View RSS feed

Tunaritunnarointia
25 maaliskuuta 2007

Viikonloppu on taas ohi, voih. Onneksi se on edessä taas viikon kuluttua. ;) Tulipahan tehtyä vähän kouluhommiakin eli luettua englantia ja äidinkielen kirjallisuusjuttuja. Taavelo sai taas tuttuun tapaan ratkoa aktivointilelujaan minun lukiessani. Kongin lisäksi poitsu on ratkonut innokkaasti namipalloaan. Nytkin Tee pyörittelee palloaan.

Aamulla lenkkeiltiin kuivalla tiellä. Kaksi koiraa tuli vastaan: englanninspringerspanieli ja sekarotuinen. Molemmat pikkaiset haukahtelivat Taaville, mutta Taavi ohitti mallikkaasti. Muutenkin T oli lenkillä oikein hyvällä tuulella. Heh, saatiin kehujakin ohikulkijoilta. Minulla on kuulemma niin kuuliainen koira, kun se niin nätisti kulkee irti. ;) Äiti ja iskä olivat kotona koko päivän, mikä tuntui hassulta.

Mitäköhän mainittavaa olisi vielä tehty? Tottista tehtiin paljon, joten jätettiin agility väliin tältä viikolta. Illalla käväistiin Taavin ja iskän kanssa lyhyempi puolen tunnin lenkki. Kun tulimme kotiin, tuttavamme Jatta ja Kari olivat käymässä. Hekin olivat menossa lenkille. T on vierastanut Karia, mutta ei tänään haukkunut enää yhtään niin kauan kuin ennen. ;) Kaukojakin peräti teki Karin seisoessa kauempana iskän kanssa. Äsken vielä rauhoituttiin. Juuri alkoi T nukkua sikeästi. Ei enää jaksa pyöritellä aktivointipalloaan. ;)

  • Tunnari

Voihan tunnaripunnari. Heti lenkin jälkeen otettiin tunnaria kujalla. Etäisyyttä kapuloihin oli semmoinen kymmenen metriä. T meni ihan reippaasti kapuloille ja toi haistelun jälkeen väärän. Ei kuitenkaan haistellut mitenkään erityisen tarkasti. T oli liian nopea. Käskin hakemaan uudelleen. T haki varmanoloisesti toisen väärän kapulan. Vasta kolmannella kerralla T toi oikean. Kehuin paljon. Siinäpä oli se treeni.

Pihassa otin vielä toisen treenin. Laitoin nyt läjän kapuloita ja oman sinne joukkoon. T toi oman hyvän hajutyöskentelyn jälkeen. Hyvä! Sisällä jäin pohtimaan, olisiko syynä ensimmäisen treenin haparointiin vähän liika innostaminen. Olen kysynyt Taavilta "Missä kapulat?", mikä on saattanut innostaa Taavia "väärin", eli varsinainen haistelu on jäänyt vähän unholaan.

Iltapäivällä iskä lähti avustajaksi tunnaritreeniin kujalle. Taas sain ensimmäisellä kerralla väärän. Potkaisin väärä sivummaksi, ja T haki sen uudelleen lähettäessä. Kun laitoin tuon kapulan pois pussiin ja lähetin kapuloille, T toi oikean. Hyvä! Tehtiin vielä tauon jälkeen toisilla kapuloilla tunnari. Iskä siis laittoi kummassakin harjoituksessa kapulat riviin. T haisteli nyt todella kauan, mutta toi lopulta väärän. Oikeaakin malttoi haistella. Oikea käytiin lopulta katsomassa yhdessä, jotta sain palkittua oikean suorituksen.

Tunnari on siis alkanut ihmeellisesti huonota. Suureksi syyksi haparointiin voisin veikata oman huolimattomuuteni. Olen pyörittänyt samoja vääriä kapuloita pitkään, enkä ole vaihtanut tarpeeksi usein. Varmasti omat hajumolekyylini ovat leijailleet noihin vääriin kapuloihin. Näin ollen keitin kapulat iltamassa. Nyt kapulasatsi on kuivamassa saunalla ja huomenna tai ylihuomenna kokeillaan uudella innolla. Kyllähän Taavista huomaa pienen epävarmemmaksi tulemisen, kun ei ala onnistua. Olen kuitenkin yrittänyt tehdä väärän tuomisen mahdollisimman neutraaliksi eli on vain otettua uudelleen. Negatiivinen palaute ei ainakaan toimi! Jatkossa pitää olla tarkempi hajujen kanssa, jos näyttää, että keitettyjen kapuloiden kanssa alkaa toimia.

  • Luoksetulon pysäytys

Tunnaritreenin jälkeen otimme kujalla pysäriä tieltä päin. Iskä oli edelleen treeniseurana. Kutsuin Taavia ja pysäytin seisomaan. Etäisyyttä oli noin 30 m. Aluksi löysä pysähdys ja toisella kerralla pysähtyi vasta kakkoskäskyllä. Iskän arveli, ettei T kuullut käskyä hyvin tuulen takia. Poika kuulemma näytti ihan sille. Siispä vaihdoimme suuntaa ja teimme seuraavat toistot tielle päin. Ensimmäisellä toistokerralla pelkkä "stå", ja T pysähtyi hyvin. Vapautin melkein heti takapalkalle Leppiksen luo. Toisella toistokerralla "stå" + "hyvä" ja palaaminen palkkaamaan. Sitten palasin kutsumispaikalle (T odotti pysähtymispaikalla) ja kutsuin uudelleen. Pysäytin maahan ja kehuin. Menin Taavin luo ja vapautin taakse. Jes, tuntui kivalta ,kun uusin keksimäni harjoitus onnistui. Loppuun saalisleikkiä. T voitti kerran, minä toisen kerran. Leppiksellä on nyt kaula auki ja peppu myös. ;)

  • Seuraaminen

Seuraamista tehtiin ainoastaan ennen iltaruokaa. Tein täyskäännöksiä kaksi kappaletta kumpaankin suuntaan. Lisäksi otettiin pari käännöstä vasempaan. Ruokakupille vapautin vasemmalle tehtyjen askelsiirtymien jälkeen. T oli koko treenin ajan hiljaa!

  • Kauko-ohjaus

Eilen pidettiin vapaata kaukoista, joten tänään otettiin kaksi treeniä. Klo 13.50 i-s-i pihakäytävällä. Häiriönä oli iskä, joka kävi ulkona ja palasi sisälle. Vilmakin tuli ulos. Etäisyyttä oli metri. Annoin namin edestä, ja nami oli pehmonamipaloja. Ensimmäisen sarjan onnistumisprosentti oli 100, toisen 90 (ennakoi seisomisen), kolmannen 80 (ennakoi sekä seisomisen että istumisen). Tekniikka oli hyvää. Äiti katsoi 2.sarjasta osan ja koko kolmannen sarjan ikkunasta. Viimeisessä sarjassa T kuulemma liikahti vähän taakse yhdessä istumisessa.

Illan lenkiltä palattuamme teimme s-m-s pihakäytävällä. Häiriöinä olivat iskä ja Kari, jotka seisoivat noin 10 m päässä takanani. Lisäksi Jatta ja äiti puhuivat ovella. Etäisyyttä otin 1 metrin, koska häiriöitä oli aika paljon. Ensin ajattelin käyttää takapalkkaa, mutta se osoittautui vähän epäkäytännölliseksi vielä. Olisin silloin oikeastaan joutunut treenaamaan vain seisomista. Jatkossa tosin joudun käyttämään takapalkkaa, kun lisään etäisyyttä. Seisomisessahan voi tulla eteenpäin liikkumista. Ensimmäisessä sarjassa onnistumisprosentti oli 90. Ainoa lipsahdus tuli ensimmäisessä seisomisessa eli T liikautti eteenpäin etujalkaansa. Toisessa sarjassa 80 % suorituksista onnistuneita. Yksi huonotekniikkainen maahanmeno ja yksi ennakointi seisomisessa. T keskittyi hyvin. Viimeisessä sarjassa tekniikkavirheet maahanmenossa (Marjatta tuli ulos seitsemännen toiston aikana). Parasta oli Taavin keskittyminen. Seuraava treeni tehdään pihakäytävällä. Etäisyyttä ei enempää kuin 1 m, koska maahanmeno ei ole vielä täysin varma/puhdas.

Tunnisteet: