View RSS feed

Viikonlopun viettelyä
13 tammikuuta 2007

Viikko aikaa Kemin agilitykisoihin, eikä paniikista ole tietoakaan. Rennolla asenteella kisaamaan lähdetään; tarkoituksena on pitää hauskaa. Tärkeintä olisi pitää oma ohjaus kasassa, eikä häslätä täysin omiaan. Huomenna testaillaan, toimiiko viime viikonloppuna harjoitellut asiat hyvin hallilla.

Tänään vietettiin mukavaa ja rentoa päivää. Aamulla käväistiin reippaalla sauvakävelylenkillä ihanassa pakkassäässä. Tällainen -5 astetta pakkasta on varsin sopiva lenkkikeli. Päivällä lähdettiin Riikan & Touhon kanssa niitylle ja metsään lenkkeilemään. Koirilta piilouduttiin heti lenkin alusta alkaen. Pojat etsivät meitä hienosti, kun lähdimme juoksemaan eri suuntiin polulta. Piiloleikin jälkeen mentiin niitylle. Taavelo ja Touho kirmasivat täysillä pitkin niittyä. Otimme myös pikkaisen tokojuttuja, joista kerron tarkemmin liike kerrallaan.

Hiukan tokoiltuamme lähdimme jatkamaan matkaa. Nyt Riikka katosi ensiksi metsään. Touho lähti emäntäänsä hakemaan, Taavi jäi minun luokseni. Taavilta en onnistunut kertaakaan karkaamaan kunnolla metsään, vaan aina poika oli kintereillä niityllä. Niityltä lähdimme kohti pururataa. Minä lähdin yhdessä vaiheessa Taavia karkuun toiseen suuntaan - pikavauhdilla poika tuli luokseni. Jälleen piilouduimme metsään yllättäen. Koirat etsivät innoissaan meitä piiloista, vaikka eivätpä nuo juuri kauas lähteneet. Kunnon metsäjuoksun jälkeen palasimme pururadalle. Tuttavaltamme oli dreeveri karkuteillä metsässä, mutta me emme nähneet vierasta koiraa.

Ulkoillessamme pellolla biisoneiden ja Taavin kanssa näin jonkin juoksevan "ötökän". Onneksi koirat eivät huomanneet "ötökkää", mutta minua jäi kyllä vaivaamaan, mikä ihme eläin oli. Kovin tummalta elukka näytti, joten en usko, että se jänis oli. Ulkoilun jälkeen T sai ratkoa porkkanalaatikko-Kongin. Illan Taavi lähinnä nukkui, mutta tällä hetkellä poika mutustelee hampaidenpuhdistusluutaan tyytyväisenä.

  • Luoksetulon pysäytys

Niityllä otimme luoksetulon pysähdyksen - olihan meillä mahdollisuus myös häiriötreeniin Riikan ja Touhon ollessa mukana. Ensiksi otin todella pitkän luoksetulon pysärillä. Jätin Taavin Touhon ja Riikan luokse nakaten taakse pehmopallon. Pysäytin Taavin suurin piirtein puolivälissä matkaa. Oikein hienosti pysähtyi, vaikka täytyy toki mainita jäisen ja epätasaisen pellon hiukan luoksetulovauhtia hidastaneen. Toisen luoksetulon otin toisin päin, mutta nyt menin todella kauas Taavista ja vieläpä vinoon. Vuorossa oli läpijuoksu (lelu takana kuitenkin) ja hienosti meni. Taavi tuli täysillä - hyvä. Siinäpä oli onnistunut pysäritreeni.

  • Kontaktivahvistusta

Mietintämyssyssäni muhinut koulutusjuttu on kehään meneminen jonossa kisapaikalla. Alokasluokassa ja avoimessa kehään menemiset ovat olleet molemmille aika stressaavia. T ihmettelee hihnaa, stressaa (ininä, rapsuttelu), minä olen kipsissä, ja koko tilanne on kaamea. Tietenkin suurin syy ongelmaan on oma jännittämiseni, joka heijastuu Taaviin epävarmuutena. Lisäksi alemmissa luokissa mentiin tosiaan kehään hihnassa, mikä sekin Taavia ihmetytti, koska yleensähän poika on irti koulutustilanteessa. Voittajaluokan myötä pitää homman muuttua: rennompi kehäänmeno on tavoitteena. Koirien tulee olla ilman talutinta, joten ehkä sekin vähän rentouttaa hommaa. Tärkeää olisi kuitenkin harjoitella ko. tilanteita. Tänään sitten päätin harjoitella lenkin Touhon läsnäollessa. Kävelimme Touhon ja Riikan perässä niityllä vähän matkaa ja menimme sitten paikallaoloriviin. Taavi yritti parhaansa mukaan seurata minua kontaktilla, mutta vaikeaahan se oli epätasaisella ja muhkuraisella pellolla. Harjoitus sujui seuraamista lukuunottamatta hyvin. Taavi lähti seuraamaan ilman käskyä myös pienen paikallamakuun jälkeen. Tehty harjoitus osoittautui käteväksi - lisää tätä.

Lenkillä vahvistelin kontaktia mahdollisuuksien mukaan - liukkaus häiritsi. Toki sain palkattua luoksetulot ja kontaktin hakemiset kätevästi metsässä, mutta tiellä tai muhkuraisella pellolla oli vaikeaa. On aika mahdotonta vaatia koiraa tuijottamaan suoraan silmiin kävellessä tiellä, jolla ei itsekään pysy kunnolla pystyssä. Metsäetsintöihin ainakin sain olla tyytyväinen, sillä ne onnistuivat todella hyvin.

  • Liikkeestä istuminen

Niityllä T tuli perässäni, käskin istumaan. T istui nopeasti. Poika odotteli istuallaan vähän aikaa, sitten vapautin. Kyseessä oli siis erilainen ainoastaan käskyyn reagoimista vahvistanut harjoitus.

  • Kauko-ohjaus

Virallisesti tauko jatkuu, mutta ennen ruokakupille vapauttamista otin maahan-seiso-maahan-vaihtoa pikkaisen. Ruokakuppi oli takana, ja minä olin kyykyssä Taavin edessä. "Nousee"-käskyn jälkeen T nousi hienosti. Sanoin "Down", T laskeutui. Seuraavaksi ennakoi nousemista, mutta sanoin "nousee" toiminnon aikana. Vielä ei ole täydellistä ärsykekontrollia. "Down"-käskyn ja laskeutumisen jälkeen vapautin taakse ruokakupille. Todella hyvin meni, vaikka taas oli extempore-harjoitus.

Tunnisteet: