Perjantain sähläykset
29 kesäkuuta 2007

Voihan jooseppi taasen. Aamulla loikoiltiin kymmenen minuuttia pitempään kuin eilen - luksusta. Taavillekin uni maittoi. Töissä meni aika jees. Ruokatauolla lueskelin vietti-pakko-vietti-koulutusartikkelia sekä sepostusta patoamisesta. Täytyy myöntää, että en ole vielä VPV-koulutukseen päässyt sisälle, mutta patoaminen on jo jotenkuten selville, kiitos Lotalle.

Töiden jälkeen vääsytti. Kaupassakin oli lähinnä kävelevä kiukkupallo. Päätin kuitenkin illalla virkistää mieltäni lähtemällä kentälle Taavin ja äiskän kanssa. Katri ei päässytkään, mikä v****** melkoisesti, mutta oli äitikin ihan kivaa seuraa. Onneksi nähdään Katrin kanssa sunnuntaina. Kamala kaveripula, kun Paula muutti pois (iiiikääväää),ja Riikka on rippileirillä. Eipä ollut keskiviikon treenejäkään (tai en mennyt), joten ei nähnyt sielläkään tuttuja. Viikon päästä onkin jo seuraa, kun Dovile tulee meille. Dovile tykkää koirista ja kyseli jo kovasti, kuinka usein treenaan Taavin kanssa, ja voimmeko mennä kävelylle Taavin kanssa. Vastauksena joka päivä ja kyllä! Ja sitten sössimisiin, eli treeneihin.

• Ruutu

Ensiksi ruutua. Ruutu agiesteiden vieressä, merkkeinä oranssit kolmiot. Ruudun vieressä keltaiset pikkusangot häiriömerkkeinä (luoksetulon 4 merkkiä). Kas kas - taas T juoksi takimmaiselle merkille ja ties kuinka monta kertaa. Ei palkkaa, sana "väärin" ja ties mitä. On se kivaa juosta väärälle merkille ja sitten takaisin mammalle. Kävin Taavin kanssa yhdessä leikkimässä ruudussa ilman lelua tosin ja otin uudestaan. Nyt meni 2. merkille. Vaihdoin pikkaisen paikkaa, ja T meni ruutuun. Palkaksi pallonheitto. Sitten stopilla ja maahanmenolla -upeaa! Vielä suora ruutuunmeno ja palloa.

Ennen kotiinlähtöä kokeilin vielä ruutua ja kas taas oli hukassa. Seuraavalla kerralla ruutu lähempää häiriömerkeillä. Tätä häiriömerkkitreeniä kaivataan. Parasta oli, ettei T tullut lainkaan epävarmaksi, vaikka ei heti onnistunutkaan. Onnistumisen jälkeen oli vain enemmän innoissaan, kun joutui aluksi ponnistelemaan.

• Seuraaminen

Aluksi lyhyitä pätkiä vahvistellen jeesseillä. Toisin sanoen: T seuraa hyvin --> "jees" + käännös --> T innostuu lisää. Tätä suuntaa vaihdellen. Huoh, taas lähdettäessä perusasennosta muka näyttämään äidille, tuli huonoa "katson jalkaa"-seuraamista. Äidin mielestä T katsoi ylös, joten a.) minulla on näköharha tai b.) äiti ei ole tarpeeksi kriittinen. Vahvisteita lähdöistä tein kuitenkin. Jokin tässä hommassa mättää, koska kontaktikävelyssä ja ns. lennosta lähtiessä tekee aina todella hyvin. Ei ymmärrä pöhkö ihminen.

Parasta seuraamisessa olivat paikallasiirtymiset! Tein kaikki putkeen innostavien seuraamistreenien jälkeen. Ensimmäisessä vasemmassa käännöksessä pieni tuhahdus. Rauhoitin itseni täysin ja tein toosi hitaasti käännökset ja askeleet - T teki upeasti! Olin toosi tyytyväinen. Rauhallisuus kunniaan. Palkaksi tästä silittelyt. Sitten vielä pari käännöstä ja palkaksi silittelyt + nami rauhassa.

• Luoksetulon pysäytys

Ei toimi ei. Kentällä olivat keltaiset merkit. Aloituspaikka se vaikea, eikä T sitten "voinut" tulla luokse. Aluksi taas kaukonousu (huh). Toisella käskyllä kipittely, kun ei oikein ollut varma, mitä pitikään tehdä. Ottaessani taka-askeleita lähti tulemaan. Toisella toistokerralla tuli suoraan edelleen vähän epäröiden. Lopuksi vielä yksi ja kehuja. Hmm.. Ensi kerralla lyhyemmältä matkalta tuosta paikasta ja vahviste heti käskyn jälkeen. Jostain syystä Taavi nyt sekoittaa kaukot ja pysärin tuossa paikassa. Onneksi muillakin on ollut samanlaisia ongelmia eli tietyssä paikassa, jossa on treenattu kaukoja, koira unohtaa pysärin.

• Kauko-ohjaus

Kentällä ensin m-i --> palkkana pallo. Sitten m-i-m --> pallo. Oli toosi jees. Tuo riitti kenttätreeniksi; aamulla teimme ennen ruokakupille vapauttamista pitemmän sarjan.

Hyppynouto jäi ottamatta tältä päivältä - piti kyllä treenata. Pysäri ja ruutu ketuttavat - treeniä vain. Seuraamisen mysteeri on edelleen selvittämättä. Metallin suhteen tauko jatkuu, hyvä niin.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 21:58 |