View RSS feed

Lenkillä tunnaria
17 lokakuuta 2006


  • Tunnistusnouto

Vähän ennen neljää lähdettiin Riikan ja Touhon kanssa lenkille. Ihan lenkille lähtiessämme otin Taavin kanssa pihalla käpytunnarin. Poika toi oikean kävyn - hyvä.

Kävellessämme niityn vieressä kulkevaa hiekkatietä ajattelin, josko kokeiltaisiin nyt lenkillä vierailla hajuilla. Mokia tuli tehtyä, mutta yritys hyvä, kymmenen.kuva. Ensimmäinen moka: kävyt otettiin suoraan puusta. Tietenkään kävyissä ei ollut yhtään "neutraaleja" hajuja, vaan Riikan haju tarttui heti päällimmäiseksi. Riikka asetti kävyt riviin, ja minä lähetin Taavin kymmenen metrin päästä. Tässä toinen moka: liian pitkä matka, liikaa vauhtia - ja virtaa. Taavelopa nappasi ensimmäisen, jonka näki. Pyysin korjaamaan ja sitten toi oikean. Ihme kyllä, keskittyi jopa haistelemaan. Hauska oli taas kerran huomata, kuinka Touho vaikuttaa Taaviin. Välillä tuntuu, että Taavin on ikäänkuin pakko tehdä asiat hiukan energisemmin ja "hienommin" Touhon läsnäollessa. Parempi harjoitella jatkossakin paljon Tohvin seurassa.

Lyhensin matkaa, jolloin Taavi keskittyi haistelemaan paremmin eli ei lähtenyt niin "tykittämällä". Toi peräti oikean. Tauon jälkeen pari toistoa ja sitten taas tuli virtaa lisää. Ongelmaksi tuli sellainen yleinen "häslinki" - kokeili eri käpyjä, eikä keskittynyt.

Mitä opittiin? Luulen, että Taavi tajuaa tunnarin idean - ainakin suurinpiirtein. Oikea käpy/kapula löytyy, jos intoa on sopivasti. Muuten noutajani, paimenkoirani, tuo mielellään useampi käpyjä tai ainakin sen ensimmäisen kohdalle osuvan. Jatkossa kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota siihen vireeseen. Lyhyitä matkoja, rauhallinen palkkaus ja käskyt. Positiivista on onnistuneet pihatreenit - lenkkitreenihän oli kaikin puolin vaikeampi.

Tunnisteet: