Tunnaria kotona ja treeniä keskustassa
21 lokakuuta 2006

• Tunnistusnouto

Tunnaritreeni pihametsikössä klo 9.50. Kolme toistoa vajaan vuorokauden metsässä olleilla kapuloilla. Ei apuhajuja. Ensiksi kapulat olivat ympyrämuodossa (oma kello 10). Ympyrä laaja, eikä poika ensiksi haistellut ylempiä kapuloita, vaan melkein luovutti. Joka tapauksessa Taavi haisteli väärät "alhaalla" olleet, eikä ottanut niitä. Hetken kuluttua Taavuska tajusi yläkapulat ja toi oman. Toisella kerralla laitoin kapulat vähän liiankin läjään. Kävi hassu juttu: Taavi oli ottamassa oman, mutta "vahingossa" suuhun tarttui päällä ollut väärä kapula. Ihan sama juttu kävi toisella kerralla. Väitän kivenkovaa, että oli ottamassa omaa. Taavuska otti väärän, koska kapulat olivat todella kiinni toisissaan. Pitää olla tarkempi, eikä laittaa ihan tuolla tavalla. Nyt kapulat olivat vähentyneet ja meni heti reippaasti hakemaan oman. Otin vielä kolmannen kerran, jolloin kapulat eivät olleet niin tiivisti, mutta "sekaisin" kuitenkin. Taavi toi välittömästi oman. Tämänaamuisessa treenissä ei esiintynyt turhia siirtelyjä, nostelua tms. Rauhallista työtä, mutta nopea ja innokas palautus. Etäisyyttä kapuloihin ei taas ollut paljoa, sillä halusin Taavin löytävän helposti kapuloiden luo. Nämä kapulat olivat muuten niitä iskän tekemiä.

• Ruutu

Lähdettiin käymään päivällä äidin kanssa kirkolla ja päätin ottaa Taavuskan mukaan. Kaupassa käymisen ja mökkireissun jälkeen mentiin S-marketin parkkipaikalle, jonne tein sinisistä sangoista yhden ruudun. Ihmisiä ei juuri näkynyt, muutama auto ylempänä parkkipaikalla. Tietenkin Asematiellä kuljeskeli ihmisiä ja näkyi autoja. Älyttömästi liikennettä ei kuitenkaan ollut. Taavi tuntui olevan vähän "jäässä" aluksi, mutta alkoi lämmetä ruutuunmenojen myötä. Ensiksi oli hiukan hukassa ruudun keskusta. Pienellä avustuksella poika pääsi kartalle ja loppujen lopuksi pinkoi kiltisti ruudun keskikohtaan. Etäisyyttä vaihtelin, mutta pitkää matkaa en ottanut. Tein sankoruudun viereen pakasterasioista häiriöruudun. Sitten lähetin sinne ja ensiksi Taavi pinkaisi tietenkin sankojen luo. Itseasiassa kyseessä oli ensimmäinen kerta häiriöruuduilla ja vielä keskustassa. Pian Taavi hoksasi, että pitää mennä nimenomaan "pakasterasiaruutuun". Otin nopeita toistoja ja juoksin palkkaamaan juustopalalla ruutuun. Kokeilin myös narupalloa palkkana, mikä toimi - vauhtia ja intoa tuli lisää. Jälkeenpäin mietittynä häiriöruutu oli aivan liian lähellä toista ruutua. Treenin olisi pitänyt olla ainakin asteen verran helpompi eli häiriöruudun paljon kauempana sivulla. Aivot - ja koko keho - jäässä ei vain näköjään osannut ajatella tarpeeksi pitkälle. Olisin voinut jättää koko häiriöruudun pois, sillä sen siirtäminen kauemmaksi ei ehkä olisi ollut ihan järkevää. Äiti oli käymässä hautausmaalla, ja olin yksin parkkiksella eli jouduin muutenkin tarkkailemaan, ettei autoja tule. Jos olisin levittänyt treenini kovin laajalle, olisi pakasterasioistani voinut tulla entiset.

Kosketusalusta lähti ruudusta Taavin mukaan pari kertaa. Muuten kerkisin kuitenkin viheltää ennen suuhun ottamista, eikä Taavi sitten yrittänytkään napata alustaa suuhunsa. Liekö aamulla tehty alustan kertauskurssi auttanut. Otin nimittäin aamulla eteisessä perusalustatreeniä eli naksautin Taavin koskettaessa alustaa. Mielestäni ajoitukseni oli aika hyvä, ja Taaville palautui nopeasti mieleen, että alustaa pitää koskettaa, ei napata suuhunsa. Tätä perustreeniä otettiin aluksi läheltä ja lopulta vähän kauempaa. Tuo nappailuhan tuleekin mukaan vasta innon ja vauhdin kasvaessa.

Ruututreeni jatkukoon. Kotona pitää tehdä mahdollisimman erilaisilla merkeillä, vaihdella matkaa, kokeilla erilaisia palkkaustapoja (ruutuun palkkaaminen nyt osoittautunut parhaaksi) ja voisi myös ottaa pikkaisen pienemmällä ruudulla, jos ilmenee ongelmia erilaisten merkkien kanssa. Alustan nappaamiseen kiinnitän myös huomiota: harjoitellaan peruskosketuksia, jos tarvitsee. Joka tapauksessa oli ihan hyvät keskustatreenit ruudun osalta.

• Seuraaminen

Parkkiksella otin pari käännöstä vasemmalle, meni todella hyvin. Palkkasin narupallolla ja juustolla. Lelupalkan heitin taakse. Ennen parkkistreenejä käytiin tosiaan mökillä ja siellä otin myös vähän seuraamista lämmittelyksi. Hiukan poika kuumui, kun palkkasin mökiltä löydetyllä "vinkuörtillä". Rauhoitin äänellä ja tein rauhallisemmat käännökset, mikä toimi hyvin. Seuraamisessa ei nyt ole ilmennyt suurempia mutkia. Kaikki tänään ottamani treenit olivat taas lyhyitä pätkiä, joissa kiinnitin erityishuomiota paikkaan.

• Luoksetulon pysäytys

Otin mökillä hiekkatiellä kaksi pysäytystä. Jätin Taavin taakse vinkuörtin ja sanoin takasanan "behind". Etäisyyttä en mittaillut, mutta sellainen "keskipitkä". Kutsuin, ja Taavi juoksi täysiä minua kohti. Puolessa välissä matkaa "stå"-käsky ja välittömästi vapautus taakse lelulle. Hienosti meni. Toinen toistokerta mökkiin päin. Taas lelu taakse. Nyt pysäytys puolessa välissä, sekunnin odotus ja vapautus lelulle. Upea pysähdys!

Parkkiksella tein yhden pysäytyksen, narupallo takana. Pysäytin, odotin sekunnin ja vapautin taakse. Taavi pysähtyi kuin seinään. Tämänpäiväiset pysähdykset ovat olleet huippuja, vaikka ei viime aikoina kauheasti ole pysähdystä otettua.

• Kosketusalustan kertaamista

Ennen iltaruokaa Taavi pääsi jälleen testaamaan kosketusalustataitojaan. Toistoja tuli 3 x 6 (+ 7. kosketus --> vapautus ruokakupille). Matkaa vaihtelin, mutta ei kasvanut keittiössä yli metrinpituiseksi. Taavi kosketti alustaa reippaasti tassullaan. Kahdella toistokerralla otti kevyesti suuhunsa, mistä ei tietenkään saanut naksua. Oma ajoitus oli ok.

Nyt Taavelo napostelee tyytyväisenä hampaidenpuhdistusluutaan lattialla rentouttavan niittylenkin jälkeen.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 18:05 |