Oivalluksia
06 helmikuuta 2007

Pakkassäät jatkuvat. Aamulla mittari näytti -30 astetta. Kouluun lähdin sitten ranskan koetta tekemään kunnon toppavarustuksissa. Iltamassa käväistiin pienellä kävelyllä, sillä -26 asteen pakkanen on pienille tassuille aika kylmää. Itsellänikin naama alkoi jäätyä.

Ilman tätä pakkasta olisi ollut kiva treenata tokoakin ulkona, mutta se nyt arvattavasti jäi välistä. Treenailin vähän sisällä ja pidin Taavilla kevyen päivän.

• Seuraaminen (peruuttaminen)

Eilen harjoitukset onnistuivat hienosti - tänään eivät niinkään. Kaksi ensimmäistä sarjaa menivät vielä jotenkuten, kunhan oma jalanliike taakse oli selvä, ja Taavi oli peilin vieressä. Erehdyin vahingossa siirtymään hiukan kauemmaksi peilin vierestä kolmannen sarjan aikana, joten Taavi alkoi tarjota pelkkää pyllynheittoa taaksepäin mentäessä. Pojan virekin nousi melkoisesti, kun ennen ruokaa harjoiteltiin. Sain jotenkin vahvistettua taakse suuntautuvaa suoraa liikettä, mutta melko hankalaa se oli. Huomenna jatketaan treeniä - jospa onnistuisi paremmin.

• Kauko-ohjaus

Joka treenikerta opettaa jotain tästä liikkeestä. Ensinnäkin tänään kannatti harjoitella, sillä opin niin paljon. Ensin harjoiteltiin eteisessä. Etäisyyttä oli noin 3,5 m. Ei pitäisi aloittaa näin kovalla etäisyydellä. Sain aluksi palkittua Taavia odottamisesta. Toisella kertaa palkitsin hienon nousemisen. Huom! Odotin useita sekunteja ennen käskyn antamista. Seuraavalla kerralla T tarjosi nousemista, jolloin minä käänsin selkäni. Taavi laskeutui takaisin maahan. Odotin vähän aikaa, käskin nousemaan, odotin ja käskin maahan, mutta poika tekikin teknisesti vähän huonon maahanmenon. Liikaa oli etäisyyttä.

Ongelmat jatkuvat. Taavi tarjosi seuraavaksi oma-aloitteisesti nousemista. Käänsin selän ja odotin hetken. Palasin Taavin luokse, otin uuden perusasennon, palasin lähtöpaikkaan ja käskytin. Epävarmana ei sitten noussutkaan. Palasin taas, annoin käskyn, käskin nousemaan, odotin hetken ja käskin laskeutumaan. Palkitsin oikein iloisesti. Nameina käytin maksanpaloja, jotka heitin taakse.

Seuraava treeni tehtiin hetken kuluttua keittiössä. Etäisyyttä oli taas. Nousut olivat ok, eikä tarjonnut oma-aloitteisesti kuin kerran, vaan eipä toistojakaan tehty kuin pari. Palkitsin odottamisesta maassa (ennen vaihtoja) kerran. Toisen kerran palkitsin seisomassa odottamisesta vieden namin Taaville. Lopuksi halusin varmistaa 100 % hyvän laskeutumisen, joten menin kyykkyyn Taavin eteen, annoin käskyn ja palkitsin kädestä. Hyvin päättyi tämä treeni.

Summa summarum

• Tee toistoja lyhyeltä etäisyydeltä. Treeni kannattaa aloittaa aivan läheltä, jotta varmuus kasvaa. Palaa ainakin maahanmenotoistoissa aina lähemmäksi, jotta ei tule turhaan pieniä tekniikkavirheitä.
• Jos tarjoaa nousemista, käännä selkä koiraan päin, odota hetki ja ota uudestaan. Huom! Odottamisesta on tärkeä palkita.
• Vaihtelevuus!

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 20:38 |