Jälleen kerran oivalluksia
20 maaliskuuta 2007

Johan on taas tullut oivallettua monta asiaa tänään. Oikeastaan en ole varsinaisesti oivaltanut mitään uutta, vaan joutunut jälleen kerran pohtimaan oppimisen ja kouluttamisen perusperiaatteita. Kuten arvata saattaa, kyse on kauko-ohjauksesta. Palaan aiheeseen omassa kohdassaan.

Tein tänään matikan tunnin itsenäisesti, joten kotona olin jo kahdelta. Päivällä käväistiin lenkillä. Ilma oli ok. Taaville laitoin sadetakin, sillä tie oli todella kurainen. Iltaruualla meillä oli vieras, Antti. Hän oli sähkötöitä tekemässä Mäntypirtillä ja tuli sitten meille syömään. Aluksi Taavi vierasti Anttia, mutta tottui mieheen pian - hyvä. Ruuan jälkeen kävin treenaamassa pihalla kaukoja. Läksyjen tehtyäni, äikän testiin lukemista lukuunottamatta, menimme vielä Taavin kanssa ulos treenaamaan. T on saanut tänään ratkoa Kongia ja maistella uusia TV-mix-nameja treeneissä. Nyt ei enää treenata, rauhoitutaan vain.

• Kauko-ohjaus

Siihen saakka kunnes opin järkeistämään kaukotreeniä on mullistavaa edistystä turha odottaa. Tänään tein pihatreeniä. Liian pitkää sarjaa. Palkitsin pallolla taakse, mikä olikin ihan hyvä juttu, mutta tein tosiaan liian pitkiä sarjoja. Aiheena oli seiso-maahan-seiso. Seisomiset olivat ok, mutta maahanmenoissa oli epävarmuutta. Tekniikka oli huono, eli etujalat liikahtivat paikaltaan. Lisäksi T oli välillä vähän epävarma jopa nousuissa. Palasin lähemmäs otin namin voimalla pari laskeutumista ja sitten taas vähän etäämpää pallopalkalla. Vilma häiritsi ympärillä hääriessään. Pari toistoa otin istu-seiso-maahan. Tekniikka oli oikein hyvä tässä vaihdossa!

Myöhemmin otin sisällä eteisessä pari toistoa. Biisonit olivat häiriöinä. T teki ihan kivasti. Taas tehtiin liian pitkää sarjaa.

Illan pihatreenit (klo 19) menivät parhaiten. Otin kaksi sarjaa pysäritreenin jälkeen. Maltoin olla kohtalaisen lähellä, ja Taavi oli innoissaan, kun tehtiin lelupalkalla (Leppis). Maahanmenot olivat hyviä. Maahan-istu oli ok, samoin seiso-istu, jota ei tosin tehty kuin kerran. Nyt ei ollut niin pitkät sarjat kuin edellisissä treeneissä.

En aio kirjoittaa pitkästi pohdintaani. Tämänpäiväisten treenien pohjalta kuitenkin jäin miettimään taas koulutuksen etenemättömyyden syitä. Mikä mättää?
A) Kriteeri liian korkealla
Seurauksena on turhautuminen, motivaatio laskee, koira tulee epävarmaksi. Onnistumiset vähenevät, eikä onnistumisprosentti voi mitenkään olla 80.
Lääke: Kriteeriä lasketaan niin alhaalle, että väh. 80 % toistoista onnistuu.
B) Liiat pitkät sarjat
Seurauksena on turhautuminen, motivaatio laskee, koira tulee epävarmaksi eli samat kuin kriteerissä. Toisin sanoen jos koira ei saa tarpeeksi usein palautetta onnistumisesta, se tulee epävarmaksi. Lisäksi koira kyllästyy, jos aina tehdään pitkiä sarjoja (=jauhetaan).

Vaikka ongelmia on oikeastaan vain kaksi, ne ovat silti hyvin merkittäviä. Suurin syy on siis yksinkertaisesti siinä, että vaadin liikaa. Motivaation laskiessa koiran keskittyminen herpaantuu, joten se tekee helpomminen virheitä. Kun liike on vielä aika uusi ja vaativa, ei mitenkään voi tehdä älyttömän pitkiä sarjoja. Taavista huomaa, että se tulee epävarmaksi. Positiivisuutta ja onnistumisen iloa saadaan, kun palkitaan useammin ja vaihtelevasti. Joskus tehdään yksi asennonvaihto, joskus kaksi, joskus kolme jne. Ei paljoa pitkiä sarjoja. Huom! Jos etäisyyttä tulee lisää, täytyy palkkaa tulla useammin. Perusjuttujahan nämä ovat, mutta näköjään aina unohtuvat.

Mikä on sitten ykkösavain onnistumiseen? Pitää tehdä itselleen selväksi, mitä pitää harjoitella. Taavilla on liikkeessä yleistä epävarmuutta (ei aina tee esim. nousemista tai maahanmenoa). Olemme edenneet liian nopeasti, jolloin epävarmuus on kasvanut. Palkkaa on tullut liian harvoin, joten motivaatio on laskenut. Palkkaakin pitää vaihdella. Paras tapa on laatia paperille suunnitelma jokaisesta treenituokiosta. Kun vaivaa vajaat viisi minuuttia suunnitelman tekemiselle, säästää treeniaikaa, takaa onnistumisen (ja ainahan voi laskea kriteeriä treenituokion aikana), ja oppiminen etenee. Kaukoissa pitää muistaa ottaa monta asiaa huomioon, kuten oma käytös (käsimerkit, suulliset käskyt), etäisyys, palkkion sijoittaminen, palkkion antamisen tiheys jne. Motivaatio kasvaa ohjaajalla, kun ei onnistukaan opetus niin helposti.

• Luoksetulon pysäytys

Pysäri oli tämän päivän piristysruiske. Menimme illalla treenaamaan kujalle. Olimme Peltoniemen kohdalla tiellä. Jätin takapalkaksi Leppiksen. T jäi istumaan. Pysäytin Taavin puolen välin jälkeen. Seisominen oli ihan hyvä. Vapautin taakse melkein heti. Seuraava toisto otettiin maahanmenon kera. Jätin Taavin makuuasentoon. Seisomispysähdys oli hieno! Kutsuin uudelleen, jolloin T klikkasi itse takapalkan, mutta jatkoikin eteenpäin (hyvä). Pikkaisen hidasti ennen maahanmenoa. Maahanmeno oli napakka. Vapautin taakse. Viimeisen toiston otin toiseen suuntaan läpijuoksuna. Olipas hieno läpijuoksu - hyvä Tee. Jatkossa on otettava myös kaavalla: seiso + kutsu sivulle ja seiso + maahan + kutsu sivulle.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 20:37 |