sarjan ennen Kongin antamista. Hyvin meni, vaikka alussa oli haparointia. Oli kyllä ihan extempore-treeni. Huomenna tehdään "kunnon" treeniä namivahvistuksella. Huom! Pitää kiinnittää huomiota maahanmenoasentoon. Toisin sanoen aloitusasennon pitäisi olla mahdollisimman hyvä, jotta ensimmäinen vaihto sujuu hyvin. Jos ensimmäinen on teknisesti kunnollinen, onnistuu tietysti seuraavakin paremmin. ;)

  • Seuraaminen

Iltaruokaa ennen tein vain yhden viiden nappulan sarjan seuraamista huoneessani. Tein käännöstä oikealle. Menikin aika hyvin, vaikka alussa oli haparointia omien askelten kanssa. Kuivaharjoittelua kaivataan. Tänään ei ollut aikaa - tekosyitä, tekosyitä. ;)

Ulkoilulenkillä vahvistin kontaktia. Taavi teki hyvät perusasennot. Otin eri vauhdissa pätkiä, eniten pitkiä. Paikallasiirtymisiäkin harjoittelin vähän. Taavi on selvästi rauhoittunut, mutta edelleen pieniä ääntelyjä pääsee silloin tällöin ts. kuumuu.

  • Tunnari

Vettä tulee ja lenkki on takana - siispä tunnaria treenaamaan. ;) Lenkin jälkeen menimme suoraan autotallille. Taavi jäi odottamaan sadetakki päällä pihalle, ja minä vein tunnarikapulat riviin pihatielle. Kapuloita oli vaakatasossa semmoinen kymmenen kappaletta. Etäisyyttä kapuloille oli Taavista noin 17,5 metriä. Haastetta pitää aina olla. Ensin sanoin "tunnari" (Taavi käänsi katseensa kapuloihin), rauhoittelin vähän (en niin hyvin kuin aikaisemmin) ja lähetin kapuloille. T teki hyvää haistelutyöskentelyä ja palautti oman. Palautuksen alkupätkä oli reipasta ravia, keskivaiheessa kiihtyi laukkaan, jolloin vihelsin. T tuli hienosti sivulle ja palkitsin isoilla kehuilla ja nameilla. En kuitenkaan hyppinyt tai tehnyt muuta yli-innostavaa. Superhyvä suoritus oli!

  • Luoksetulon pysäytys

Ei mennyt pysäri tunnarin jälkeen putkeen. Hain rukkasen leluksi, kun en viitsinyt lähteä sisältä mitään leikkikalua hakemaan. Jätin Taavin pihatien päähän - makuulle. Ei oikein poika tykännyt maassa maata, kun oli sadetakki päällä ja vieläpä niin märkää. Kutsuin ja annoin käskyn. T ei pysähtynyt. Annoin toisen käskyn ja pysähtyi. Ei olisi pitänyt toista antaa, mutta ainahan on hyvä olla jälkikäteen viisas. Otimme uudestaan. Taavi ei juossut tietä suoraan (kenties loikki märimmän kohdan yli?), ja pysähdys oli haparoivaa. Vapautin taakse rukkaselle. Syytettäköön tänään a) sadetakkia b) keliä ja c) liian pitkää matkaa. Ei se aina vaan voi onnistua, harmi. Huom! Jatkossakin on muistettava ottaa lähtöjä makuuasennosta. Olen tehnyt epähuomiossa vain istumisesta viime aikoin.

Tunnisteet: