Uunot ja metalli
26 kesäkuuta 2007

Kymmentä vaille viis ylös ja ulos. Kakskyt yli kuus kohti Jiikooällää äiskän, Soilen ja Kirstin kanssa. Työnantaja-isukki antoi kiltisti luvan poissaoloon, kun tietää, etten turhaan ole poissa. Sairaalakäynnin jälkeen olikin aikaa shoppailla, sillä äiti halusi tulla alennusmyynteihin. Mukaan tarttui shortseja, paitoja, tyhjiä CD-levyjä ja ihonhoitotuotteita. Ihana yllätys keskustassa oli se, että Reporanka on muuttanut takaisin entiselle paikalle! Jatkossa ei enää tarvitse osailla, vaan liike on aivan keskustassa. Kiitos Kirstille ruokasäkin kantoavusta - nyt on Taaville taaaas paljon muonaa. Tällä kertaa ankkaa makuna.

Kotiin tulimme vasta seitsemän jälkeen. Kahdeksalta lähdettiin isukin ja Taavin kanssa pyörälenkille. Lenkillä käväistiin tekemässä kentällä lyhyet treenit. Ja sitten vielä pihassa hyvin uuvuttuvat metallitreenit. Huh. Huomenna jatkuupi työt - jei.

• Metalliesine

Olen tulossa hulluksi tämän liikkeen kanssa. Aamulla klo 5.30 hyvä nouto pihalla ja palkaksi rasiasta ruoka. Tokohullu treenaa ennen kukonlaulua. Illalla lenkin jälkeen kokeilimme pihassa kerhon kapulalla. T kävi kapulan luona, ei nostanut. Poitsu hihnaan, vein kapulan luo ja käskin nostamaan. T nosti. Takaisin kohti lähtöpaikkaa hihnassa, mutta T pudotti. Tarkoitus oli päästä lähtöpaikkaan ja siellä kehua superpalkkana. Tämä oli Paulan idea. Jos pudottaa laitetaan takaisin suuhun. siihenhän tämä "pakkonouto" homma tyssäsikin. Laitoin uudelleen suuhun; T pudotti koko ajan, eikä liikkunut senttiäkään. Iskä oli treenissä mukana ja "tuomitsi" koulutustavan heti. Itse jouduin tekemään saman, kun ei hommasta tullut yhtään mitään. Ei pakkonouto auta.

Joku voi ihmetellä, miksi turvauduin pakkonoutoon, vaikka koira noutaa? T noutaa, kun on ruoka-aika. T noutaa, kun T on sillä tuulelle. Kun metalli on liian inhottava, T ei nouda. Siispä - Taavuskainen ei ole läheskään koevarma. Se jättäisi 99-prosentin todennäköisyydellä metallin koepaikalla tuomatta.

Koska "pakot" eivät auttaneet, iskä pääsi kokeilemaan positiivisin keinoin. Ääh, kauan meni. Vaihdettiin esineen uuteen kevyeen. T nouti sen - kehuja ja namia. Iskä oli kyykyssä eli aika vaparinouto ilman sivulletuloja. Kerhon kapulaa kävi katsomassa, mutta ei noutanut. Minä yritin myös. Painokkaampi käsky, kevyempi käsky, jopa tuijotus, tauko... Mikää ei alkanut tepsiä. En kuitenkaan ole hyvä häviäjä. Pidin vielä yhden tauon. Keräsimme kamppeet (hihna, toinen metalli, vyölaukku) pois ja yritin. Nyt sivulta lähetys ja painokas käsky. T toi. Loppuun kalkkunanakkia ja nappuloita + superkehut sekä minulta että iskältä.

Ideani oli, että T ei pääse kuin koira veräjästä. Voin olla raaka, kaamea yms., mutta jos T aina saa jättää noutamatta, ei se koskaan nouda. On vain vaadittava. Edelleenkään en tiedä, mitä teen seuraavaksi. Toivotaan kuitenkin, että namirasianoudot ovat ok ja koirani noutaa huomenna kentällä ihan hyvin. Palkaksi superpalkka eli namia rasiasta.

• Kauko-ohjaus

Tosiaan pyörälenkillä käväistiin kentällä. T treenasi ensin kaukot 16 metrin etäisyydeltä. Iskä oli takana. Pallo ja muut lelut olivat kotona, joten palkkana oli hanskan päällä oleva nappula. Ensin pitkä sarja m-s-i-s-m-s-m ja siitä palkka. Vaihdettiin suuntaa. Matka piteni ehkä hitusen. Nyt m-s-i-s ja palkka. Kaikki puhtaasti!

• Luoksetulon etäisyys

Iskän mukaan etäisyyttä jopa 50 m! Takapalkkana oli hanska. Aloitusmaahanmeno oli hyvä. Kutsuin ja pysäytin seisomaan. Vauhti oli juuri sopiva ja pysähdys upea! Heti vapautus taakse ja leikkiä.

Seisomispysähdystä vahvistin myös putkileikillä. Putki oli vain vähän mutkalla. T putkeen --> tulee ulos --> "stå" --> takaisin putkeen, sama uudelleen ja hanska palkaksi. Pari kertaa pelkkä putkeen, käsky ja hanskapalkka. Sitten leikit ja rauhoittelu. Upeat pysärit!

• Seuraaminen

Ensin paikallasiirtymisiä. Taas puhinaa, mutta ei nyt niin paljon kuin joskus on. Vasemmalle kääntymisiä x 2. Palkka maahan. Oikealle kääntymisiä x 3. Jos T puhisi kielsin ja olin sitten hiljaa, kunnes rauhoittui täysin. Käännökset tein rauhassa. Loppuun askeleita oikealle kaksi kipaletta ja kehu. Sitten vasemmalle kaksi askelta, kehu ja nami.

Lähtöjä "valmis"-sanan kanssa otimme myös. Aluksi tarjosi "katson jalkaa"-seuraamista. Iskä sanoi, että vahingossa väistän Taavia - T painaa jalkaa ja minä väistän helposti. T ei paina ja töllää jalkaa, jos en väistä sitä. Tätä kokeiltiin ja toimi. Iskä katsoi, ettei T katsonut jalkaa. Minäpä kävelin suoraan, minkä ansiosta T tosiaan katsoi kunnolla kasvojani. Hienoa! Taas oivalluksia. Loput lähdöt sujuivatkin hyvin. Palkkaa heti lähdön jälkeen/vähän matkan päästä.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 22:54 |