View RSS feed

Vuodatus: häiriöherkkä otus
01 toukokuuta 2007

Olipahan päivä. Psyykkisesti raskasta, vaikka kukapa olisi arvannut. Aamu alkoi kivasti: äiti hoiti koirat, joten mie nukuin yhdeksään. Kun olin saanut itseni ylös, käytiin pyörälenkillä Taavelon kanssa. Yhdeltä oltiinkin sitten keskustassa pallokentällä wapputokossa. Jopas taas opittiin yhtä sun toista - ainakin koiran päästä.

Wapputokossa oli tuttuja ihmisiä. Maria, Katri ja pari muuta pyhäsalmelaista oli tullut tottikseemme. Meidän kerhostamme olivat itseni lisäksi ainoastaan Leena ja Tuija. Olipa tottiksessa yllätysvieraskin: Anne Vikke-bordercollien kanssa suoraan Oulusta! Oli upeaa nähdä Anne pitkästä aikaa. ;)

Wapputokon aluksi kävelin vähän Taavin kanssa. Eipä tuo mitenkään ylistressantuneelta vaikuttanut, mitä nyt häntä pikkaisen nousi ylös. Pikkuhiljaa alkoi pojan stressitaso kohota. Ilman nuuskiminen alkoi. Taavi nuuhkutteli toisia koiria kohti, rapsutteli itseään, inisi, ja hilseily alkoi. Voihan. ALO-koirakkojen suorituksia Annen kanssa katsellessamme rauhoitin Taavin maahan. Hieroin pojan korvia ja kyllähän se siihen maahan rauhoittui. Tätä tein todella kauan, koska ALO-koirakkoja oli kolme kappaletta. Rauhoittelua jatkettiin AVO-koirakon ajan. Vikke oli aika lähellä. Taavi oli siis ennen rauhoittelua piippaillut ja rapsutellut ahkerasti, kun istuimme katsomassa.

Olin kieltämättä vähän väsyksissä koko stressitouhuun. Ei ollut itsellä yhtään treenifiilistä, kun koira oli stressaantunut. Nakinpalaset ja verilettu maistuivat Taaville jotenkuten - sentään söi. Sitten alkoikin jo liikkeiden suorittaminen.

  • Paikallamakuu

Riviin menimme todella lyhyen matkan - ihan hyvin se sujui, kunhan päästiin alkuun. Viken perässä menimme; olimme Annen kanssa kahdestaan VOI-luokassa. Aloitusmaahanmeno ok, ei parasta Taavia. Paikallamakuu oli kuulemma aika hyvä. Vähän oli T piipannut puolivälissä aikaa ja haistellut maata/ilmaa pikkaisen. Onneksi ei mikään järkyttävä piippausesitys. Ilmeisesti se rauhoittelu auttoi jotakin.


Ennen omaa suoritusvuoroaan Taavi odotteli makuulla kentän laidalla. Silloin ei vaikuttanut kovin stressaantuneelta, vaan peräti toimintatarmoiselta tietyssä määrin. Ei inissytkään. Anne siis teki VOI-liikkeet ennen meitä.

  • Seuraaminen

Katri kuvasi videolle suorituksen. Minulla alkoi taas kävely olla "töksöä" - ainakin tuntui sille. Taavikin teki sitten huonommat käännökset paikallaan. Perusasennot liian hitaita. Juoksuosuus ok. Käännökset aika hyviä. Hitaassa käynnissä tuli jokin ihme pyörähdys; ilmeisesti melkein astuin Taavin hännälle. Nyt T ei kuumunut yli paikallaan kääntymisissä, vaikka kehän laidalla tehdessä piippaili. Seuraaminen oli ihan ok, vaikka liian edessä se kai seuraa. Oma vikahan se on, kun tykkään seuruuttaa edessä.

  • Liikkeestä istuminen

Lähtö ok, napakka istuminen ja muutenkin ihan ok. Olisi voinut olla tosin vähän suoremmassa - siis istumassa.

  • Luoksetulon pysäytys

Muistinpa takasanan. Joo, epävarma koira. Kutsuin, niin teki samat hiippailut kuin eilen. Leenakin sanoi, että T oli epävarma. Pysäytin merkillä, kun sinne asti tuli. Loppu olikin ok, tosin maahanmenokäsky olisi pitänyt sanoa aikaisemmin. Merkkeinä oranssit tötsät.

Lisää pysäreitä: Otin illalla koirakoulun jälkeen samaisella pallokentällä (yksi koira enää paikalla ja ihmisiä) omilla tötsillä pysärin. Takapalkkana pehmopallo. Ensimmäisellä hiippailu taas! Toisella sain hyvän läpijuoksun. Seuraavalla kerralla meni maahan, kolmannella hiippailu. Otin seuraamista välissä (ok) ja sitten uudestaan. Nyt otin läpijuoksuna (juoksin itse karkuun). Seuraavalla meni maahan ja nousi istumaan. Koira oli todella epävarma. Lopetin treenin.

Kotiin tultuani otin pihakäytävällä pysärin. Nyt ihme kyllä onnistui! Pihatiellä myöhemmin sama juttu. Vapautukset takapalkalle seisomisesta. Hajoaako tämäkin liike vai?

  • Ruutu

Pysärimerkeistä viimeinen oli lähtömerkkinä. Sehän meni ruutuun! Tosin jos pysärimerkit olisivat olleet sivulla, olisi T varmaan ollut nelosmerkillä. Ruutuunmeno oli kiva. Ruudussa pysähtyminen ok. En vain tajunnut käskeä maahan (odotin liikkeenohjaajan käskyä) heti. T odotti hetken seisaallaan. Maahan meni liian hitaasti ja nousi sitten vähän istualleen. Käskin uudelleen maahan. Loppukuvio ok, mutta tuli seuraamaan aika rivakasti - törmäsi vähän. Jes - ruutuun meni! (päivän paras juttu)

  • Hyppynouto

Hyppynoudossa oli esteenä jokin ihmehökötys, koska ei ollut kellään mukana oikeaa hyppyestettä. Tämän oudon esteen T kiersi. Kapulan luona tuli taas epävarmuutta (yllätys) ja jäi katsomaan Veeraa, joka oli takana. Paah. Palautti kuitenkin. Seuraavalla hyppäsi esteen, mutta palautuksessa ei. Kierrätin, että hyppäsi. Tuija sanoi, ettei kannata ottaa enää, kun este on ihan pöljä. Olihan se vähän liian korkeakin. Plaah.

  • Tunnari

Sopivaa metalliesinettä ei ollut, eikä kyllä edes sattunut omakaan mukaan. Ihan hyvä, kun ei tehty. Miulla ei ollut oikein asennetta. Taavi oli ennen tunnaria poissaoleva - kaipa se Veera siellä haisi, en tiedä. Tunnari meni silti hyvin. Kapulat ympyrässä. T meni ravilla kapuloille (paah), mutta alkoi haistella ok. Annelta oli tippunut maahan juustoa (hajusti tunnaria), joten T kaivoi pikkaisen maata - jatkoi sitten haistelua. Poikapa toi oikean! Jee - kehuin kamalasti. Hyvä!

  • Kauko-ohjaus

Takasana unohtui. Itse olin epävarma ja stressaantunut. Aloitusasento hyvä. T nousi nätisti istumaan, mutta ei noussut. Toisella käskyllä nousi. Piti mennä maahan, istui. Palasin lähemmäksi ja otin pari vaihtoa. Videolla näytti tekniikka todella hyvältä! Taavikin jotenkin heräsi.

Tein vielä läheltä muutamia vaihtoja Leenan kanssa suurin piirtein samalla paikalla. Ihan läheltä otettiin. Nyt olivat hyviä!

  • Summa summarum

Oli kai tässä päivässä jotain positiivista. Ainakin kivasti tuli häiriötreeniä. Taavi oli epävarma, mutta tekihän se jotain. Stressi harmittaa eniten. Kai mää nyt mietin tokoa taas eri tavalla. Josko unohtaisi tavoitteet ja yrittäisi saada tuon otuksen toimimaan häiriöoloissa jotenkin. Väliajoilla (liikkeiden välissä) se ei ollut mikään ylivireinen, vaan vähän alavireinen. Häiriötä ottaa.

Varmasti tuo liikkeiden putkeen ottaminenkin vaikuttaa. Seuraavaksi pitää alkaa oikeasti treenata palkkaamattomuutta. Useita liikkeitä peräkkäin vaihdellen ilman palkkaa. Uskon, että T tulee jo ihan senkin takia epävarmaksi, kun ei saa konkreettista palkkaa väliajoilla. Ehkäpä ne minun suulliset kehunikaan eivät aina ole niin antaumuksellisia. Ja sitten sitä häiriötreeniä. Nukkumaan ja huomenna mietitään uusiksi.

Tunnisteet: