View RSS feed

Lomailua
27 helmikuuta 2007

Hiihtolomaa vietellen on kulunut tämäkin päivä. Aamulla lenkkeiltiin. Harmi vain, ettei aurinko paistanut niin ihanasti kuin eilen, mutta hyvinhän se lenkkeily onnistuu pilviselläkin säällä. ;) Lenkin jälkeen käväistiin moikkaamassa remonttireiska-isukkia Mäntypirtillä (kylätalo) ja leikittiin tulomatkalla hanskalla. Heittelin hanskaa umpihankeen kujalla, ja Taavi sai sitten etsiä kontaktin otettuaan. Kunnon repimisleikit saatiin aikaiseksi ja hauskaa oli.

Päivällä olin ahkera opiskelija, ainakin aika ahkera. Riikkaan olin tietysti yhteydessä. Tyttösen piti alkaa työstää äidinkielen tutkielmaa. Minäkin muistutin samalla itseäni äikän kirjallisuusesseestä. Niinpä sitten postinhakureissun jälkeen aloin kirjoittaa esseetä Jane Austenin "Ylpeys ja ennakkoluulo"-tekstistä. Kyllähän sitä tekstiä syntyi kannettavan äärellä ihan tarpeeksi. Kirjoitus on vielä raakaversio, mutta onpahan pohja valmiina. Näin ollen T sai lepäillä ja ratkoa Kongia.

Äiskä oli päivän Viitasaarella shoppailemassa ja kummitätini luona. Tuliaisina äiti toi Touholle synttärilahjan. Jospa huomenna tai ainakin loppuviikosta näkisin Riikkaa, niin saisin lahjan annettua. Iltapäivällä lähdettiin vielä lenkkeilemään ja vetreyttämään kirjoittamisesta jumittuneita niskoja.

Illalla pidettiin tokotuokio pihalla ja piiloteltiin papukaijaa ympäri pihaa. Taavi sai taas kunnon umpihankijuoksua ja minä myös. Poika oli intopinkeänä. Ei olisi millään malttanut lopettaa, mutta parempi lopettaa silloin kun intoa on vielä jäljellä. Muistin rauhoittaa pojan leikin jälkeen. Nyt Tee mutustelee hampaidenpuhdistusluutaan ja kohta on iltarauhoittelun aika. Sitä ennen kirjoitan ylös päivän pienet tottikset.

  • Kauko-ohjaus

Työstin tänään ainoastaan istu-seiso-istu-vaihtoa. Tein treenin ennen iltaruokaa. Sarjoja kertyi neljä (toistoja 5-6-6-7). Ensimmäinen sarja tehtiin onnistuneesti eteisessä. Palkitsin kolme nousua ja kaksi istumista. Juuso oli aluksi häiriönä, käskin biisonin pois. Toistot sujuivat hyvin. Toinen sarja tehtiin niin ikään eteisessä. Olin molemmissa sarjoissa kyykyssä Taavin edessä. En näyttänyt kädellä liikerataa.

Itse on vaikea nähdä takajalkojen liikettä tai liikkumattomuutta nousemisessa, joten päätin tehdä seuraavat sarjat huoneessani peilin edessä. Tuloksena oli hyviä toistoja. Vaihdoin lisäksi palkan taakse. Laitoin valmiiksi namin taakse ja vapautin sitten nousuista namille. Pari horjahdusta Taaville tuli nousuissa, mutta T tajusi heti, miksi palkkaa ei tipu. Harjoittelu edistyy joka tapauksessa - hyvä.

  • Luoksetulon pysäytys

Illan leikkituokiota ennen treenattiin pysäriä pihatiellä. Taavi oli aivan täpinöissään, kun otin papukaijan mukaan ulos, joten motivaatio oli korkealla. Ensiksi otin kokonaisen suorituksen. Pysähdys oli ok, mutta T tuli vähän eteenpäin (!). Ilmeisesti ihmetteli, kun ei heti tullut uutta käskyä. Odottelua on otettu aika paljon, mutta nyt iski poikaan pieni epävarmuus. Annoin toisen painokkaan käskyn ja kehuin tottelemisesta. Kutsuin uudelleen, käskin maahan ja odotin pari sekuntia ja vapautin. T lähti minua kohti (!). Poika kuitenkin kääntyi taakse, kun näytin kädellä taakse ja sanoin "lelu" uudelleen. Höpsö poika.

Toisella toistokerralla T teki vähän löysän pysärin. Vapautin taakse suoraan, sillä ajatus oli vain vahvistaa seisomista (= tehdä alkeisharjoitus). Kolmas toisto tehtiin pihakäytävällä autotallille päin. Matka oli siis lyhyempi kuin pihatiellä. Nyt T seisahtui napakasti, vapautin suoraan taakse lelulle. Hyvä fiilis jäi treenistä kokonaisuutena. Paljoa ei kannata tätä treenata. Jauhamisella tulee enemmän epävarmuutta, se on tullut todettua monta kertaa.

  • Pysähtymisen nopeutus (ruutu)

Seuraavaksi otin pihakäytävällä neljä kertaa alustan peruskosketukset ja pysähdyksen. Lähetin Taavin alustalle (ei mikään suuri etäisyys), sanoin "stå" ja vihelsin, kun T seisahtui. Palkaksi lensi papukaija. Kaikki toistot olivat hyviä ja seisahdukset nopeita - noo probleemo.

  • Leikkiä

Piilottelin papukaijaa lumihankeen tokotuokion jälkeen. Taavi etsi innokkaasti ja oli täysillä leikissa mukana. Seuraamista tarjosi aktiivisesti, kun käveltiin välillä ympäri pihaa. Lopuksi rauhoitin pojan.

Tunnisteet:

Leikkiä ja ruoka-aikatreeniä
26 helmikuuta 2007

Loma aloitettiin kevyillä tottiksilla. Yhteislenkillä Riikan ja Touhon kanssa vahvistelin kontaktia. Taavi tarjosi seuraamista ja annoin perusasennossa maksanpaloja. Samoin Taavin tullessa luokseni annoin namia.

Illalla käytiin leikkimässä vartti pihalla lelunpiilotusta. Heitin Taaville Hippoa (vinkuva hippo) ja juoksin itse karkuun. Innoissaan poika haki lelua umpihangesta. Kerran otin seuraamispätkää, jonka jälkeen heitin lelun hankeen. Yleensä Taavi odotti hetken, kun piilotin lelun hankeen ja sai kontaktista mennä etsimään.

Nyt voisinkin vielä rentouttaa Taavin pienillä rapsutuksilla ja minihieronnalla.

  • Seuraaminen (peruuttaminen)

Tehtiin vain kolme perussarjaa vihjeen kera. Viimeinen sarja oli oikein hyvä. Tärkeintä on muistaa itse ottaa kunnon askel taakse.

Tunnisteet:

Vilman Vaasi

Ensimmäinen arkinen lomapäivä takana. Oikein kiva päivä onkin ollut - ai että.
;) Aamulla oli pakkasta noin -15 astetta. Äiti kylläkin sanoi, että hänen herätessään oli -19 astetta. Pakkanen lauhtui kuitenkin nopeasti ja lenkille lähdettiin Taavuskaisen kanssa pikkaisen reilun kymmenen asteen pakkasessa. Sauvakävelylenkki sujui hyvin.

Puoli kahdentoista maissa Mira tuli käymään ja toi mukanaan Pihtiputaan Kennelkerhon kiertopalkinnon Vilman Vaasin. Kiertopalkinnonm on lahjoittanut Tuija v. 2003. Ohje palkinnon saamiseen menee näin: Kiertopalkintoa jaettaessa lasketaan yhteen koiran kalenterivuoden aikana käymien virallisten koe- ja näyttelykäyntien yhteismäärä (1 käynti = 1 piste), kuitenkin niin, että yhdestä lajista voi saada enintään 3 pistettä. Eniten pisteitä saavuttanut koira voittaa palkinnon. Tasapisteissä palkinnon saa koira, jolla on pisteitä useammasta eri lajista.. Teksti on kopioitu suoraan kerhomme sivuilta. Kunnon vaasi onkin kyseessä, sillä kokoa pokaalilta löytyy. Pitäähän se tähän merkinnän yhteyteen lisätä kuva Taavista pokaalin (ja rumasti siistittyjen korvien) kera. Vilman Vaasi

Iltapäivällä lähdettiin vajaan kahden tunnin lenkille Riikan & Touhon kanssa. Touho täytti tänään 2 vuotta, joten sen kunniaksi käytiin oikein kunnon lenkki niityllä. Pojat leikkivät innoissaan. Taavi intoutui Touhon mukana pyydystämään suuhunsa lumipalloja. Ilma oli aivan ihana, ja saimmekin otettua ihan hyviä kuvia. Kuvailin pitkästä aikaa ja elvyttelin tauolla ollutta harrastusta eloon. Riikkakin otti pari kuvaa. Ainoa miinus lenkillä oli pieni välikohtaus, kun pystykorva yritti käydä Touhoon kiinni. Touho juoksi koiran luokse (Taavi ei mennyt, kun kielsin ja käskin istumaan), ja pystis oli myös irti. Koira yritti nousta Touhon selkään, jolloin Touho ärähti, ja pystykorva ärähti takaisin voimakkaammin. Onneksi selvittiin säikähdyksellä. Taavilla aplodit rauhallisesta paikallaan istumisesta. Muutenkin Taavi oli lenkillä oikein ihana - tarjosi kontaktia, tuli sivulle hakemaan maksanpaloja ja seuraili meitä hienosti. Paljon ei keritty koirilta karata; Riikka karkasi kerran ja minä lähdin silloin tällöin eri suuntaan. Hyvin koirat tulivat luoksemme, noo probleemo. Ihania otuksia nuo ovat.Vilman Vaasi

Tottiksista kirjoitan oman merkinnän, vaikka vain vähän tänään tokoiltiin.

Tunnisteet:

Kaunis sää ja muuta kivaa
25 helmikuuta 2007

Paukkupakkasista on päästy eroon - ainakin hetkeksi. Tänään mittari näytti aamulla vain -14 astetta. Näin ollen lähdettiin kymmeneltä pitkälle lenkille Taavuskaisen kanssa. Itse laitoin liikaa vaatetta, mutta Taaville toppatakki oli tarpeen. ;) Oli joka tapauksessa todella kiva käydä kunnon lenkillä, sillä pakkasten vuoksihan on töpötelty lähinnä puolen tunnin lenkkejä. Iso miinus fyysisessä kunnossani on niska-ja hartisärky. Kyse ei ole enää mistään jomotuksesta, vaan minulla on selvä tulehdus. Terkkarin niska-hartia-jumpalla olen yrittänyt lihaksia vetreyttää, mutta kovin jumissa ovat edelleen. Tulehdus-ja kipugeeli Buranan kera eivät ole nekään purreet. Tietokoneella olemista olen vähentänyt ja istuma-asentoa yrittänyt korjata. Jospa tämä niska tästä joskus vertyy.

Iltapäivällä ennen kahta lähdettiin Riikan kanssa tottistelemaan. Tällä kertaa Riikalla oli mukana siskonsa Jonnan springeri Retu. Taavelo sai siis uutta häiriötä, vaikka periaatteessa Retu onkin tuttu koira. Tokotreeneistä kirjoittelen tarkemmin omina kohtinaan.

Iltamassa Minna toi minulle kennelkerhon kannettavan koneen takaisin ja lisäksi Jamille näytepussin light-ruokaa. Kokeillaan, kestääkö poitsun maha Bento Kronenia.

Illalla oli valoisaa vielä viiden aikaan (luksusta), joten lähdettiin koko poppoon kanssa niitylle lenkkeilemään. Jälleen tuuli kylmästi, mutta sulina selvittiin kotiin. Lenkin jälkeen ahkeroin eli harjasin Taavin ja siistiin poitsun korvat. On tuossa vieressä nyt oikein komea poika. ;)

  • Luoksetulon pysäytys

Taavi oli yhteistreeneissä rauhallinen. Retusta poika ei juuri välittänyt. Riikka jätti Retun kiinni kaukalon ulkopuolelle lumikinoksen päälle, joten T kuitenkin näki Retun. Luoksetulon tein näin ollen siitä päästä kaukaloa, jossa Retu oli. Takapalkaksi jätin pehmoluun. Ensiksi oli tarkoitus ottaa pelkkä seisominen. Seisomispysähdys oli löysä; palautin heti lähtöpaikalla. Vaikka alusta olikin liukas (jää), olisi pikkaisen napakampi pysähdys ollut mahdollinen. Toinen toisto menikin hienosti. Otin pysähdyksen, kutsuin uudelleen, käskin maahan, odotin sekunnin ja vapautin taakse. Bravo! Upea suoritus oli - seisomispysähdyskin oli napakka. Palkaksi sitten leikittiin Taavin hakemalla pehmoluulla saalisleikkiä. Muistin rauhoittaa leikin jälkeen.

  • Seuraaminen (käännöksiä)

Lueskelin eilen illalla Clicker Training for Obedience-kirjan seuraamisvinkkejä, joita päätin kokeilla yhteistreenissä. Olen harjoittelut niitä aikaisemmin vain kuivaharjoitteluna. Aluksi oli vaikea palauttaa mieleen kuvioita. Tein täyskäännöksiä pari kertaa kuivaharjoitteluna, minkä jälkeen tein saman Taavin kanssa. Käännökset olivat nyt rauhallisia, tuntui hyvälle. Riikan mielestä käännyin sopivan rauhallisesti, ja Taavin seuraamispaikka oli hyvä. Näinkin, että poika oli tiiviisti mukanani katsoessani varjosta. Palkitsin epäsäännöllisesti pehmoluulla, välillä vain kehuin vuolaasti.

Seuraavaksi kuivaharjoittelin käännöstä vasempaan. Sain ideasta kiinni nopeasti, joten Taavikin pääsi pian mukaan. Jälleen teimme hyviä ja rauhallisia käännöksiä. Välillä otin pitemmän pätkän, välillä seuruutin neliötä.

Seuraamistreenin loppuun "the two-step-halt"-juttua eli perusasentoon pysähtymistä. Onnistui hyvin; T pysähtyi nopeasti.

  • Kauko-ohjaus

Maahan-seiso-maahan-vaihtoa ei ole otettu pitkään aikaan - näin ollen sitä oli luvassa. Menin seisomaan Taavin eteen jäälle ja käskin maahan suoraan. T nousi aluksi oma-aloitteisesti, käskin takaisin maahan. Odotin jonkin aikaa, minkä jälkeen käskin istumaan. Odotin. Käskin maahan. Taas odotin. Käskin istumaan. Käskin maahan. Odotin. Käskin nousemaan. Odotin. Käskin maahan. Vapautin taakse lelulle. Siispä - odotin useita sekunteja vaihtojen välissä. Tekniikka oli kympinarvoista. Olikin ensimmäinen kerta, kun käytin takapalkkana lelua kaukoissa. Jos vire nousee liikaa, voi lelu olla huono juttu. Toisaalta T teki tänään upeasti lelupalkalla. Virettä pitää kuitenkin tarkkailla!

  • Ruutu

Kaukojen jälkeen T sai odotella kauan. Minä selitin Riikalle eilisen agikisojen radat ja koko kisareissun. Sepostuksen loputtua Riikka kävi tekemässä ruudun kaukalon ulkopuolelle koulun varastorakennuksen eteen. Retu oli lähellä oikealla puolella ruutua. Pihalla oli myös tanssikurssilaisten autoja. Minä seuruutin Taavin autojen sekaan eri kautta. Kysyin ruutua, jolloin T etsi katseellaan mustat muovikukkaruukut. Lähetin Taavin ruutuun. Annoin seisomiskäskyn hiukan liian aikaisin (Riikka sanoi, ettei T kerinnyt alustalle). Käsky ei ollut napakka, koska T ei pysähtynyt heti, vaan tavallaan jatkoi alustalle. Toinen vahvempi käsky sai aikaan hienon pysähdyksen. Odotin hetken ja käskin maahan. Menin ruutuun ja kehuin rauhallisesti, mutta en palkinnut lelulla. Taavi oli ruudussa puoliksi. Olin siis pysäyttänyt liian aikaisin, jolloin T ei ollut mennyt aivan keskustaan. Oma moka oli siis kyseessä.

Otin uudestaan, mutta nyt vahvistin pelkän reippaan alustan koskettamisen. Lähetin Taavin ruutuun, juoksin perään ja vihelsin, kun T koski alustaa. Leikimme pehmoluulla ruudussa ja juoksimme vielä ympäriinsä ruudun ympärillä. Loppujen lopuksi jäi ihan hyvä mieli ruututreenistä. Koira osaa.

Ruututreenin jälkeen lähdettiin kotiin. Riikan kanssa rupateltiin tovi Uimarannantien risteyksessä. Lisäksi näin Paulan & Timin kotimatkalla. Paulalla on edelleen jalka kipeä, joten hän jätti sen vuoksi treenit väliin.

  • Seuraaminen (peruuttaminen)

Koko merkinnän loppuun laitan vielä juttua peruuttamistreenistä, joka tehtiin ennen ruoka-aikaa. Liitin peruuttamiseen "peruuta"-käskyn. Nyt tein itse paremman askeleen taakse, ja Taavi peruutti hyvin. Yhteensä otimme 3 x 5 toistoa. Tein yhden sarjan peilin edessä, jolloin näin Taavin peruuttavan kunnolla. Jatkamme hyvillä mielin tämän jutun työstämistä.

Tunnisteet:

HHH - hyviä hylsyjä Haukiputaalta
24 helmikuuta 2007

Haukiputaalta on selvitty kotiin. Seuraavaksi onkin sitten lupa nauraa; kaksi hylsyä taskussa ja hyvä mieli. ;) Olenkohan minä enää lainkaan perfektionisti? Ehkä vähän, mutta myös realismia on tipahtanut tippa soppaan.

Kakkosten rataantutustumisen oli määrä alkaa vasta klo 13.10, joten lähdimme iskän ja Taavelon kanssa ajelemaan Ouluun yhdeksältä. Matkalla kerittiin pysähtyä ruuhkaisella ABC-asemalla. Automatka meni ok, mutta pari kertaa Taavi inisi. Tajusinkin, että boksi olisi ollut paljon järkevämpi valinta kuin iso häkki mukaan. Boksista olisi saanut kätevän pesän myös kisapaikalle, mutta myöhäistä se oli matkalla harmitella. Kisapaikalle tulimme hyvissä ajoin. Kävin ilmottautumassa ja ulkoilutin Taavin. Haukiputaalla tuuli kovasti ja oli todella kylmä. Onneksi olin pukeutunut lämpimästi, ja Taavelollakin oli takki mukana.

Tuomarina kisoissa oli Vesa Sivonen. Ennen en ole Sivosen radoilla kisannut, joten uusi kokemus oli jälleen luvassa. Rataantutustuminen alkoi etuajassa joskus yhden maissa. Iskä piteli Taavia kentän laidalla, kun minä kävin liitelemässä hyppyrataa. Olipas kinkkinen rata. En päässyt yhtään rataan mukaan (kai jotkin radat vain ovat sellaisia ;)) ja unohdin jopa aluksi harjoitella mukaan yhden putkikaarroksen. Rataantutustumisesta lähdin pois kevyin mielin, sillä en oikein osannut odottaa selviäväni alkupätkää pidemälle - paineita ei siis ollut.

Makseja oli yhdeksän ja midejä neljä. Kerkisin katsoa maksien suorituksia hyvin ja näin ollen sain tukea mielikuvaharjoittelulleni. Aikaisemmin en ole vielä oikein osannut käydä ratoja päässä läpi radan reunalla, mutta nyt se onnistui. Taavi stressasi vähän inisemällä, mikä tietenkin aina häiritsee oma keskittymistäni. Kemissä se oli niin kovin rauhallinen, kun oli saanut köllötellä boksissa. Nyt poika paleli ja inisi. Sylissäni se kuitenkin rauhoittui.

Taavi starttasi ensimmäisenä mininä. Alku oli vauhdikas. Monien huonoksi onneksi osoittautunut kahden aidan takaameno U-putken edessä sujui meillä hienosti. Seuraavalle aidalle lähdettiin suoraan, valssausta en harkinnutkaan (hyvä minä). Aidalta kaarrettiin kepeille. Pujottelun alku sujui hyvin, mutta noin puolessa välissä Taavi liukastui ja pomppasi näin ollen pois kepeiltä. Hämmästyin kovasti tilannetta, koska Taavi on niin varma pujottelija. En siis itse tajunnut Taavin liukastuneen. Annoin pojan epähuomiossa mennä kepeille takaisin, enkä ottanut kunnolla aloitusta, joten hylsy tuli siitä. Uusi pujottelu onnistui taavimaiseen tapaan. Keppien jälkeinen rengas ja aitojen takaameno sujuivat hyvin, samoin suoraan putkeen meneminen. Tämän jälkeen pääni olikin tyhjä, enkä miettinyt minne mennään, joten loppupätkän vedin hylsy tyyliin ja vetelin vain putket ja aidat miten sattuu. Olisi ollut kiva nähdä, miten hyppyrata olisi mennyt loppuun ilman huonoa tuuria kepeillä. Ei ollut koiran vika, eikä minunkaan, vaikka annoin sitten epähuomiossa mennä takaisin kepeille.

Haukiputaan kisoissa oli Mirakin Pennun ja Karan kanssa. Samoin Pihtipudasta edustivat hienosti Paanasen Hanna ja koikkeri Luna. Pari sai lauantaina kaksi nollaa kakkosissa - onnea. Mira, iskä ja Hanna tsemppasivat minua seuraavaan starttiin. Hanna kehui menoa ensimmäisellä radalla, siis lähinnä alkua. ;) Ihme kyllä, en ollut älyttömän jännittynyt. Aikaisemmin olen ollut valkoinen ja lähinnä joka paikka on tutissut, mutta nyt pysyin kasassa. Taavelokin alkoi rauhoittua, kun sai vietellä radanrakennusajan iskän sylissä toppatakki päällä.

Toinen rata oli perusrata. Rataantutustumisessa onnistuin hyvin ja sain radan ideasta kiinni. Mielikuvaharjoittelusta oli hyötyä radan reunalla - keskityin hyvin. Starttasimme tällä kertaa minien viimeisenä koirakkona, joten kerkisin seurata midienkin menoa. Eniten minua taisi radassa jännittää alku. Yksi aita, tiukka kaarros oikealle seuraavalle aidalla, jälleen kaarros, kaksi putkea molemmilla puolilla ja puomi niiden jälkeen. Putkiin ei siis pitänyt suunnata, vaan nimenomaan puomille. Kemissä sorruin turhiin varmisteluihin, jolloin T nappasi helposti väärän esteen. Näin ollen päätin juosta vain täysiä eteenpäin ohjaten selvästi ja unohtaa putket. Puomille selvittiin hyvin, mutta vauhtia oli aavistuksen verran liikaakin - T hyppäsi ennen alastulokontaktia. Hanna nimenomaan muistutti, että pitää rauhoittaa koiraa tuossa, kun on niin jyrkkä käännös oikealle puomin jälkeen. Minä säntäsin liian kovaa eteen - hanat auki - eikä "oota"-käskyä tainnut tulla sanottua ollenkaan (?). Käsky olisi ainakin pitänyt sanoa aikaisemmin ja toistaa. Kannattaa muistaa vastaisuudessa! Mitäs kontaktihypyn jälkeen? Palautin koiran kontaktialueelle ja nappasin hylsyn. Kyllä, olisin voinut jatkaa matkaa kontaktivirheellä, mutta jatkoa ajatellen se olisi ollut moka. Halusin näyttää Taaville, että kontakti korjataan, jos sitä ei heti saada kunnolla tehtyä. En jäänyt pohtimaan syitä pompulle, vaan korjasin reippaasti. Tämän jälkeen matka jatkui reppaasti muurille, kepeille (nyt ei T liukastunut), aidalle, A-esteelle (hyvä kontakti, mutta olisin voinut odottaa ihan vähän kauemmin), putkelle ja keinulle (alkuohjaus olisi voinut olla pikkaisen selvempää, kontakti hyvä). Sitten vielä renkaalle, aidalle, kahteen putkeen ja lopuksi vähän takaaottoja aidoilla ja maaliin. Loppurata siis olikin puhdas. Videolta katsottuna meno näytti hyvälle - hienoa. Radan lopussa vähän epäröin, jolloin T teki takaaotossa aika laajan kaarroksen, mutta korvat toimivat, joten sain käännettyä pojan hyvin takaisin.

Summa summarum: Opittiin taas paljon uutta. Kasvihuoneella nopeiden aita-puomi-suorien harjoittelu on vaikeaa, koska halli on liian lyhyt ja pohja pehmeä (hidastaa vauhtia). Kokeilen kuitenkin treenata vauhtipätkiä ja treenaan oman käskyn ajoituksen merkitystä. Kontakteissa ei kuitenkaan ennen ole ollut mitään moitittavaa, kunhan oma ohjaus ja käskytys toimii. Tämä on tullut huomattua monta kertaa. Käskytys oli tällä kertaa rauhallisempaa (hyvä), ja ohjaus selkeämpää. Jännityksen väheneminen oli myös plussaa.

Mira oli ylpeä minusta perusradan jälkeen, koska nipotin kontaktilla. ;) Viisi virhettä ja korjaamaton kontakti olisivat voineet tuoda palkintosijan, mutta jatkon kannalta se ei olisi lohduttanut. Näin ollen lähdettiin hyvillä mielin kotiin. Tulomatkalla T olikin mukavan rauhallinen. Pysähdyimme jälleen ABC-asemalla ja kotona olimme vasta puoli seitsemältä. Illalla käväistiin vielä minilenkki pakkasessa ja tuulessa. Vaatetta oli kylläkin aivan liikaa - tuli hiki.

Hiihtolomalla käydään varmasti agia treenailemassa. Seuraavista kisoista ei ole vielä tietoa - suunnitelmia on. Mie en itse opi kuin kisaamalla, joten pakkohan se on sitten kisata. ;)

Tunnisteet:

Pakkaspäiviä ja lepäilyä
23 helmikuuta 2007

Vihdoin tulin kirjoittamaan blogiin. Tämä viikko on yksinkertaisesti ollut niin "tylsä", ettei juurikaan ole mitään mainitsemista. ;) Pakkasta on ollut jälleen - inhottavaa. Koirien kanssa on töpötelty pääasiassa puolen tunnin lenkkejä. Eilen ja toissapäivänä kylläkin käytiin vähän pitemmällä, mutta tultiin sitten jo häntäkoipien välissä takaisin. Arvattavaksi jää, kumpi oli eniten jäässä, koira vai omistaja. ;)

Tänään olin Jyväskylässä, joten tavallaan otin varaslähdön hiihtolomaan. Lomaviikkoa en ole vielä erityisemmin suunnitellut. Yritetään ladata akkuja, vaikka ei koulu olekaan viime aikoina kovasti rasittanut. Enkun aine ja äidinkielen kirjallisuusessee pitää kuitenkin kirjoittaa lomalla.

Tokopuolella on niin ikään ollut hiljaista. Sisälläkään ei ole tehty oikein mitään kauko-ohjauksen istu-seiso-istu-vaihtoa lukuunottamatta. Taavi on saanut lepäillä ja kiusata Jamia. Poika on inissyt ärsyttävän paljon Jamin perään - ilmeisesti Taavulla on kevättä rinnassa. Lomaviikolla kuitenkin tokoillaan ahkerasti, jos vain ilmat sallivat myös ulkotreenit. Huomenna lähdetään jokatapauksessa agilitykisoihin Haukiputaalle. Paineita ei ole - hauskaa mennään pitämään. ;)

  • Kauko-ohjaus

Istu-seiso-istu: Onkohan Taavi luonnonlahjakkuus tässä vaihdossa? Käsiavun olen voinut ottaa jo pois - käskyt tuottavat toiminnon. Toistoja olen tehnyt lähinnä ruoka-aikaa ennen nappuloilla (kolme sarjaa). Tänään siirsin palkan taakse, jotta saan magneetin taakse. Äiti on tsekkaillut liikkumattomuutta. Seisomaan nouseminen onnistuu oikein hyvin. Pari toistoa tuli pienellä liikahduksella istumisessa, mutta toisaalta T korjasi hyvin. Olen todella tyytyväinen edistymiseemme - hienoa.

Tunnisteet:

Uusia juttuja
19 helmikuuta 2007

Ensiksi minun oli tarkoitus jättää tänään päivismerkintä väliin, mutta pitihän sitä kirjustaa, kun kuitenkin aloitettiin uuden jutun opettelu. ;)

Pääsin koulusta yhdeltä, joten olin kahdelta kotosalla. Kolmelta lähdettin poitsujen kanssa lenkkeilemään. Tokotreenit ulkona jätettiin väliin, koska pakkasta olikin illalla jo -19 astetta. Jotain sentään tehtiin.

  • Kauko-ohjaus

Otin iltaruokaa ennen kaksi sarjaa kaukoja. Menipäs hyvin. Taavi tarjosi vain alussa oma-aloitteista nousua. Palkitsin odottelusta paljon. Kaikki palkat heitin taakse. Taavi teki hyvin - noo probleemo.

Istu-seiso-istu Uusi opeteltava asia oli istumisen liittäminen kaukoihin. Koska en päässyt ulos treenaamaan, päätin käyttää ajan hyväksi aloittamalla uuden kaukojutun opettamisen. Palkkana käytin kalkkunaleikettä. Autoin käden liikeradalla Taavia vaihtamaan asentoja. Ensin istu-seiso ja samalla palautus saranoilla takaisin. Sanoin "nousee" ja "istu". Taavi teki yllättävän hienosti. Takajalat olivat paikoillaan täydellisesti. Toistoja tehtiin noin 16 kahdessa sarjassa. Olin tyytyväinen. Treenin jälkeen T sai vielä mussuttaa puruluun. Jatketaan rauhallisesti eteenpäin.

Tunnisteet:

Takaisin toimintaan
18 helmikuuta 2007

Wanhojentanssit ovat takanapäin. Neiti K on jälleen palannut koiramaiseen arkeen, ja prinsessapuku on vaihdettu ulkoilupukuun. Aivan uskomattoman ihana päivä meillä wanhoilla oli! ;) Minusta (+ Katrista ja Riikasta) voi nähdän kuvan täällä.

Tanssihumun ja huuman takia Taavi sai lomailla tottiksesta. Itseasiassa pikkuruinen tauko teki Taaville oikein hyvää, sillä lepo on tärkeää oppimisen kannalta. Päivällä käväistiin kunnon lenkillä. Tanssiminen tuntui "mukavasti" jaloissa. Kahdelta lähdettiin käymään Paulan luona. Paula satutti jalkansa keskiviikkona sählymatsissa, eikä koirien lenkkeilytys oikein onnistu. Taavi vieraili ensimmäistä kertaa Paulalla, ja hienosti lauma otti vieraan vastaan. Minä tarjouduin koiranulkoiluttajaksi, joten kahvikupposen juotuani veimme Taavin kanssa Timin ja Reetun lenkille. Pojat olivat ihania ulkoilutettavia. Lenkin jälkeen vein vielä Mandin ja Jätkän pikku käppäilylle. Taavi piti perää ja käyttäytyi oikein hienosti - hyvä Tee.

Eilen pidettiin kevyt päivä treenin suhteen. Teimme ainoastaan kaukot illalla ennen ruokaa. Treenin kaksi ensimmäistä sarjaa (2 x 5) menivät muuten ok, mutta T tarjosi jälleen oma-aloitteisesti seisomisesta. Viimeisessä sarjassa oli seisomisen tekniikassa pikkaisen haparointia. Ihan hyvä treeni oli kuitenkin.

Tänään herättiin aikaisemmin, vaikkakin herätyskelloni petti minut. Nukahdin kymmeneen, sillä herätyskello ei soinut yhdeksältä. Yhdentoista jälkeen lähdettiin lenkille Taavin kanssa. Kahdeksi mentiin koululle treenaamaan tottista Riikan ja Touhon kera. Valitettavasti Paula ei päässyt kipeän jalan vuoksi. Koska eilen emme agilityyn jaksaneet lähteä, kävimme sitten tänään iskän kyydillä hallilla. Toimintaa on siis tälle päivälle tullut kiitettävästi. ;) Illalla rentouduimme Taavin kanssa hieronnan merkeissä. Taavi rauhoittui ihan hyvin, vaikkakin Jamin ja Juuson askeleet olohuoneessa hiukan häiritsivät. Jätin oven raolleen, mutta olisi pitänyt laittaa kokonaan kiinni. Kiva hierontatuokio meillä kuitenkin oli.

  • Tunnari

Päätin kokeilla tunnaria koululla Riikan ja Touhon ollessa läsnä. Taavi on tehnyt ainoastaan onnistumisia kotitreenissä, joten riskin ottaminen tuntui järkevälle. Tunnari olikin ensimmäinen treenattava liikkeemme koululla. Kaukalo oli täynnä lunta, sillä yöllä oli satanut paljon lunta. Näin ollen treenasimme koulun pihalla tanssikurssilaisten autojen seassa.

Riikka laittoi kapulat riviin (IIIIII) yhden auton viereen, ja minä vein joukkoon omanhajuiseni. Touho oli sivummalla kiinni. Taavi odotteli taaempana. Kutsuin pojan sivulle ja vein lähemmäksi kapuloita (noin pari metriä kapuloihin). Silittelin Taavia hiukan ennen lähetystä. Poika lähti käskystä reippaasti kapuloille. Haistelutyöskentely oli reipasta, mutta hampaillaan ei kahminut vääriä. T löysi oikean nopeasti ja palautti hienosti sivulle. Kehuin oikein kovasti ja annoin maksanpalasia. Upea oli Taavelo - ei voi muuta sanoa!

  • Ruutu

Onnistuneen tunnarin jälkeen menimme Taavin kanssa autojen taakse. Riikka teki punaisista hillopurkeista ruudun ja laittoi alustan keskelle. Hän jäi vielä seisomaan ruudun oikealle puolelle häiriöksi. Kyselin Taavilta ruutua, ja poika katsoikin heti ruutuun. Lähetin Taavin noin 18 m päästä. Ruutuunmeno oli hieno. Tarkoitukseni oli pysäyttää Taavi ruutuun. Taavi kuitenkin meni istumaan (!). Ilmeisesti käskyni oli huono. Otin uudestaan, jolloin pysähtyi vähän huonosti. Kolmannella kerralla otettiin lyhyeltä matkalta, ja Tee pysähtyi hyvin. Palkitsin pehmoluulla.

Omia mokia kaikki seisomisepäonnistumiset olivat. Taavi on pysähdellyt nykyään liikkeestä eniten istumaan esim. odottamista varten, joten seisomista olisi pitänyt vahvistaa ennen ruututreeniä. Jatkossa muistetaan tämä!

  • Luoksetulon pysähdys

Ruututreenin lopetettuamme Taavi taukoili sillä aikaa, kun Riikka ja Touho ottivat mm. sivulletuloa. Tauon päätyttyä otin pysärin. Takapalkaksi jätin pehmopallon. Menin kauas Taavelosta. Riikka ja Touho olivat Taavin vasemmalla puolella. Kutsuin, pysäytin noin puolessa välissä (ympärillä autoja) ja kutsuin uudelleen, mutta T ryösti taakse. Murahdin, jolloin T lähti etenemään luokseni tullen sivulle. Kehuin luoksetulosta ja vein takaisin lähtöpaikalle. Pysähdys oli sentään hyvä. Toisen toiston otin heti perään. Nyt T pysähtyi hyvin, mutta jatkoi tuloaan kutsusta, eikä yrittänytkään taakse. Maahanmeno oli myös oikein hyvä. Vapautin maahanmenon jälkeen taakse. Palkkioksi leikimme Taavin kanssa saalisleikkiä. Meillä oli oikein hauskaa, ja Taavi oli älyttömän innoissaan.

  • Ohituksia ja leikkiä

Yhteistreenin lopuksi otimme ohitusharjoituksia. Ensiksi me olimme vierekkäin Riikan kanssa, eli koirat olivat ulkopuolella. Toisessa ohituksessa koirat olivat vierekkäin. Taavi seurasi ilman käskyä ja pit kontaktin hyvin. Teimme vielä toisen ohituksen samalla mallilla. Ohituksen jälkeen kiersin kerran Touhon ja Riikan ympäri. Hyvin meni!

Saalisleikki onnistui oikein hyvin. Pehmoluu oli juuri sopiva repimiseen. Nyt muistin myös rauhoittaa Taavin kunnolla leikin lopuksi.

Olin tyytyväinen yhteistreeniin. Taavi teki innokkaasti, piti hyvin kontaktin ja oli hiljaa. Leikki onnistui hyvin, ja homma pelasi. Treenistä jäi hyvä mieli, vaikka Paulan poissaolo toki harmitti.

  • Seuraaminen (peruuttaminen)

Iltaruualla vahvistin 2 x 5 toistoa peruuttamista. Taavin perusasentoon hakeutuminen (oikea seuraamispaikka peruuttaessa) alkaa parantua. Pian kokeilla ottaa kunnolla sen yhden askeleen taakse.

  • "Stå"-käskyn vahvistukset

Mainitsen vielä onnistuneista "stå"-vahvistuksista, joita tein agilityhallilla treenin jälkeen. Vein pienen alustan esteiden viereen. Näytin alustaa Taaville ja vein pojan parin metrin päähän alustasta. Annoin käskyn "koske". Taavin koskettua alustaa annoin "stå"-käskyn. Taavi pysähtyi välittömästi. Vahvistin vihellyksellä ja heitin pehmoluun palkaksi. Otin toistoja tällä tavalla neljä. Onnistumisprosentti oli täydet 100. Hienoa! Harjoituksessa yhdistyi tuttu alustan koskettaminen (eteenmeno) ja pysäytyskäsky. Tällaisia pikkutreenejä kannattaa tehdä myös ruudun kanssa, jotta saadaan "stå" vahvistumaan ruudun yhteydessä.

Tunnisteet:

Onnistuneet liitelyt

Päästiinpäs tänäkin viikonloppuna agilityyn. Eilen en jaksanut treeneihin lähteä, mutta tänään iskä käytti meitä hallilla. Haukiputaan kisoihin on enää viikko aikaa, joten harjoittelemaan piti päästä.

Ensiksi otin kahdella aidalla eteenmenoa. Sanoin "eteen" ja etenin ihan vähän. Taavi hyppäsi aidat reippaasti. Minä kehuin ja heitin pallon palkaksi eteen. Sama harjoitus tehtiin toisen kerran. Sitten otimme kahdella muulla aidalla eteenmenon, jälleen kahdesti. Loppuun vielä ensimmäinen harjoitus toiseen suuntaan. Taavi teki hienosti, ja käsky toimi.

Kolmella neliössä olevalla aidalla tein pyörityksiä. Vahvistelin haltuunottoja. T oli aluksi ylitäpinöissään, joten rauhoittelin ja jatkoin vasta sitten. "Här"-käsky toimi hyvin, samoin hiljainen ohjaus.

Haltuunottohyppyjen jälkeen otin kepeillemenon, putken, renkaan (kaarroksella) ja aidan. Aidalta kaarsimme A-esteelle. Keinu oli houkuttimena vieressä, mutta sinne ei suunnattu. T odotti kiltisti A:n kontaktilla, vaikka hyppelin ympäriinsä. A-esteen jälkeen lähetin putkeen. Sitten palkitsin.

Pidin tauon ja otin putkeen lähetyksen eri suuntaan (A oli siis suoraan putken jälkeen). Taavi juoksi putkeen ja katsahti putken jälkeen A:ta, mutta tuli hienosti luokseni. Sama otettiin uudestaan, mutta nyt annoin "här"-käskyn aikaisemmin, mikä pienensi kaarrosta.

Agitreenin lopuksi juoksuttelin Taavia aitojen välissä ohitellen pari aitaa ja lähettäen sitten kepeille. Taavi pysyi hyvin hallussa.

Onnistuneiden agiliitojen jälkeen otimme Taavin kanssa pari "stå"-vahvistusta. Pienen tokotuokion päätteeksi leikimme saalisleikkiä pehmoluulla. Taavi oli upea. Poika sai voittaa kerran. Toisella kerralla irrotin lelun Taavin suusta ja heitin sen. Taavi palautti lelun nopeasti. Repimisen jälkeen käskin pojan irrottaa otteensa. Leikin lopuksi rauhoittelin pojan ja koko agitreeni päättyi rauhoittumiseen. Minä istuin keinulla ja Taavi oli vieressäni. Sitten iskä tulikin jo hakemaan ja lähdettiin kotiin. Oli todella hyvä agitreeni!

Tunnisteet:

Keskiviikon treenailut
14 helmikuuta 2007

Wanhojentanssit lähestyvät uhkaavasti. Huomenna on kenraaliharjoitusten vuoro ja perjantaina on tietenkin varsinaisen show:n aika. ;) Pakkasta on taas "mukavan" paljon: -20 astetta. Taavin kanssa käytiin lyhyempi lenkki pienen viiman ja kovan pakkasen vuoksi. Ihan kiva lenkki meillä oli. Treeniä kerkisin tehdä jonkin verran, joten palataan siihen.

  • Kauko-ohjaus

Ennen iltaruokaa tehtiin kolme sarjaa kaukoja. Ensimmäisessä sarjassa Taavi nousi itsekseen. Päätin kieltää kerran, mistä seurasi tietenkin epävarmuutta. Hetken tsemppasin poikaa jatkamaan kunnolla, ja niinpä Taavi alkoikin tehdä hienosti. Kaksi seuraavaa sarjaa menivät hienosti. Etäisyyttä oli vajaa pari metriä. Taavi sai varmuutta toistojen edetessä ja teki nätisti. Huom! Tein myös muutaman istu-maahan-istu-vaihdon maahan-seiso-maahan-vaihtojen lomassa. Viimeisen toiston palkitsin vapauttamalla ruokakupille. Hyvä treeni oli!

  • Seuraaminen (peruuttaminen)

Lenkillä vahvistin kontaktia. Palkitsin perusasentoon. Taavi tarjosi oikein hienosti kontaktikävelyä pakkasesta huolimatta - ihana koira.

Kotona otettiin lenkin jälkeen peruuttamisen vahvistamista. Perusasennoissa on vielä hiomista; Taavi takenee hiukan liikaakin. Muuten olin tyytyväinen, sillä runko oli suora, ja perusasentopaikka alkoi hahmottua pojalle paremmin treenin loppua kohden. Otan tähän peruuttamiseen kohta käyttöön oman vihjeen, kunhan saan aina tehtyä itse kunnolla kokonaisen askeleen.

Tunnisteet:

Aamukaukot
13 helmikuuta 2007

Otsikkojen keksiminen vähän takkuilee, joten ei tänäänkään ole mitään mullistavaa otsaketta. ;) Joka tapauksessa tämän päivän ainoat treenit tehtiin aamulla ennen kouluunlähtöäni. Iskä teki töitä kotitoimistolla aamun, joten pääsin kouluun kymmeneksi. Koulupäiväni loppui jo kahdelta, minkä jälkeen suuntasin iskän työpaikalle läksyjä tekemään. Neljältä menin kampaajalle - nyt on uusi väri kutreissa. ;) Kampaajalla meni aikaa reippaasti. Kotiin tultuani käväistiin lenkillä isukin ja Taavin kanssa. Nyt Taavi relaa vieressäni. Äsken venytellessäni hieroin Taavin kallon takaosaa (pehmeää aluetta) ja hiukan korvia. Poika rauhoittui hienosti. Viime päivinä T ei ole innostunut korvahieronnasta; ilmeisesti en ole hieronut tarpeeksi rauhallisesti. Pyörivät kevyet liikkeet olivat tänään paras tapa korvien hierontaan.

  • Kauko-ohjaus

Aamulla tehtiin yhteensä kolme sarjaa, joissa kahdessa (ensimmäinen ja viimeinen) oli vain kolme palkittua toistoa. Vaihtoja tein enemmänkin, mutta vain kolmesta tuli vahviste. Taavi teki upeasti! Ensimmäinen sarja oli kaikin puolin täysin puhdas. Toinen sarja oli samaten. Kolmannessa oli pieni epävarmuus laskeutumisessa, muuten oikein hyvä. Lopetin kaikki sarjat iloisesti maahanmenoon ja pieneen leikkiin. Namina oli aamupalajuustoa, jonka heitin joko taakse tai kävin antamassa Taaville. Etäisyyttä ei ollut paljoa. Tärkeintä oli, että T teki reippaammin ja on selvästi alkanut tajuta käsimerkin myös nousemisessa. Maahanmenokin on parantunut käsimerkin ansiosta - hyvä. Jatkamme nyt vaihtojen tekemistä läheltä.

Tunnisteet:

Pikatreeniä
12 helmikuuta 2007

Luvassa on nyt mahdollisimman lyhyt sepostus tästä päivästä. ;) Wanhoja tanssitaan jo perjantaina, joten tämä viikko on täynnä extraohjelmaa: kenraaliharjoitukset, kampaajalla istumista, meikkausta, henkistä valmistautumista jne. Tänään menivät harkat hyvin, kiitos parille. ;) Eiköhän me selvitä, kunhan vain leninki pysyy kuosissa ja pää kasassa. Ihan kivasti kerkisin kuitenkin Taavelon kanssa puuhata perusjutut: ruoka-aikatreenit, pikatunnari ja lenkki. Minulla ovat jalkalihakset aivan jumissa, joten tänään mentiin vähän rauhallisempaa tahtia. Tanssiminen sujuu, kuten kävelykin, mutta juoksu ei oikein tunnu kivalle. Pitänee vielä mainita, että aamulla kerkisin pitämään parin minuutin mittaisen rauhoitustuokion Taavin kanssa. Hieroin Taavin korvia ja rauhoitin pojan treenin sijaan - hyvä minä.

  • Kauko-ohjaus

Kaukotreenit tehtiin tänään ennen ruoka-aikaa lyhyeltä matkalta. Negatiivista oli Taavin oma-aloitteinen asennonvaihtelu(nousut) ja pieni epävarmuus, jota esiintyi, kun T vahingossa liikkui noustessaan hiukan. Taavi hämmästeli hiukan uutta käsimerkkiäni, kaipa se aluksi vaikutti luoksekutsuvalta. Joka tapauksessa pieneen liikkumisongelmaan löytyy kaksi ratkaisua: palkka taakse ja läheltä harjoitteleminen. Sarjan loppua kohden parani. Laskeutumiset olivat tänään hienoja; käsimerkki auttoi! ;) Tein toistoja 3 x 5 ja lopuksi otin vielä ruokakupille vapauttamisen nousemisesta. Kyllä tämäkin liike joskus kuntoon saadaan - uskoa on.

  • Tunnari

Lenkin jälkeen käväistiin sisällä hakemassa treenitakki (=nappuloita taskussa) ja mentiin autotallille ottamaan tunnari. Taavi oli käsittämättömän innoissaan ja iloilin, palkitsin kontaktista. Laitoin kapuloita (käytetty yhteistreenissä) läjän autotallin eteen, vein joukkoon oman, kutsuin Taavin sivulle pannuhuoneen oven lähelle (etäisyyttä kapuloihin aika paljon) ja lähetin pojan. Ennen lähetystä vähän innostin. Taavi haisteli hienosti, vire oli täydellinen (teki innokkaasti, mutta ei häslännyt) ja toi oikean laukalla. Jouduin siirtymään Taavi sivullani lähemmäksi autotallia, jotta näin kapulan olevan varmasti oikea. Olihan se - hienoa Taavelo. Loppuun riehuttiin ja mentiin sitten sisälle.

  • Kontaktivahvistusta vauhtia vaihdellen

Seuraamista en ole kuivaharjoitellut, joten en saa sitä treenata koirallakaan. Tänään turvauduin kontaktivahvistuksiin ulkoilulenkillä. Taavi tarjosi upeasti seuraamispaikalle tulemista. Palkitsin perusasennot. Erona edellisiin kontaktijuttuihin oli tempon ja vauhdin vaihteleminen. Välillä juoksin, välillä hyppelin loikilla, välillä tein nopeita pysäytyksiä jne. Taavi teki hienosti ja oli älyttömän innokas - ihana koira.

Tunnisteet:

Treenit kamujen kanssa
11 helmikuuta 2007

Onpas ollut mukava sunnuntai. ;) Aamulla lenkkeiltiin Taavin kanssa ja vastaan tulivat Paula & lauma. Kamut nähtiin seuraavan kerran kahdelta yhteistreeneissä, joissa olivat tietenkin mukana myös Riikka & Touho. Ilma oli ihanteellinen, sillä pakkasta oli reippaasti alle -10 astetta. Ensi viikosta on tulossa kiireinen koulupuolella, joten oli ihanaa, että päästiin nyt tämän viikon loppupuolella treenaamaan yhdessä. Eiköhän me kuitenkin ensi viikonlopullekin jonkinlaiset treeningit pystyyn saada.

Illalla käväistiin vielä Pyhäsalmessa mummin luona. Taavi tykkää mummista kovasti, ja mummi sai tänäänkin monta pusua poitsulta. Kiva oli vierailla mummin luona pitkästä aikaa, ja Taavikin käyttäytyi oikein hienosti.

  • Luoksetulon pysäytys

Koululle mentiin koko poppoo yhdessä, sillä Riikka ja Paula olivat lähdössä juuri samoihin aikoihin. Jälleen koulun salissa olivat harjoittelemassa tanssikurssilaiset, joten koulunpihalla oli monta autoa. Ensiksi Riikka & Touho menivät harjoittelemaan kaukaloon. Minä, Taavi, Paula ja Timi jäimme ulkopuolelle katsomaan. Taavuskainen oli oikein rauhallinen ja odotti kiltisti. Äänitehosteita tuli vain pari, mutta viime kertaan verrattuna Taavi oli todella hiljaa. Eipä poika tosin viimeksikään mikään pillihuutaja ollut. ;) Hiljaisuutta osaan kuitenkin arvostaa aina yhtä paljon.

Meidän ensimmäinen treeniliikkeemme oli siis pysäri. Otin ensiksi pelkän seisomispysähdyksen vapauttaen taakse lelupalkalle (pehmoluu). Riikka ja Paula katsoivat kaukalon laidalla, mutta Timi ja Touho olivat kaukalon ulkopuolella. Taavelo pysähtyi hienosti. Toisella toistokerralla Taavi yritti karata takapalkalle seisomisen jälkeen eli "kuuli väärin" seuraavan käskyn "viens". Keskeytin homman eli lähdin kohti Taavia ja vein lähtöpaikalle neutraalisti. Paula ehdotti, että ottaisin seuraavan toiston läpijuoksuna. Lopetin siis treenin läpijuoksuun, joka onnistui hyvin. Paulan mukaan T hiukan hiljensi keskivaiheilla, mutta jatkoi reippaasti matkaa sitten. Olin tyytyväinen lopputulokseen, vaikka tuo varastaminen taakse väärällä käskyllä on vielä vähän ongelma.

  • Kauko-ohjaus

Pysärin jälkeen rupateltiin hetki. Sitten valittelin kauko-ohjauksen probleemia: epävarmuutta ja minun keksimiäni "en-osaa-treenata"-uskomuksia. ;) Laitoin taakse namikupin ja raivasin lumesta tilaa Taavin leville. Raivata on aika liioiteltu verbi, mutta joka tapauksessa vähän siirsin enimpiä lumia pohjan päältä pois. Seisoin lähellä Taavia. Nousut menivät pikkaisen heikommin, ja T tarjosi itse seisomista. Laskeutumiset menivät hyvin. Lopputilanne oli kuitenkin se, että Taaville tuli epävarmuutta, kun seisominen ei mennyt ihan putkeen, ja poika tuli epävarmaksi. Ainakin sain vahvistettua hyvän laskeutumisen. Taaville tuli myös kylmä, joten loppuun otin sitten reippaan juoksutuokion kentällä. Ei kyllä ollut mikään putkeen mennyt harjoitus, mutta jälleen tuli jotain oivalluksia, kun Paulan kanssa pulistiin. Paula mm. huomasi, että kun Taavi tarjosi nousemista itse olin vahingossa (?) liikauttanut olkapäitäni ylös. Summa summarum: koirani lukee kehonkieltä älyttömästi. Paula uskoo saman kehonkieliongelman olevan kyseessä myös vaihtelevassa pysärionnistumisessa.

  • Nyt reippaasti taaksepäin harjoittelussa. Mitä häviämistä siinä on? Ei mitään! Tärkeintä on saada onnistumisia. Näin ollen jos tarve vaatii, kannattaa ottaa jopa namiapu käyttöön.
  • Minulla ei ole ollut käsimerkkejä maahan-seiso-maahan-vaihdossa käytössä. Kannattaa ottaa käyttöön!
  • Omat liikkeet, kehonkieli jne. on otettava tarkemmin huomioon!

Näillä uusilla periaatteilla tein Taaville vahvistuksia ihan läheltä kyykyssä ennen iltaruokaa. Huomasin, että vahingossa liikahdin "väärin", ja Taavi tarjosi nousemista itsekseen. Reagoin oma-aloitteisiin nousuihin kääntämällä kyljen. Joka tapauksessa 2 x 5 toistoa nappuloilla keittiössä menivät ihan hyvin, ja Taavi oli varmempi kuin yhteistreeneissä. Kriteeriä siis pitää laskea!

  • Ruutu

Päätin, että loppuun otetaan oikein kiva juttu eli ruutu. Vein Taavin kaukalon ulkopuolelle. Paula tekaisi meille ruudun sinisistä tötsistä. Alusta oli keskellä. Palasin kaukaloon Taavin kanssa, kysyin "ruutukysymyksen" (T etsi ruudun katseellaan) ja lähetin pojan ruutuun. Palkitsin vihellyksellä alustan koskettamisen ja palkitsin heittämällä Lepakon Taavelolle. T palasi luokseni ruutuun leikkimään. Ai että olinkin tyytyväinen poikaan. Hienoa! Paula vielä nauroi Taavin miniäänitehostetta ruutuun sännätessään - en minä mitään kuullut.

  • Kontaktivahvistuksia ja saalisleikkiä

Yhteistreenien loppuun menimme kaikki koirakot yhdessä kaukaloon. Kiertelimme toistemme ympärille palkiten kontaktista. Taavi teki pääasiassa hienosti, vaikka murahdin muutaman kerran, kun poika vilkaisi muualle. Välillä Paula ja Timi kiersivät meitä ympäri (T sivulla), ja välillä me kiersimme Riikkaa & Touhoa ja Paulaa & Timiä.

Saalisleikki sekä Lepakolla että pehmoluulla onnistui hienosti. Taavi pystyi leikkimään myös muiden koirien läsnäollessa ja puri reippaasti. Minä muistin rauhoitella Taavin leikin lopuksi. Taavi sai voittaa välillä, välillä minä sen sijaan voitin. Tyytyväinen olin poitsuliin kaikin puolin.

Tunnisteet:

Lauantain agiliidot
10 helmikuuta 2007

Ollaanpas me ahkeria harjoittelijoita, kun olemme ottaneet tavaksi treenata kerran viikossa. ;) Tällainen kerta viikkoon-tahti on varsin sopiva näin talviaikaan. Valitettavasti Paula ei tänään päässyt treeneihin, joten iskä lähti sitten käyttämään minua ja Taavia hallilla neljän maissa. Jäimme hallille kahdestaan Taavelon kanssa, sillä iskä lähti käymään keskustassa.

Ensiksi otin taas S-kuviota ja valsseja; meni oikein hienosti. Taavi oli sopivassa vireessä, eikä haukkunutkaan älyttömästi. Välillä näytin parille aidalle pikkaisen huonosti, jolloin T kielsi. Kieltoon vaikutti osalti myös monttuinen pohja, eli T ei pystynytkään ponnistamaan suunnittelemaltaan kohdalta kunnolla. Omalla ohjauksella oli kuitenkin suuri merkitys.

Tänään en harjoitellut "här"-käskyjä, vaan pyrin yleiseen hallittavuuteen. Olin hyvin hiljainen, joten Taavin oli luettava tarkasti kehonkieltäni, mikä onnistui hienosti. T ei yrittänyt karkailla itsekseen aidoille, vaikka sen kierrokset nousivatkin. Tein kuunteluperiaatteella "kaksi eteen, yksi taakse"-treenin, joka meni puhtaasti. Taavi oli hieno. Kepeillemenoja tein pari kertaa sekä putkelta että aidalta. Puomin otin myös. Jätin Taavin odottamaan alastulokontaktille, kävelin ympäriinsä ja sitten lähetin hyppäämään renkaalle (putki vieressä houkuttimena), josta suuntasimme keinulle. Jälleen hienoa työskentelyä koiraltani - on se ihana.

Putkeenlähetykset menivät nappiin omalta osaltani. Muutenkin ohjaus oli harvinaisen kasassa, ja juoksu sujui. Tein putkeenmenon, kolme aitaa (kaarroksina), S-kuvion, aidan ja putkeenmenon uudelleen. Harjoitusten loppuun juoksutin Taavia vielä aitojen välissä. Käteni oli alhaalla ja Taavin tuli seurata sitä lähelläkin aitoja. Oma käsi pysyi nyt alhaalla, joten ohjaus oli selkeää, eikä härkkivää. Viimeinen treeni oli putkeenlähetys. Lähetin Taavin putkeen ja palkitsin, kun T kiinnitti huomioon minuun (= tuli luokseni), eikä lähtenyt aidalle itsekseen, koska en sinne käskenyt. Molemmille jäi treeneistä oikein hyvä mieli. Lopetimme juuri sopivassa vaiheessa eli emme harjoitelleet yli.

Videoita en tänään saanut, koska olin jo lopettanut treenit ennen kuin iskä tuli meitä hakemaan. Katsotaan, jos saataisiin ensi viikonloppuna jotain videolle. Ai niin ja pitänee mainita, että ilmotin Taavin Oulun Koirakerhon 24.2. järjestettäviin agilitykilpailuihin. Startit (A ja B) ovatkin debyyttimme MINI2-luokassa. Iloisin mielin lähdetään iskän ja Taavelon kanssa kisailemaan.

Tunnisteet:

Lauantaipuuhia

Viime merkinnästä onkin pari päivää. Pakkassäät ovat pitäneet meidät sisätiloissa pikkulenkkejä lukuunottamatta. Torstaina käväistiin puolisen tuntia köpöttelemässä koko jengi. Pojilla oli kaikilla toppikset päällä, joten ihan hyvin tarkenivat. Eilen käytiin reippaasti reilut 45 min, vaikka pakkasta oli päälle -20 astetta. Hyvin tarkenimme kuitenkin. ;) Treeniä olemme tehneet vain sisällä viime päivinä, mutta tänään päästiin ulos. Ainoa harjoiteltu tokojuttu on ollut seuraamisen peruuttaminen, jota on tehty iltaruokaa ennen. Ihmeen hyvin Taavi eilen jo osasi oikaista kroppansa. Liike on päättynyt perusasentoistumiseen, mutta vahviste on tullut peruuttamisesta.

Eilen olin Jyväskylässä. Hieroin Taavelon illalla perusteellisesti. Vähän tuntuu edelleen pojalla olevan jumituksia alaselässä ja takajaloissa. Venyttelin jalat hyvin, mistä Taavi tykkäsikin todella paljon. Hieronnan jälkeen Taavi oli täydellinen energiapommi, joten eilisen hieronnan rauhoittavasta vaikutuksesta en ole oikein varma.

Sitten muita uutisia kertomaan. Surullinen uutinen on se, että Vilma-kisullamme on todettu epilepsia. Vilmahan oireili jo vähän aikaa sitten, mutta eläinlääkäri käski tarkkailla tilannetta jatkossa ennen lääkityksen aloittamista. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Vilma sai kuitenkin kaksi kohtausta. Äiti heräsi ensimmäiseen kohtaukseen klo 1.00 ja toiseen klo 3.30. Seuraavana päivänä Vilma sai epilepsialääkkeet. Tyttö on lääkkeiden vuoksi todella rauhallinen ja uninen, mutta eiköhän pian piristy. Onneksi lääkkeillä saadaan ainakin vähennettyä kohtausten esiintymistiheyttä.

  • Kauko-ohjaus

Aamupäivällä tehtiin sisällä maksanpalojen voimalla lyhyt harjoitus. Päivemmällä tehtiin kaksi toistoa. Ongelmana oli välillä jumitus käskyn kanssa. Tätä seisomisesta kieltäytymistä ei ole esiintynyt aikoihin. Taavi on vielä vähän epävarma, koska kuitenkin käännän selkäni, jos poika nousee omia aikojaan. Toisaalta uskon, että varma osaaminen tulee ajan kanssa, eli T tajuaa palkan tulevan käskystä seisomaan nousemisesta.

Iltapäivällä käväistiin agilitya treenaamassa hallilla, ja otin agilitytreenin jälkeen pari toistoa kauko-ohjausta. Treeni meni oikein hyvin, sillä etäisyys oli juuri sopiva. Yhden kerran Taavi tarjosi itse seisomaan nousemista, mutta eiköhän se tästä. Palkitsin toistot namikupille taakse ja pari kertaa myös toin Taaville namin. Tekniikka oli kunnossa kaikissa toistoissa, joten etenemistä ei tarvinnut pelätä tällä kertaa.

Ennen luun antamista otin pari toistoa. Vapautin taakse luulle laskeutumisesta. Etäisyys oli jälleen pieni.

  • Luoksetulon pysäytys

Pitkästä aikaa sain tehtyä pysäritreenin. Lähdimme ennen kolmea pihalla pikkaisen treenaamaan ottaen ensin pysähdyksen. Jätin Taavin pihatielle ja menin itse autotallin luo. Takapalkaksi jäi pehmopallo. Kutsuin, annoin pysäytyskäskyn (T pysähtyi aika hyvin), kutsuin uudelleen (melkein lähti taakse, mutta erotti käskyn kuitenkin), annoin maahanmenokäskyn ja vapautin taakse. Huom! Takapalkalle vapauttaminen olisi voinut tulla vähän myöhemmin. Hyvä toisto oli silti.

Toisen toiston tein autotallilta päin samalla kaavalla, mutta nyt maltoin odottaa hetken ennen takapalkalle vapauttamista. Taavin molemmat pysähdykset olivat napakoita. Viimeisellä toistokerralla vapautin Taavin välittömästi seisahduksesta takapalkalle. Koko treeni oli oikein onnistunut - ei mitään ongelmia! ;)

  • Tunnistusnouto

Pysärin jälkeen tehtiin tunnari pihatiellä. Taavi odotteli autotallilla, kun laitoin kapulat riviin. Vääriä oli seitsemän. Otin Taavin sivulle noin 1,5-2 metrin päähän kapuloista. Poika oli innoissaan ja lähti reippaasti kapuloille. T haisteli tarkasti. Välillä minusta tuntui, että T oli pikkaisen epävarma haistellessaan, mutta löysi kuitenkin oman kapulan. Palautus oli hidas; osalti lyhyen palautusmatkan vuoksi. Jos nopeutta ei tule matkan pidentämisen jälkeen, alan vahvistaa nopeutta juoksemalla ensin kauemmaksi ja sitten antamalla vahvisteen Taavin palauttaessa. Tässä on vain oltava tarkkana, että Taavilla todella on oma kapula mukanaan. ;) Positiivisinta harjoituksessa oli oman tuominen ja tarkka haistelu.

  • Seuraaminen (peruuttaminen)

Iltaruokaa ennen toistoja kertyi 3 x 5. Tein kaksi viimeistä sarjaa vähän kauempana seinästä. Taavi peruutti selvästi kahdessa ensimmäisessä sarjassa, mutta kolmannessa yritti pikkaisen oikoa. Perusasentoistumiset olivat ok ja nopeutuivat loppua kohden. Eiköhän tämä tästä. ;)

Tunnisteet:

Arktista
07 helmikuuta 2007

Jatkukoon pakkassää Pihtiputaalla.;) Naapurissa oli ollut aamulla -40 astetta pakkasta, meillä "vain" -35. Olin nopsa aamutoiminnassa, joten kerkisin jopa Taavelon kanssa treenata kaukoja. Koulupäivä meni mukavasti, eikä se eilinen ranskan koekaan ollut pipariksi mennyt. ;)

Aamun hyppytunnilla sain luettua loppuun "Excel-erated learning"-kirjan, joka on ihan älyttömän hyvä perusteos eläinten, etenkin koirien, oppimisesta. Jossain vaiheessa pitäisi tehdä kirjasta kunnon muistiinpanot, sillä se on minulla vain lainassa. 90-luvun puolivälissä kirjoitettua amerikkalaista tokokirjaa luin myös, lähinnä silmäilin askelkuvioita. Edelleen taidan pitää enemmän "Clicker Training for Obedience"-kirjan kaavioista. Tarkoitus olisi kuitenkin testailla toisen kirjan askelia, jotta löydän itselleni sen sopivimman tavan tehdä seuraamisen käännökset.

Neljältä tulin kotiin, mutta vasta viiden jälkeen painelin pakkaseen koirien kanssa. Oltiin me vaan biisoneiden ja Taavelon kanssa hieno jengi, kun olimme kaikki pukeutuneet punamustiin pukuihin. Kauaa ei kuitenkaan tepasteltu -26 asteen pakkasessa. Odotellaan tässä hiukan lämpimämpää säätä: viikonloppuna olisi kiva treenata tottista yhdessä, käydä kunnon lenkeillä ja agiliitää. ;)

  • Kauko-ohjaus

Aamulla treenailin pikkaisen kaukoja eteissä kirjoittaen paperilappuselle toistot ylös - hienoa. Kellonaikakin on selvillä: varttia vaille kahdeksan. Treenin alku opetti Taaville jälleen kärsivällisyyttä, sillä poika nousi kaksi kertaa oma-aloitteisesti. Käänsin selkäni ja katsoin peilistä Taavin toimintaa. T odotti ensimmäisellä kerralla seisomisasennossa, mutta toisella tarjoamiskerralla reagoi heti selänkääntämiseeni tulemalla sivulle. Tarkoitus on siis selänkääntämisellä osoittaa Taaville toiminnan (nouseminen ilman vihjettä) olevan kiellettyä (= ei tuota palkkiota). Aloitin harjoituksen alusta. Etäisyyttä oli noin metri. Palkitsin Taavin seisaallaan odottamisesta. Taavi ei ollut epävarma, vaan katsoi minua koko ajan luottavaisena/varmana - hyvä.

Toisen toiston palkitsin laskeutumisesta. Vaihtojen väli oli monta sekuntia. Halusin varmistaa 100%-onnistuneen laskeutumisen, joten palasin Taavin eteen. Odotin palkitsemisen jälkeen hetken, käskin seisomaan, odotin, pyysin laskeutumaan ja kehuin. Odotin taas, käskin seisomaan, odotin ja käskin laskeutumaan. Tästä palkitsin. Viimeinen toisto oli oikein hieno laskeutuminen, jonka palkitsin vuolain kehuin ja tietenkin makupalalla. Taavi innostui ja meille molemmille jäi treenistä hyvä mieli.

Illalla noin klo 20.30 otin muutamia toistoja keittiön puolella. En merkinnyt lappuselle treeniä, mutta ei mennyt ihan niin hyvin kuin aamulla. Edelleen otan liikaa etäisyyttä: miksi? Taavi tulee vain epävarmaksi, jos ei tee oikein. Kannattaa siis lyhentää matkaa! Max. 1 m - ainakin laskeutumisessa, olen todennut olevan sen hyvä juttu niin monta kertaa.

  • Seuraaminen (peruuttaminen)

Pyysin äitiä katsomaan Taavin peruuttamista keittiössä, kun harjoittelimme ko. liikettä ennen iltaruokaa. Taavi suoristi runkonsa hyvin kahdessa ensimmäisessä sarjassa (2 x 5) ja peräti tarjosi itse peruuttamista. Kolmannessa sarjassa vihelsin peruuttamisesta, mutta palkitsin perusasennossa. En ole vielä aivan varma, miten etenen, jotta saan Taavin aina peruutuksen jälkeen ottamaan perusasennon takaisin. Toisaalta nyt olenkin pääasiassa tehtyt ns. painonsiirtoja taakse, en kokonaisia askeleita (= jalka ei pysähdy).

Tunnisteet:

Oivalluksia
06 helmikuuta 2007

Pakkassäät jatkuvat. Aamulla mittari näytti -30 astetta. Kouluun lähdin sitten ranskan koetta tekemään kunnon toppavarustuksissa. Iltamassa käväistiin pienellä kävelyllä, sillä -26 asteen pakkanen on pienille tassuille aika kylmää. Itsellänikin naama alkoi jäätyä.

Ilman tätä pakkasta olisi ollut kiva treenata tokoakin ulkona, mutta se nyt arvattavasti jäi välistä. Treenailin vähän sisällä ja pidin Taavilla kevyen päivän.

  • Seuraaminen (peruuttaminen)

Eilen harjoitukset onnistuivat hienosti - tänään eivät niinkään. Kaksi ensimmäistä sarjaa menivät vielä jotenkuten, kunhan oma jalanliike taakse oli selvä, ja Taavi oli peilin vieressä. Erehdyin vahingossa siirtymään hiukan kauemmaksi peilin vierestä kolmannen sarjan aikana, joten Taavi alkoi tarjota pelkkää pyllynheittoa taaksepäin mentäessä. Pojan virekin nousi melkoisesti, kun ennen ruokaa harjoiteltiin. Sain jotenkin vahvistettua taakse suuntautuvaa suoraa liikettä, mutta melko hankalaa se oli. Huomenna jatketaan treeniä - jospa onnistuisi paremmin.

  • Kauko-ohjaus

Joka treenikerta opettaa jotain tästä liikkeestä. Ensinnäkin tänään kannatti harjoitella, sillä opin niin paljon. Ensin harjoiteltiin eteisessä. Etäisyyttä oli noin 3,5 m. Ei pitäisi aloittaa näin kovalla etäisyydellä. Sain aluksi palkittua Taavia odottamisesta. Toisella kertaa palkitsin hienon nousemisen. Huom! Odotin useita sekunteja ennen käskyn antamista. Seuraavalla kerralla T tarjosi nousemista, jolloin minä käänsin selkäni. Taavi laskeutui takaisin maahan. Odotin vähän aikaa, käskin nousemaan, odotin ja käskin maahan, mutta poika tekikin teknisesti vähän huonon maahanmenon. Liikaa oli etäisyyttä.

Ongelmat jatkuvat. Taavi tarjosi seuraavaksi oma-aloitteisesti nousemista. Käänsin selän ja odotin hetken. Palasin Taavin luokse, otin uuden perusasennon, palasin lähtöpaikkaan ja käskytin. Epävarmana ei sitten noussutkaan. Palasin taas, annoin käskyn, käskin nousemaan, odotin hetken ja käskin laskeutumaan. Palkitsin oikein iloisesti. Nameina käytin maksanpaloja, jotka heitin taakse.

Seuraava treeni tehtiin hetken kuluttua keittiössä. Etäisyyttä oli taas. Nousut olivat ok, eikä tarjonnut oma-aloitteisesti kuin kerran, vaan eipä toistojakaan tehty kuin pari. Palkitsin odottamisesta maassa (ennen vaihtoja) kerran. Toisen kerran palkitsin seisomassa odottamisesta vieden namin Taaville. Lopuksi halusin varmistaa 100 % hyvän laskeutumisen, joten menin kyykkyyn Taavin eteen, annoin käskyn ja palkitsin kädestä. Hyvin päättyi tämä treeni.

Summa summarum

  • Tee toistoja lyhyeltä etäisyydeltä. Treeni kannattaa aloittaa aivan läheltä, jotta varmuus kasvaa. Palaa ainakin maahanmenotoistoissa aina lähemmäksi, jotta ei tule turhaan pieniä tekniikkavirheitä.
  • Jos tarjoaa nousemista, käännä selkä koiraan päin, odota hetki ja ota uudestaan. Huom! Odottamisesta on tärkeä palkita.
  • Vaihtelevuus!

Tunnisteet:

Pakkasta tuulen kera
05 helmikuuta 2007

Koeviikon viimeinen päivä oli tänään - ei koulua. Pakkasmittari näytti aamulla -16 astetta, joten eipä lähdetty tarpomaan. Odoteltiin kiltisti pakkasen lauhtuvan, mutta eihän se lauhtunut. Iltapäivän puolella käväistiin kävelemässä kunnon toppapuvut päällä. Itseasiassa minulla ei niinkään ollut kylmä, koirilla taas oli. Kauan ei lenkillä viivytty, kun eipä kävely kovin koirille maistunut pakkasessa. Taavin pakkasen sietokyky on tosin parantunut - viime talvena T paleli paljon alhaisimmissa pakkaslukemissa.

Päivällä keksin Taaville jotain tekemistä sisällä, jopa vähän tokoakin. Ranskaa lukiessani poika hääräili vieressä ja lopulta tuli syliini istumaan lattialla saaden sitten pientä hierontaa. Olisittepa nähneet, kuinka ihanasti Taavi rentoutui, kun hieroin sen korvia ja kylkiä.

Äsken Taavi sai ratkoa Kongin, jonka sisällä oli hirvenlihaa ja kalkkunaa. Hyvin poika ratkoi Kongin arvoituksen.

  • Kauko-ohjaus

Aamulla yhdeksän maissa tein kolme toistoa kaukoja keittiössä. Palkitsin maksanpaloilla. Äiti istui pöydän ääressä Taavin vieressä. Minä olin noin 1,5 m etäisyydellä Taavista. Ensin T tarjosi nousemista ja laskeutumista oma-aloitteisesti. Kun T pysyi maassa ollessani hiljaa, kehuin. Kävin palkitsemassakin kerran. Ensimmäinen palkittu toisto oli nousu, toinen palkittu oli laskeutuminen ja kolmas nouseminen odottelulla. Hyvin meni. Nyt oli pitkät välit vaihdoissa.

  • Seuraaminen (peruuttaminen)

Päädyin nostamaan kriteeriä. Seuraava vaihe oli peruuttaminen vieressäni sivulla. Ensiksi kertasin keittiön seinän vieressä peruuttamisen edessä. Peruuttaminen sujui hyvin. Menin huoneessani peilin eteen, jotta sain vahvistettua tarkasti rungon suoruuden. Taavi tajusi nopeasti. Liikautin vasenta jalkaa taakse, jolloin T seurasi ja ennen istahdusta vihelsin ja annoin namin. Tätä tehtiin 3 x 5 toistoa (palkkana maksanpalat). Vahvistetiheys oli hyvä.

Samanlaisen 3 x 5 sarjan tein ennen iltaruokaa. Taavi kävi kuumana, jopa tarjosi itse peruuttamista, mutta minä palkitsin vain jalan liikahtamisen jälkeen tehdyt peruutukset. Palkitsin edestä, sillä peruuttamisessa ei ollut ongelmia. Lähtöasento oli aina perusasento. Mielestäni opetus edistyy tämän jutun osalta oikein kivasti. Oma ajoituskin on ollut hyvä.

  • Aktivointia ja leikkiä

Päivällä leikin Taavin kanssa Lepakolla saalisleikkiä huoneessani. Taavi tarttui aika kivasti leluun, vaikka vähän aluksi ihmetteli, mitenkäs tätä leikkiä Lepakollakin leikitään. Leikimme ihan hetken vain. Taavi sai voittaa ensimmäisellä kerralla, mutta toisella hävisi ja samoin kolmannella. Lopetin lelun irrottamiseen ("irti") ja sen jälkeen rauhoittelin Taavin. Pojan vire oli korkealla, kun leikittiin nimenomaan ihanalla Lepakolla. Päädyin sitten hieromaan pojan korviakin rauhoitteluksi.

Tein Taaville aktivointilelun laittamalla "rätin" sisään maksanpaloja ja käärimällä rätin kohtalaisen tiukasti kiinni. Taavi tykkäsi etsiä nameja rätin sisältä, joten ihan kelpo aktiviteetti tämäkin oli.

  • Koulutuspeli

Intouduin vielä pelaamaan illalla vähän koulutuspeliä Taavin kanssa. Otin melko ison avonaisen laatikon vaihtelun vuoksi. Ensimmäinen Taavin tarjoama käytös oli laatikkoon meneminen. Palkitsin laatikon ulkopuolella. Seuraavaksi Taavi nousi minua vasten laatikosta ja antoi pusun. Tätä käytöstä vahvistin vain pari kertaa. Kolmas käytös oli tassun nostaminen laatikosta minun jalalleni. Neljäs käytös (tauko välissä) oli istumaan meneminen laatikossa. Viimeinen käytös oli pyöriminen ympäri laatikossa. Taavi tuli aktiivisemmaksi pelin edetessä, mutta ei ollut alussakaan mitenkään huono. Kivaa oli!

Tunnisteet:

Tuiskuttaa
04 helmikuuta 2007

Lunta tulloo, on luminen talvisää. ;) Kunnon pyry tuolla pihalla onkin. Aamulla oli vielä ihan hyvä ilma lenkkeillä, mutta nyt ei voi sanoa samaa. Täytynee myöntää, että äskeisen ulkoilun jälkeen biisonit olivat melko hassunnäköisiä lumipalleroita. Taaviin lumi sentään tartu niin paljon.

Päivä meni nopeasti. Aamupäivällä lenkkeiltiin, päivällä luettiin ranskaa ja puoli kahden jälkeen lähdettiin tokotreeneihin. Ranskan lukemisesta mainittakoon, että vaikeinta näyttää nyt olevan verbien rektio. Tuntuu vaikealta muistaa, milloin tulee verbin perään à ja milloin de ennen infinitiiviä. Suosittelen ranskaa kaikille. ;)

Yhteistreeni piristi kummasti, vaikka Riikka ei tänään ollutkaan. Rakas ystäväni on edelleen kuumeessa, voi Touhon emäntä parkaa. Toivottavasti Riikka paranee pian. Paulan kanssa kuitenkin treenailtiin lumisateessa vähän aikaa. Tulipahan taas vaihtelua kelivalikoimaan treeneissä. ;)

  • Ruutu

Yhteistreeni aloitettiin ruudulla. Taavi vaikutti koululle mentäessä ihan rauhalliselta. Viimeksi se inisi jonkin verran ja tänään myös, mutta ei onneksi ylitsevuotavan häiritsevästi. Menimme kaukaloon, ja Timi jäi ulkopuolelle. Hain kuitenkin Taavin vielä pois kaukalosta ja annoin pojan moikata Paulaa kaukalon ulkopuolella. Paula on Taavin mielestä niiiin ihana immeinen, että oksat pois. ;)

Taavi odotteli kaukalon reunamilla, kun Paula teki ruudun punaisista tötsistä kaukalon nelostien puoleiseen päähän. Ruutu oli vähän kulmassa ja otin myös lähetyksen vinosti toisesta päästä. Pikkuruinen alusta oli ruudun keskellä. Paula meni selkäni taakse, kun lähetin Taavin. Tosin ennen lähetystä kysyin sivulla normaalin kysymyksen "Missä ruutu?", jolloin T etsi katseellaan ruudun. Käskyn jälkeen T pinkaisi täysillä eteenpäin, mutta menikin jääkiekkomaalin luokse. Sitten poika tosin pinkaisi ruutuun alustalle. Kutsuin pois ja otin uudelleen. Paula kysyi heti, olenko jauhanut, kun Taavi jekkuili. Vastasin, etten ole. Viimeksi ruutua on otettu koulun kentällä tasan viikko sitten. Anyway, toinen lähetys meni täydellisesti. Kolmas lähetys otettiin ihan läheltä, lähinnä alustan vahvistamista siis. Olen varma, että erehdys ei todellakaan johtunut osaamattomuudesta, vaan Taavi vain sooloili. Liian helppo juttu, joten tehdäänpä tavalla b). Loppujen lopuksi Paulan kanssa päätettiin, että seuraavalla kerralla ruutu otetaan viimeisenä liikkeenä, ja jos T ei mene heti ruutuun puututaan siihen välittömästi. Kenties otetaan käyttöön murahdus tai neutraali pois hakeminen. Intoa pojalla riitti ja itseluottamusta eteen lähtemiseen, joten siinä mielessä oli ok suoritus. Lisäksi olemme molemmat, Paula ja minä, sitä mieltä, ettei Taavi uskalla lähteä kokeessa sooloilemaan, kun kuitenkin tietää, mitä pitää tehdä.

  • Luoksetulon pysäytys

Yhtenä päivänä sitä ajattelee tämän liikkeen olevan jotenkin kasassa, toisena joutuu heräämään todellisuuteen. ;) "Dogs are not like machines". Ruudun jälkeen pidettiin pieni tauko. Jutustelin Paulan kanssa kaavamaisuudesta, sillä minähän olen harvinaisen taipuvainen kankeutumaan kaavoihin. Kun tauko oli ohi, otettiin pysäri. Vein Taavin 4-tien vastakkaiseen päähän kaukaloa. Takapalkaksi heitin pehmopallon. Jätin Taavin maahan. Kutsuin, pysäytin, ja Taavi hidasti vain vähän. Lopulta tuli ravilla luokseni. Minulta tietenkin kaikki ihan typerää toimintaa. Olisi pitänyt keskeyttää homma: lähteä vaikka koiraa vastaan, kun ei pysähtynyt. Miksi? Olen hiljaa, jos T tekee oikein. Toisaalta, jos käsky tulee, Taavin pitää pysähtyä, minkä jälkeen se saa lisäohjeet. Nyt annoin Taavin tulla sivulle ja vein lähtöpaikkaan. Hei, enhän minä edes itse tehnyt tuota toimintakartoitusta, vaan Paula. Treenikaverit ovat valaisevia. Tässä treenia muistellessani huomaan myös tehneeni mokan eilen. Jätin Taavin istumaan, kun kutsuin pysäytyksiin. Nyt jätin aluksi maahan ja maahan olen jättänyt vain, jos olen varmasti ottanut myös maahanmenon. En ole vielä tehnyt maahanmenosta luoksetuloa, jonka yhteydessä olisin ottanut seisomisesta takapalkalle lähettämisen. Uskon Taavin olevan niin fiksu, että se arveli matkan jatkuvan ja seuraavaksi tulevan ehkä maahanmenon. Olisi pojan pitänyt kunnolla pysähtyä kuitenkin. No, pienetkin asiat vaikuttavat koirien kanssa.

Toisella toistokerralla matka oli sama, mutta jätin Taavin istumaan. Nyt poika vetäisi läpi. Lähdin vastaan ja vein lähtöpaikalle. Seuraavat kaksi toistoa otettiin ihan lyhyeltä matkalta. Taavi teki nätit stopit, vapautin heti taakse.

Koko yhteistreenin päätteeksi tehtiin kaukalon ulkopuolella koulun parkkialueella pitkällä matkalla stoppi. Paula ja Timi olivat lähellä Taavia, kun jätin pojan istualleen. Kutsuin, pysäytin ennen puolta väliä ja vapautin taakse. Taavin stoppi oli kouluarvosanalla arvioituna 10+. Upeaa! Tästä heräsikin mieleeni kysymys: kokiko Taavi kaukalon alustan (jää) mahdottomaksi pysähtyä ja ei edes kunnolla yrittänyt. Toisaalta, oli vähän tyhmää treenata jäällä pysäriä pitkällä matkalla. Virheistä oppii. Hyvä mieli jäi kaiken kaikkiaan, kun saatiin koulun parkkiksella niin hieno suoritus.

  • Kontaktivahvistus/seuraamista ja leikki

Koulun parkkiksella oli paljon autoja, sillä salissa oli meneillään tanssikurssi. Musiikki kuului ulos asti. Timi oli odottanut Taavin treenin ajan kaukalon ulkopuolella. Kun olimme treenanneet Taavin kanssa kaukalossa, oli aika ottaa kontaktiharjoituksia Timin ollessa häiriönä. Timi ja Paula olivat pääasiassa paikallaan. Minä ja Taavi kiertelimme heitä ympäri ja välillä pysähdyin ja otin muutamia siirtymiä sivulle. Vahvistin kontaktia maksanpalasilla ja hienosti meni. Taavi ei juurikaan äännellyt, ja kontakti toimi. Yhden kerran murahdin, kun T vilkaisi Timiä seuratessaan. Tämä oli siis kuulua kontaktikävelyä, käskyjä en käyttänyt. Taavin keskittymiskyky oli kyllä hyvä, mikä tuntui oikein kivalle.

Leikin vähän saalisleikkiä pehmopallolla Timin läsnäollessa. Taavi keskittyi hyvin leikkiin ja repi rivakasti palloa. Poika myös palautti pallon todella nopeasti ja innokkaasti. Yhden kerran T sai voittaa, sitten revittiin vähän, ja leikki päättyi lopulta minun voittooni. Olisin voinut leikin jälkeen rauhoitella Taavin kunnolla, mutta eipä tuo paljoa kiehunut, kun ei leikitty älyttömän intensiivisesti. Kerroin Paulalle uudesta saalisleikistämme ja hänen mielestään leikkiminen näkyi jo nyt kommunikoinnissamme Taavin kanssa. Oli kiva kuulla, että tulokset näkyvät.

  • Kauko-ohjaus

Tein parkkiksella yhden kaukotreenin. Paula ja Timi olivat takana. Jätin lumelle maksanpalaset. Menin Taavin eteen seisomaan. Ensiksi T nousi ylös kerran itsekseen, mutta laskeutui sitten maahan ja odotti siinä käskynä. Kehuin hyväksyvästi, minkä jälkeen odotin hetken ja annoin käskyn. Taavi nousi nätisti - runko suorana. Odotin hetken, annoin laskeutumiskäskyn ja vapautin taakse. Siihen lopetettiin. Taavi teki hyvät vaihdot niin teknillisesti kuin vireellisestikin.

Eilisen videon pohjalta Tuija kommentoi harjoitteluamme ja muistutti tärkeistä asioista. Paulakin teki pari huomiota ja itsekin olen tajunnut jotain. ;)

  • Vältä kaavamaisuutta! Vaihdoissa minulla on aina sama käskytysrytmi ts. annan käskyt samassa rytmissä, kun Taavi todennäköisesti tekee. Tekniikka on edelleen tärkeintä, mutta rytmiin on hyvä kiinnittää huomiota: vaihtele!
  • Taavi ei suorru ihan kokonaan vaihdoissa: palkitse kädestä välillä. Tästä johtuu Taavin pieni epätarkkuus maahanmenossa: joutuu liikuttamaan etujalkojaan rungon suoristamiseksi.
  • Tee toistoja läheltä: varmuutta! Vältä kaavoihin kangistumista - se on tärkeintä.
  • Palkitse myös odottamisesta. Ota väliin istumaannousuja, mutta jos tekniikka/varmuus kärsii ota vain seiso-maahan-seiso.

  • Seuraaminen (peruuttaminen)

Ennen iltaruokaa tein 3 x 5 toistoa seinän vieressä peruuttamista. Ei oikein sujunut, kun T ajautui aina seinän vierestä poispäin - jouduin vähän houkuttelemaan. Sain silti vahvistettua peruuttamisia, mutta vahvistetiheys kärsi. Kaivelen jostain vinkkejä, jotta pääsen eteenpäin.


Toivoa on - Taavi on ihana koira. Se teki tänään taas hienolla innolla, ja maksanpalat maistuivat mainiosti. Eiköhän me vielä joskus päästä voittajaan, kunhan vain harjoitellaan maltillisesti.

Tunnisteet:

Kasvihuonetreeniä lauantain kunniaksi
03 helmikuuta 2007

Ai että tänään olikin aivan ihana aamu! ;) Pakkasta oli kymmenisen astetta, ja aurinko paistoi - voilà. Lenkillä käväistiin kymmenen maissa. Taavi oli ihanan innokas ja spurttaili mielellään. Päivä meni ranskan kokeeseen kertaillessa ja teetä lipitellessä. Iltapäivällä lähdettiin sitten äidin kanssa agitreeneihin, kun Paula ei kerinnyt. Agilityn lomassa otettiin vähän tokojuttujakin.

Täytyy kyllä todeta, että Taavilla on ollut oikein toimintaintoinen päivä - kunnon harrastuskoira! ;)

  • Luoksetulon pysähdys

Ennakoiva koira onpi minulla. Kuvattiin jopa videolle Taavin superluoksetulo. Jätin pojan kasvihuoneen toiseen päähän istumaan ja menin itse toiseen päähän. Takapalkaksi jäi narupallo.Kutsuin, pysäytin ensimmäisen putken luona, odotin ja kutsuin uudelleen, jolloin Taavi lähti takapalkalle. Paah. Kielsin ("murr"), Taavi pysähtyi, palasin Teen luokse ja uudelleen otettiin. Siis kutsuin Taavin vain uudelleen sivulle ja otettiin toinen toisto. Seisomispysähdys olisi voinut olla aavistuksen verran napakampi (video lähetetään Tuijan analysoitavaksi), mutta maahanmenopysähdys oli täydellinen. Vapautin välittömästi maahanmenon jälkeen taakse, ja nyt ajoituskin oli kohdallaan. Taavi innostui myös todella paljon narupallosta - repi iloisesti.

  • Kauko-ohjaus

Pitihän sitä kokeilla. Laitoin namikupin taakse ja menin Taavin eteen seisomaan - liian kauas tosin. Olisi pitänyt osata lukea koiraa paremmin, sillä T oli todella innoissaan. Aluksi intopinkeä poika nousi huolimattomasti - aavistuksen eteni. Taavi myös tarjosi itse seisomista melkoisesti, mistä en tietenkään palkinnut. Laskeutuminen meni ok. Vapautin ensiksi seisomisesta, sitten maahanmenosta ja lopuksi vielä seisomisen odottamisesta. Periaatteessa teki paljon hyviä suorituksia teknisesti ja vireellä, mutta pari huolimatonta nousemista vähän laskee keskiarvoa. Maahanmenoja tuli yksi huono, muuten ok. Huom! Ensimmäisen sarjan jälkeen pienensin etäisyyttä. Seuraavalla kerralla etäisyys pienemmäksi heti alussa ja toistoja vähemmän, jotta virheitä ei kerkiä tulla. Jumppasarjaa ei vielä kannata tehdä. Ihan kivasti kuitenkin, kun tehtiin nimenomaan virettä nostattavien agitreenien jälkeen.

Kotona otin ihan pari toistoa ennen ruoka-aikaa eteisessä. Meni hyvin!

  • Tunnari

Ulkoilulenkin jälkeen tehtiin lumisateessa autotallilla yksi tunnaritoisto. Vääriä kapuloita oli yksitoista. Väärät olivat yhteistreeneissä käytettyjä, omaan en ollut aikaisemmin koskenut. Etäisyyttä oli nyt hiukan enemmän kuin viimeksi. Mielestäni pieni etäisyyden kasvattaminen oli ihan hyvä juttu. Taavi reipastui (oli tosin jo autotallille tultaessa oikein innokas), teki hyvän tunnarin (sopiva vire) ja toi sivulle oikean ihan reippaasti. Jälleen kehuin vuolaasti - hyvä, hienoa!

  • Seuraaminen

Ennen ruokaa tehtiin 3 x 5 toistoa peruuttamista seinän vieressä. Välillä T kuumui pikkaisen yli ja siirtyi seinästä kauemmas, mutta aika hyvin meni kokonaisuutena. Kriteeri on nyt siis peruuttaminen seinän vieressä ohjaajan edessä.

Ulkoilulenkillä epäsäännöllisesti kontaktivahvistusta: sujui hyvin.

Tunnisteet:

Intopinkeenä agiliitämässä

Minulla oli tänään mukana äidin lisäksi hallilla täysin yli-innoissaan oleva shelttipoika, joka agiliiteli ihan käsittämättön energisenä. Taavilla ei todellakaan ole koskaan ollut mitään motivaatio-ongelmaa, mutta tällä kertaa oli taas extramoottori mukana. ;)

Hallille mentäessä kello näytti puoli neljää ja oli vielä ihanan valoisaa verrattunna syksyisiin hämäriin. Ensiksi neuvoin äidille videokameran käytön - tosin unohdin zoomin. Videot tulikin sitten kuvattua hassun kauaa, mutta ihan hyvin niistä selvää saa.

Päätin aloittaa kertaamalla Salmen opastaman harjoituksen. Luvassa oli siis S-käännöksiä ja valsseja. Todella kivasti sujui, mielestäni Taavi oli nyt jopa lähempänä minua. Käden alas laittaminen toimi visuaalisena käskynä, mutta käytin myös "här"-käskyä. Palkkailin maksanpaloilla innostuneen Taavin. Videolta huomaan, että edelleen olen aika kyyryssä alussa. Harjoitusten myötä selkä alkoi suoritstua. ;)

Seuraavaksi tein "Kaksi eteen, yksi taakse"-harjoituksen, joka oli jälleen Salmen neuvoma. Oikein hyvin meni - nappiin! Videolta näkee, että oma ohjaus on sujuvaa, ja Taavi tekee täydellisesti. Ihmeen hiljaakin T oli harjoituksen aikana.

Putkeen lähettämistä halusin harjoitella. Hallilla oli yksi suora putki, jota käänsin vähän U:n muotoon, ja toinen valmiiksi U-muodossa oleva. Ensiksi juoksutin Taavilla putken (suora), aidan, kaarsin oikealle aidalle, seuraavalle aidalle, lähetin kepeille ja sitten vaikeampaan päähän U-putkea. Heti keppien jälkeen olisi ollut toinen pää tarjolla, mutta kaarsin toiseen päähän. Mielestäni oma ohjaus oli nyt sujuvaa, vaikka T vähän pyöri edessä - käännöskulma oli jyrkkä.

Päätin testailla vielä hallintajuttuja kolmen aidan keskellä. Videolla Taavi seuraa tosi nätisti kättä ilman käskyäkin. Yhden kerran T irtosi aidalle ilman lupaa. Kielsin tästä, mutta videolta huomaa oman mokan - ohjasin aidalle pienellä käden nostamisella. Palkitsin hallintajutuista sekä nameilla että aidan hyppäämisillä.

Hyviin ja iloisiin hallintaharjoituksiin päätimme koko agitreenin. Hyvin maistui Taaville niin agility kuin maksanpalatkin - hienoa. Lopuksi tehtiin vielä tokojuttuja, joista voi lukea tokomerkinnästä.

Tunnisteet:

Jotain pientä
02 helmikuuta 2007

Perjantai - onneksi ei kolmastoista. Aamulla lähdettiin Jyväskylään isukin kanssa kuudelta. Aikaiset aamuherätykset saakoot kunniaa, hyvin jaksoin nousta. Tulin JKL:stä bussilla kotiin, joten siemailin teetä keittiönpöydän ääressä jo puoli kolmelta. Lenkiltä käytiin hyvässä säässä ja mukavaa oli. Ilta meni rauhallisesti, ainoastaan tunnari otettiin kerran. Seitsemän jälkeen oli vuorossa Taavin hierontatuokio, joka sujui oikein hyvin. ;)

  • Tunnari

Seitsemältä illalla otettiin yksi toisto. Vääriä kapuloita oli seitsemän. Kapulat olivat rivissä. Etäisyyttä kapuloihin oli vähän. Kutsuin Taavin sivulle, puhuin hetken innostavasti ja annoin käskyn. T haisteli hyvin, löysin oman nopeasti ja palautti sivulle. Nyt intoa oli sopivasti - hienoa Taavelo! Palkitsin taas vuolain kehuin ja tuplanameilla.

  • Seuraaminen

Iltaruokaa ennen sählinkiperuuttamista 3 x 5. Omat vahvistamiset vihellyksellä olivat vähän hukassa. Olisi pitänyt odottaa Taavin peruuttavan pitemmän matkaa. Kriteeri oli liian alhaalla, ihmeellistä. Seuraavalla kerralla kriteerinä on pidempi peruuttamismatka. Ajoitus on muistettava myös - toiminnon aikana!

Tunnisteet:

Yhteenveto tammikuun harjoittelusta

Tammikuun treenien yhteenvetoa pääsikin tekemään yllättävän nopeasti. Voi vain todeta, että tammikuu vierähti nopeasti - todellakin. Treenisuunnitelma tammikuulle löytyy täältä. :O

  • Kauko-ohjaus (maahan-seiso-maahan)

Kauko-ohjausta jauhettiin tammikuun aikana jopa hiukan liikaa. Itseasiassa tammikuun 31:stä päivästä 22:na treenattiin kauko-ohjauksen maahan-seiso-maahan-vaihtoa. Vastoinkäymisiäkin oli, mutta loppujen lopuksi vähän löysätty harjoittelutahti alkoi tuottaa myös tuloksia - varmuutta käskyihin tuli. Yhteistreeneissä kaukojen alkeita läheltä otettiin kolmisen kertaa, hallilla ilman häiriöitä kerran. Etäisyyttä kasvatettiin sisällä jonkin verran; häiriöissä välimatkaa Taavin ja minun välillä oli vähän. Tammikuun lopussa tajusin Taavin tykkäävän eniten takapalkan heittämisestä, sillä se nosti virettä juuri sopivasti. Parhaiten liikkumattomuus estettiin nimenomaan takapalkalla ja minun seisoma-asennollani.

  • Seuraaminen

Harjoittelin seuraamista todella vähän ns. järkevästi. Eniten aikaa meni perusasentojen vahvistamiseen kontaktikävelyn (itsenäinen hakeutuminen esim. ulkona sivulle) avulla. Askelsiirtymisiä otin huvikseni silloin tällöin. Tammikuussa kuvattiin videolle yhteistreeneissä tehtyjä juttuja. Edelleen omat käännökset vaativat harjoittelua, sillä teen käännökset liian hutaisten.

Perusasentoistumiset pysyivät hyvinä ja jopa ajoittain harjoiteltu käännös oikealle paikallaan alkoi nopeutua. Aivan loppukuusta aloin vahvistaa taakse suuntautuvien askeleiden alkeita opettamalla Taaville peruuttamista edessäni.

Periaatteessa "täydellinen" suunnitelmani teemaharjoittelusta ei toteutunut, mutta ehkä niin oli parempi, koska ensin minun on itse keskityttävä opettelemaan käännösten tekeminen kunnolla.

  • Tunnistusnouto

Yhteistreeneissä aloimme harjoitella tunnaria häiriöiden alaisuudessa. Saimme lisäksi uusia kapuloita (+ uusia hajuja) Tuijalta. Paula toimi liikkeenohjaajana/avustajana yhteistreeneissä. Häiriöissä Taavin työskentelyssä esiintyi yleistä häsläystä, mutta myös onnistumisia. Edelleen muiden koirien läsnäolo, outo paikka jne. saivat Taavin tuntemaan olonsa epävarmaksi. Loppukuusta päädyin tekemään toistoja lyhyeltä etäisyydeltä kotona mallilla 1 toisto/treenikerta, sillä häiriöissäkin Taavi teki ensimmäisen aina oikein. On tietenkin hyvä juttu, että ensimmäinen menee oikein, mutta jotenkin varmuus katoaa seuraavien toistojen myötä. Tunnarin yleistämistä täytyy vain jatkaa. Harjoituspäiviä oli treenitaulukon mukaan tammikuussa yhdeksän.

  • Luoksetulon pysäytys

Varmuutta tuli lisää, vaikka alkukuusta ongelmia oli ennakoimisen ja toisaalta myös itse tarjottujen läpijuoksujen saralla. Loppukuusta alkoi tulla kaivattua varmuutta; etenkin lisätessä maahanmeno pysähdyksen kaveriksi. Pysärin suhteen tammikuu oli ihan onnistunut treenikuukausi. Harjoituspäiviä tuli kolmetoista.

  • Noudot

Metalliesinettä harjoiteltiin säästeliäästi - vain kerran. Tein yhden toiston eteisessä ja vapautin ruokakupille. Toisto onnistui hyvin, ja metalliongelmaa ei näyttäisi enää olevan.

Hyppynouto takkuili alkukuusta, sillä T jätti esteen joko mennessä tai tullessa hyppäämättä - täysin yllättäen. Harjoittelun myötä sain lelupalkan voimin sekä nopean palautuksen että varmuuden esteen hyppäämiseen. Harjoituspäiviä kertyi seitsemän.

  • Ruutu

Ruutua saimme harjoiteltu häiriöissä, mutta emme uusilla merkeillä. Mielestäni pidin suunnitelmasta hyvin kiinni, enkä sortunut ottamaan useita toistoja. Pari kertaa pysäytin ruutuun seisomaan ja kävin palkitsemassa leikillä. Pääpaino harjoituksissa oli a) nopeassa ruutuunmenossa b) innokkuudessa. Ruutuunmenon suoruus oli myös tärkeää, eli ainoastaan kaavalla "suoraan ruutuun alustan luo" tehdyt toistot vahvistettiin. Joskus ruutu oli tyhjä, jolloin palkka tuli ruudun keskikohtaan osumisesta. Treenasimme ruutua kolme kertaa koulun kentällä (yhteistreenit) Paulan avustuksella ja kerran agilityhallilla. Tammikuussa ruutua harjoiteltiin seitsemänä päivänä.

  • Muuta

Tammikuussa pääsimme yhteistreenien makuun: treenasimme koululla yhdessä joka viikko. Kolmena kertana mukana olivat Riikka & Touho ja Paula & Timi. Paula ohjasi meitä yhtenä pakkaspäivänä itsekseen. Ei olisi voinut suunnitelma häiriötreenien suhteen paremmin onnistua. Kerran tuli tokoiltua agilityhallillakin, vaikka silloin ei siellä ollutkaan muita koirakoita.

"Kisamaisia" treenejä satunnaispalkkauksella pidin kerran kotona pihalla. Kuun puolivälin jälkeen aloin kiinnittää huomiota epäsäännölliseen palkkaukseen etenkin seuraamisessa (kontaktivahvistus), mikä kasvatti huomattavasti Taavin intoa.

Koulutuspeliä ei pelattu paljoa, mutta muutaman kerran kuitenkin. Saalisleikkiin aloin paneutua vasta kuun viimeisinä päivinä. Tuljavascript:void(0)
Publishoksena oli saalisleikin hahmottaminen uudelleen hyvin tuloksin. Koirakirjallisuutta luin kiitettävästi. Luin "How dogs learn"-teoksen sekä lähes kokonaan "Excel-erated training"-kirjan. Molemmat kirjat käsittelevät oppimista. "Clicker training for obedience"-kirjasta luin osan. Ko. oppaan seuraamiskaaviot vaikuttavat hyviltä, mutta muuten en kirjasta innostunut.

Treenien järjestelmällinen suunnittelu oli myös tammikuussa vähäistä. Mielestäni paneuduin sentään vähän suunnitteluun, vaikka en paperille varsinaisesti paljoa kirjoittanutkaan. Pikkuhiljaa opetellaan suunnitelmallisuutta lisää.

Tunnisteet:

Onnistumisia - jee.
01 helmikuuta 2007

Välkommen februari. ;) Koeviikko jatkuupi. On se ihanaa, kun on a) myöhäinen kouluunmeno b) superiskä. Isukki tuli tänään kotiin lounastamaan, joten pääsin kätevästi kahteentoista kouluun koetta tekemään. Aamulla käväistiin pitkällä lenkillä poppoon kanssa, hauskaa oli. Aivotkin toimivat yhteiskuntaopin kokeessa - pitäähän nyt eduskuntavaaleista ja asevelvollisuudesta osata jokaisen pian 18 vuotta täyttävän jotain kertoa. ;) Yhteistreeni Paulan ja Timin kanssa jäi tänään väliin, mutta pikkaisen treenailtiin kotona. Lisäksi harjasin Taavuskaisen hienoksi; karvaa irtosi yllättävän vähän.

  • Tunnari

Aamulla lenkin jälkeen mentiin autotallille tunnaritreeniin. Aurasin pienen alueen maahan ja laitoin Tuijalta saatuja kapuloita 7 kpl maahan ja oman niiden joukkoon. Menin lähelle kapuloita, otin Taavin sivulle ja käskin etsimään. Ensin haisteli ok, sitten mietti hetken, jatkoi ja toi oman. Kehuin taas vuolaasti. Hyvä suoritus oli!

Noin vartin yli kuusi otin toisen treenikerran. Tällä kertaa kapulat olivat läjässä ja oma siellä joukossa. Taavi haisteli todella hyvin, mutta välillä piti tauon jatkaen kuitenkin sitten. Lopulta löysi oman ja toi sivulle. Jälleen kehuin todella paljon. Täydellinen paneutuminen suoritukseen tulee todennäköisesti pikkuhiljaa varmuuden kasvaessa. Hyvin joka tapauksessa ovat sujuneet tällä 1 toisto/treenikerta-mallilla.

  • Seuraaminen

Peruuttamista vahvistelin ennen ruoka-aikaa eteisessä. Edelleenkään peruuttamismatka ei ole pitkä, mutta nyt vahviste tuli toiminnon aikana, eikä sen jälkeen, kuten eilen kävi. Toistoja tehtiin 3 x 5.

Kontaktivahvistusta tein ulkoilulenkillä sekä Peltoniemen pihalla Eltsun ollessa häiriönä. Käväisin Peltoniemessä ja samalla sitten vahvistelin Taavin kontaktia (+ perusasentoistumisia). Lisäksi iltaharkkojen väleillä palkitsin nopeat perusasennot. Huom! Nyt olen käyttänyt epäsäännöllistä palkkausta. Välillä T saa nappulan, välillä kehun jne. Hyvin on sujunut; intoa on tullut lisää.

  • Hyppynouto

Ennen tunnaritreeniä otettiin illalla hyppynoutoa grillikatoksen vieressä. Suunta oli metsäänpäin. Ensiksi heitin kapulan aika pitkälle. Taavi etsiskeli sitä aika kauan lumesta, joten enemmän taisi olla etsintäharjoitus kyseessä. Lopulta löysi ja palautti, mutta tiputti. Tiputtamisen syy taisi olla luminen kapula. Toinen toisto meni täydellisesti. Heitin kapulan järkevämmin, joten T löysi sen heti ja palautti nätisti laukalla.

  • Luoksetulon pysäytys

Illalla otettiin pihakäytävällä tunnarin jälkeen treenit. Takapalkkana oli papukaijalelu. Pysäytin matkan alkuvaiheessa seisomaan ja vapautin heti takapalkalle. Toinen toisto otettiin eri suuntaan, toimistolle päin. Jälleen sama malli eli suora vapautus takapalkalle. Kolmannella kerralla halusin ottaa myös maahanmenon. Nyt T ennakoi lelulle menemisen, jolloin kielsin, kutsuin uudelleen, pysäytin seisomaan, kutsuin, pysäytin maahan ja vapautin taakse. Loppuharjoitus oli siis ihan ok. Seuraava toisto oli taas ryöstö, tällä kertaa pysähdystä seuranneen "viens"-käskyn jälkeen. Murahdin ja otin uudestaan alusta. Nyt Taavi ei ryöstänyt pysäytyksen jälkeen, jatkoi "viens"-käskyllä matkaa ja teki nopean maahanmenon pysähdyksen käskystä, jolloin vapautin heti taakse lelulle. Ihan hyvä mieli jäi kokonaisuudesta.

  • Saalisleikki

Iltatreenin päätteeksi palkitsin hienosta perusasennosta saalisleikillä. Taavi saalisti hienosti, mutta puruote oli vähän löysä. Kannustin Taavia tarttumaan tiukasti Lohiskaan ja annoin voittaa. Taavi lähestyi heti lelun kanssa minua. Tällä kertaa minä kuitenkin voitin viimeisen vedon. Huom! Koira täytyy muistaa rauhoittaa leikin jälkeen! Taavi palautui nyt jo ihan minun voittamisestani nopeasti, mutta rauhoittelu täytyisi tehdä kunnolla. Onneksi muistin asian heti mentyämme sisälle välittömästi leikin jälkeen. Silittelin Taavia rauhoittavasti, jotta pojan stressitaso laski.

Tunnisteet: