Paluu blogitukseen
16 huhtikuuta 2007

Hengissä ollaan!

Kieltämättä on blogiin kirjoittaminen viime päivinä unohtunut, mutta olen ollut todella kiireinen. Jotenkin tuntuu, että ei ole yhtään kerinnyt hengähtämään. Yritän luoda edes jonkinlaisen katsauksen loppuviikon puuhiin.

Torstaina olikin sitten autokoulua. Taavi sai lähinnä lekotella koko päivän. Äiti hoiti pojan iltalenkin, koska minä en olisi enää autokoulun jälkeen jaksanut. Tokoiltukaan ei sinä päivänä, sillä olen huomannut, että tokoileminen väsyneenä on kertakaikkiaan turhaa.

Perjantaiaamuna lähdin äidin ja Taimi-tätini kanssa Jyväskylään puoli seitsemältä. Minulla oli aika jo puoli kymmeneltä. Shoppailut jäivät tekemättä lukuunottamatta uusien ulkoiluhousujen ostamista. Pitihän ne uudet pöksyt saada agilitykisoihin. Illalla käytiin lenkillä ja pakattiin, mutta tokoilut jäivät. Kontaktivahvistuksia tosin tein ulkoillessa.

Lauantaina herättiin ihan hyvissä ajoin, jotta kerittiin tehdä eväät ja valmistautua henkisesti Seinäjoen reissuun. Jo kymmenen aikaan lähdettiin keskustaan, josta jatkoin Katrin kanssa Viitasaarelle. Hanna ja hänen tyttärensä Ella (7 kk, ihana ) osallistuivat aamulla vauvauintiin, joten siksi lähdimme Hannan kyytiin vasta Viitasaarelta. Seinäjoen reissulle lähti minun, Hannan, Katrin, Ellan, Taavin, Kassun ja Lunan (koikkeri) lisäksi Hannan äiti Ellan hoitajaksi.

Matka Seinäjoelle sujui rattoisasti. Hannan tila-auto oli ihana. Istuimme Taavin kanssa takapenkillä. Hanna siis ajoi ja Katri istui vieressä. Ella ja Hannan äiti istuivat "keskiosassa" autoa. Kassu valtasi häkkeineen auton takaosan, sillä Luna sai matkustaa keski-ja etuosan välissä. Taavelo oli kiltisti hiljaa boksissaan koko matkan - hyvä.

Seinäjoen kisoista teen erikseen kisamerkinnän. Tuloksissa ei tosiaankaan ole hurraamista, mutta pitäähän kuuluisat loppuanalysoinnit tehdä. Aina ei voi voittaa, mutta hävitä voi. Hylkyjä siis tuli peräti kolme kappaletta. Harmittaahan se, kun ihan omia ohjausmokia olivat kaikki.

Loppujen lopuksi olimme lauantaina kotona iltakymmenen jälkeen. Taavi ei paljon kaivannut iltarauhoitteluja. Poitsu oli väsynyt, kuten omistajansakin.

Sunnuntaina heräsin kuudelta. Seitsemältä lähdin Riikan kanssa Pihtiputaan ryhmänäyttelyyn töihin. Oli todella opettavainen talkoopäivä meille molemmille. Riikka keitti normikeittimillä älyttömästi kahvia, ja minä keitin "kahvimasiinalla". En ole koskaan keittänyt sellaisella jättimäisellä säiliökeittimellä. Minna opetti minulle keittimen käytön. Muut eivät sitten osanneetkaan keittimellä keittää, joten minä sain rauhassa keitellä omalla masiinallani kahvia. Aamulla kahvin keittäminen sujui hyvin. Ongelmilta ei vältytty, sillä päivällä ei keittämisestä meinannut tulla yhtään mitään. Iltapäivällä homma alkoi taas sujua - onneksi.

Taavi ja iskä tulivat hakemaan minua ja Riikkaa näyttelystä. Iskä oli unohtanut Taavin hihnan kotiin. On kuulemma poika niin harvoin hihnassa, että eihän mokomaa remmiä voi muistaa. Vesikuppi, vettä ja boksi olivat sentään tulleet mukaan - hyvä. Taavi tallusteli irti parkkikselta pallokentälle, mutta sitten nappasin sen kainaloon. Emme lähteneet heti kotiin näyttelypaikalta, vaan jäimme kuvaamaan ryhmäkehät sekä BIS-kehän. Taavin kanssa kiertelin vähän aikaa kontaktia vahvistellen. Kehien ajan T oli boksissa.

Siinäpä oli lyhyesti viime päivien tapahtumat. Uusi viikko ja uudet kujeet ovat edessä. Tänään kerittiin tokoillakin - siitä enemmän eri merkinnässä.

Tunnisteet: yleinen

kirjoittanut N_ 22:15 |