Yhteenveto kesäkuun harjoittelusta
01 heinäkuuta 2007

En pidä näistä yhteenvedoista tällä hetkellä yhtään, mutta silti päätin koota kaiken yhteen. Treenisuunnitelmiakin tulee aina sovellettua, joten päätin, ettei heinäkuussa ole enää pöhlöä taulukkosuunnitelmaa, vaan ihan vain blogimerkintä, jossa hiukan ideoin treenejä. Kesäkuun suuren suunnitelman voi vielä tsekata täältä.

Kesäkuussa treenissä oli yleisesti positiivista:

• Häiriötreeniä paljon - noin meidän mittakaavassamme. Treeniä tehtiin paljon lenkillä, agilitykentällä (agikurssin aikaan ja tokokurssilla) ja koulullakin käväistiin.
  
• Seuraamista tuli harjoiteltua.
  
• Ohjaaja alkoi kestää myös paremmin häiriöitä, ja tokokurssia on kiva pitää.
  

Taavi sai pitää lomaa Norjan matkani ajan. Treenit kulkivat ihan jees tauon jälkeen - lukuunottamatta metalliesinehappeninkiä. Mainitsemani tokokurssi on ollut pelkästään hieno juttu, sillä T on päässyt treenaamaan muiden koirien ollessa häiriönä, toiminut mallikoirana jne. Kerrassaan mahtavaa! Agilityn alkeiskurssi (keskiviikkoisin) on myös hyvä mahdollisuus treenata häiriöitä, koska T on aivan hulluna agilityyn. Ihmeellistä kyllä - keskittyminen muiden harjoitellessa agilitya on hyvää.

Palkkaamattomuutta on treenattu myös. Yhdet treenit menivät todella huonosti, mutta muuten olen saanut tsempattua itseäni ja suhteutettua oikein. Pyrin epäsäännölliseen palkkaukseen ja pitkissäkin treeneissä pitäisi muistaa palkkailla esim. 1-2 liikkeen jälkeen ja jatkaa sitten taas palkatta. Oikeastaan olen tehnyt nyt vain esim. 3 liikettä putkeen --> palkka. Mielestäni se ei ole tässä vaiheessa ihan paras mahdollinen tapa.

Kastraation myötä T on ollut vähemmän häiriöherkkä ja stressiä on ollut aika vähän. Jotenkin T on muuttunut tasaisemmaksi, vaikka kastraatiosta ei ole kulunut vielä kuin reilu kuukausi. Muutoksia tapahtuu kuitenkin koko ajan. Hieronut en Taavia kertaakaan kesäkuussa eli poika on ollut ilman hierontaa ja kunnon iltarauhoitteluja kastraatiosta lähtien. Osasyynä on oma laiskuuteni, ja vielä suurempi syy on se, ettei ole ollut sopivaa fiilistä. Mielestäni hieronnassa on erityisen tärkeää olla hyvä fiilis, jotta koiran onnistuu rauhoittamaan täydellistä. Siinä mielessä ei harmita kamalasti hierontojen poisjääminen. Toivotaan, että tsemppaan heinäkuussa. Yhtenä rauhoittavana/läheisyyttä lisäävänä juttuna on ollut Taavin uusi nukkumapaikka. Ennen se on nukkunut huoneeni ulkopuolella, mutta nykyään pojan peti on sänkyni vieressä ja onpa Tee päässyt vieressänikin nukkumaan. Johtajuuteen kivenkovaa uskovat voivat sitten väittää, että kyllä johtajuusasemani nyt heikentyy. Harmi vain, etten itse usko johtajuuteen niin paljon.

Kesäkuussa surullisinta oli Paulan muutto. Kaveri karkasi Kärkölän kylään Jätkän, Mandin, Reetun ja Timin kanssa. Minulta lähti ystävä ja Taavilta koirakaverit. Ikävä on. Elämä jatkuu silti ja eiväthän he maailmanääriin muuttaneet - onneksi.

Nyt liikkeet kertaukseen.

• Kauko-ohjaus

Ylläripylläri. Treenattiin aika paljon lenkeillä, mutta myös kentällä. Aloin käyttää extempore pallopalkkaa. Takasana oli mukana silti. Pallo lensi aina edestä. Taaville tuli älyttömästi varmuutta kaukoihin. Loppukuusta ainoastaan pieniä horjaduksia, jotka mielestäni ovat ihan normaaleita tämän vaikean liikkeen harjoittelussa. Pallo ja lelupalkka kaukoissa olivat pelastuksemme; vire ja into löytyivät. Miun lemppariliike - jei. (Ja Taavikin tykkää.) Huom! Taavi osaa jo 15 metrin matkalta.

• Ruutu

Paljon treeniä ilman alustaa. Ostin uudet merkit vihreät sangot. Merkkejä onkin kertynyt aika mukavasti. Muistinpa ihan kuun viimeisinä päivinä sen, ettei T ole treenannut ruutua häiriömerkkien kanssa oikeastaan yhtään koko kuun aikana. Näin ollen pysärimerkkejä paljon treeniin ja siitäpä ne vaikeudet alkoivatkin. Oranssit kolmiot aluksi ruutumerkkeinä merkkien kanssa treenatessa, eikä sinne ruutuun tuntunut Taavi osuvan lainkaan. Hyvin poika kesti huomautukset ja toistot, vaikka joutuikin jauhamaan. Tiedetäänpähän, mitä pitää harjoitella.

Ruudun pysähtymisiä tuli harjoiteltua lenkillä ja "stå" + "maahan" alkoi toimia ruututreenissäkin aika jees. Stoppeja harjoiteltiin, mutta oikeastaan kunnolla vasta loppukuusta. Muuten aikaa meni suoran ruutuunmenon vahvistamisessa. Palkkana lelu.

• Seuraaminen

Seuraamista harjoiteltiin paljon. Paikallasiirtymisissä ääntelyä oli taas paljon, mutta oman rauhoittumisen ja eleettömän ilmeen yms. kautta sain Taavin olemaan melko hiljaa. Edelleen vähän pärskintää on, ja ääntely alkaa yleensä peruuttamisessa. Kuitenkin valoa tunnelinpäässä on näkyvissä!

Treeniä tein "valmis"-sanan kanssa, perusasennosta perusasentoon, vauhdista palkaten jne. Eniten namipalkkaa, kun lelulla töllää taaksepäin tai kuumuu liikaa. Joskus lelukin on ok. Ja se ongelma kentällä onkin "katson jalkaa"-seuraaminen, joka on mysteeri nro. 1. Todennäköisesti syynä on a) epävarmuus (tulee, kun oma käytökseni muuttuu jotenkin?) b) jännitän vasenta jalkaani c) olen totinen, en katso Taavia yms. Tietenkään ei saa töllöttää koiraa. Näin ollen keksin keksin ja 30.6. tein lenkillä paljon kontaktivahvistusten kautta seuraamista vähäeleisesti. Katsoin eteenpäin, nami lensi suusta ja hymyilin. Tarkoituksena oli kisamainen, mutta rento. Aion siis kisoissakin olla rento - siis yritän. Kentällä tämä ongelma joka tapauksessa tulee. T jotenkin lässähtää, vaikka oikeasti otan sen suoraan seuraamaan. Hetkeä aiemmin kontaktivahvistukset ovat menneet hyvin. Käskyä en käytä tässäkään seuruuttamisessa, mutta jokin mättää.

• Tunnistusnouto

2 x tunnaritreeniä - kapulat loppuivat. Meni hyvin. Lenkillä tehtiin käpytunnari, joka oli toosi jees. Kotona pihatreeninä tehtiin kaksi upeaa tunnaria samassa treenissä, jotka olivat toosi upeita - vauhtia myöten. Saa nähdä, mitä tapahtuu heinäkuussa.

• Luoksetulon pysäytys

Seisomista ei kai opita ikinä. Jänislaukkaa tuli - välillä jopa nappiosumapysähdyksiäkin. Kamalan aaltoilevaa tämän liikkeen kanssa. Takapalkkaa käytin paljon. Kentällä sekoitti kaukoihin, kun olin treenannut niitä samassa paikassa. Jouduin siellä jauhamaan läpijuoksuja. Harjoittelin pääasiassa ylipitkiltä matkoilta, myös merkkien kera.

• Noudot

Metalli meni päin persiitä. 18 treenipäivää putkeen Taavin inholiikettä, ja tulos on kamala. Ruoka-ajalla nouti aika hyvin, muuten piti jauhaa. Kerhon kapulaa nouti ruoka-ajalla ok, mutta eipä siinäkään mitään varmuutta ollut. Ei näin enää - nyt tauko.

Hyppynoutoa (painavampi kapula) yhtenä päivänä x 2. Jees - ei muuta sanottavaa.

• Muuta

• Maahanmenot ok, mutta joskus vähän lössöpössöjä. Takapalkan kanssa toimii jo hyvin.
  
• Häiriötreeniä ja odotteluyleistämistä (mm. tokokoe, tokokurssi) paljon!
• Taavin keskittymiskyky parantunut kuun myötä ja tykkää leikkiä enemmän!
• Teen stressitaso laskenut.
  

Tunnisteet: yhteenvedot

kirjoittanut N_ 13:05 |