Lepopäivis
21 toukokuuta 2007

Miia vinkkasi pitämään päiväkirjaa Taavin olemuksessa tapahtuvista muutoksista näin leikkauksen jälkeen. Myönnettäköön, että lähinnä heti ensimmäisenä päivänä olin tiirailemassa, onko jo hormonitoiminta laantunut, mutta eihän se tietenkään ollut. Kaipa se ensimmäinen ihana merkki oli pusuttelu, joka tosin saattoi liittyä ihan kauluriin ja koko sairastilanteeseen. Mitään suurta en ole vielä huomannut, vaikka on tuo merkkailu saattanut pikkaisen vähentyä. Malttamaton ihminenhän minä olen, joten pitää lähes koko ajan muistuttaa mieleen Katja-eläinlääkärin sanat. Katjakin sanoi, ettei muutoksia kannata heti odottaa: ainakin pari viikkoa menee. Lisäksi tein ennen kastraatiopäätöksen tekemistä galluppeja eri palstoille. Sielläkin sain kuulla, että muutoksiin menee parisen kuukautta ja oikeastaan vasta puolen vuoden päästä tulokset todella näkyvät. Maltti on valttia!

Tämä päivä on sujunut kaiken kaikkiaan mukavasti. Taavi on ollut ihan reippaalla tuulella. Illalla käväistiin pienellä kävelylenkillä. Timi-sakemanni tuli Paulan veljen Keken ja Retu-mäyriksen kanssa vastaan. Saatiinpas oikein kunnon halit Timpsiltä.

Pakko mainita, että sain tänään postissa "Eurovision Helsinki 2007"-levyn. Oli tilattava ko. cd, sillä halusin omakseni Ranskan ihanan ja hullun edustuskappaleen. Les Fatals Picardsien "L'Amour à La Francaise" voi olla monen mielestä aivan kaamea, mutta minut se saa aina hyvälle tuulelle. Tuo kivaa piristystä koeviikon lukemiseen - olen peräti edennyt psykologiassa.

Tunnisteet: yleinen

kirjoittanut N_ 20:37 |