Toiminnallinen loman loppu
02 tammikuuta 2007

Pian on valitettavasti aika hyvästellä ihanat aamupäivälenkit, pitkään nukkuminen, keskipäivän tokotreenit ja joululoma, jonka ansiosta kaikki edellämainitut ovat olleet mahdollisia. Kamalan nopeasti kaksi viikkoa vierähti. Vastahan sitä laulettiin joululauluja ja jännitettiin lahjoja. Eiköhän kouluun palaamisen kestä. Ainakin tuttu rutiini tulee takaisin ja näkee kaveri. Onhan se kiva oppiakin jotain.

Lomasta jäi käteen paljon. Minulla oli oikein mukava joululoma. Joulu oli ihana, varmasti ihanin pitkään aikaan. Lenkkeilimme lomalla ahkerasti. Treenattua ei tullut loppujen lopuksi paljoa, mutta toisaalta lomallahan pitääkin ottaa rennommin. Erityisen iloinen olen siitä, että Taavi sai irroitella oikein kunnolla kaverikoiriensa kanssa. Katrin ja Kassun, Paulan ja lauman sekä Riikan ja Touhon kanssa käytiin lenkeillä. Hyvin Taavi tuli kaikkien kanssa toimeen, voin olla tyytyväinen.

Tänään oli kiva viimeinen lomapäivä. Aamupäivällä käytiin Taavin ja biisoneiden kanssa lenkillä. Minä sauvakävelin. Iltapäivällä lähdettiin yhteislenkille Riikan ja Touhon kanssa. Niittytie oli aivan jäässä. Minulla ei ollut kengissäkään vieläkään liukuesteitä. Äiti löysi liukuesteet vasta iltapäivällä aitasta. Jatkossa ei enää tarvitse liukastella. 4-tien ylittämisen jälkeen Riikka päästi Touhonkin irti. Pojat juoksentelivat innoissaan ympäriinsä, mutta pysyivät kuitenkin tuttuun tapaan mukanamme. Riikan Jonna-sisko ja Retu-springeri tulivat kauempana perässämme. Jonna päästi Retun tervehtimään meitä, mutta kauaa ei Retu meidän luonamme aikaa viettänyt. Jonna & Retu kuitenkin saavuttivat meidät ja kävelivät kanssamme jonkin matkaa. Taavi ei suhtautui Retuun hyvin, vaikka välillä kummastelikin, kun tämä katosi metsään. Pururadalle tultuamme leikimme koirien kanssa metsiköstä piiloleikkiä. Jonna & Retu menivät jo omille teilleen.

Ensiksi Riikka jäi odottamaan Taavin & Touhon kanssa pururadalle. Minä juoksin metsikköön, ja Riikka lähetti Taavin etsimään. Hyvin poika minut löysi. Seuraavaksi päästettiin koirat irti. Taavi lähti juoksemaan toivomallani tavalla Touhon perään. Me juoksimme Riikan kanssa piiloon. Taavi eteni hiukan metsässä Touhon perässä, mutta pian tajusi minun karanneen. Tämän ensimmäisen kerran jälkeen Taavi ei oikein enää uskaltanut Touhon mukaan lähteä, kun minähän olisin saattanut taas kadota - niin teinkin. Touho kävi välillä Taavia hakemassa juoksemaan ja palasi sitten Riikkaa etsimään. Hauskaa oli! Koirillekin tuli todella hyvää liikuntaa lihaksille. Lopulta palasimme pururadalle.

Seuraavaksi yritimme saada Taavin Riikan ja Touhon mukana ylös pururataa. Ideana oli, että minä pääsisin karkaamaan. Annoin Taavin luvan mennä, mutta eihän T millään ollut lähdössä. Kun vihdoin sain Taavin juoksemaan ylös Riikan ja Touhon luo, menin piiloon. Riikka kertoi, että T oli juossut eteenpäin vähän matkaa. Ilmeisesti T luuli Retunkin olevan jossain. T oli katsonut metsää kohden, katsonut sitten Riikkaa ja lähtenyt täysillä juoksemaan pururataa alas minun luokseni. T löysikin minut pian vähän kauempaa mutkasta. Loppumatkan Taavuska seurasikin kanssa kiinni, hassu poika.

Summa summarum: lenkeillä piiloudutaan. Lenkin alussa koirien ollessa täydessä vireessä juostaan metsään piiloon - eri suuntiin. Saadaan jatkossakin pidettyä koirat yhtä hyvin mukana kuin nykyään, ja lisäksi pojat tykkäävät älyttömästi etsimisjutuista. Yhteislenkillä vierähtikin lähes kaksi tuntia. Nyt Taavi nukkuu oikein soman näköisenä. Ihana se on.

• Kauko-ohjaus

Sisällä harjoiteltiin kaukoja. Taavi näyttää omaavan kunnon niiaukset. Ylös kannattaa nousta vaan vähäsen, koska nami tulee alas laskeutumisesta. Tällä hetkellä juttu on ihan ok. Vahvistehan tosiaan tulee laskeutumisesta, ja käskykin on mukana. "Down"-käsky alkaa toimia, ja T tekee tarkasti. Etäisyyttä vaihteli vähäsen. Yleensä olin seisomassa harjoitellessa. Aamulla siis pikkaisen harjoittelua huoneessani. Iltaruokaa ennen tehtiin eteisessä. Vire oli ok, ja tarkkaa työtä T teki. Toistoja kannattaa nyt vain tehdä läheltä, kun vihje on uusi.

• Luoksetulon pysäytys

Herätyskello pirisee. Tajusin taas uuden asian luoksetulotreenistä ja Taavin älykkyydestä. Taavi on liian älykäs minulle. Riikan ja Touhon kanssa lenkillä ollessamme treenattiin. Käveltiin Esankujaa pitkin, ja minä jätin Taavin paikalleen nakaten taakse Lepakon. Ensin Taavi lähti mukaani. Palautin. Ilmeisesti "säikähti" katoamistemppuja metsässä. R&T menivät puoleen väliin luoksetulomatkaa. Matka oli aika pitkä. Minä kutsuin Taavia ja yritin pysäyttää. "Pupuloikkajuoksulla" veti läpi. Oli se niin komea luoksetulo, että oksat pois. Entäpäs se pysäytys? Otettiin uudestaan. Sama juttu, mutta nyt vähän hiljensi käskyn kuullessaan. Riikka sanoi näin. Palautin kummankin epäonnistumisen jälkeen lähtöpaikkaa neutraalisti, Taavi seurasi. Kolmannen toiston otin lyhyeltä matkalta, nyt onnistui. Vahvistin tätä ennen takasanan ottaen koko lelun heiton taakse uudelleen. T pysähtyi paremmin.

Mitäs tästä opittiin? Syy-seuraus-juttuhan tämä on. Lepakko on Taavin uusi lempilelu. Taavi tykkää luoksetulosta ja todella rakastaa juosta luokseni täysillä pupuloikkajuoksulla. Touhon läsnäolo lisää kierroksia. Taavi haluaa tehdä Touhon nähden mahdollisimman nopeat suoritukset. On se jo huomattu tunnarissakin. Minä pöhlö olen läpijuoksujen jälkeen vapauttanut Taavin hakemaan takapalkan. Toisin sanoen T tulee sivulle, palkaksi namia - tai ainakin takapalkan hakeminen. Koira on viisas eläin. Miksi turhaan pysähdellä, kun Lepakon luo pääsee kuitenkin? Juoksemalla täysillä suoraan mamman luokse saa kokea luoksetulon ilon ja vieläpä pääsee takapalkalle. Kerrassaan ihanaa. Tasapaino läpijuoksujen ja pysäytysten välille on saatava. Takapalkan pitää olla vetävä ja ainutlaatuinen. Toisaalta ongelmaksi voi nousta pysähtymisten ennakoiminen. Näin ollen läpijuoksujakin täytyy tehdä. Tällöin palkan oltava kuitenkin vähän huonommin vetävä kuin takapalkan. Ainakaan takapalkalle ei saa vapauttaa!

Otin opikseni lenkkitreenistä. Ruutuharjoittelun jälkeen tein pihatiellä pysäreitä. Tällä kertaa olin aikaisemmin vienyt pehmopallon taakse ja sanoin vain Taavin jättäessäni takasanan. Luoksetulomatka oli todella pitkä. Pysäytin Taavin puolen välin jälkeen ja vapautin suoraan. Hieno oli pysähdys! Toisella toistokerralla otettiin läpijuoksu. Palkitsin tennispallon heittämisellä luoksetulosta. Taavi ei tullut pupuloikkajuoksulla, vaan rauhallisemman. Olisi voinut tuosta vauhdista tehdä hyvän pysähdyksen. Vauhti oli sopivan reipas. Kolmannella kerralla Taavi pysähtyi oikein upeasti. Lelulle lähtemiseen piti antaa käsikäsky pelkän "lelu"-sanan lisäksi. Loppujen lopuksi ei tämä niin huono pysäripäivä ollutkaan. Opittiin paljon.

• Ruutu

Tadaa, ruutua mentiin treenaamaan klo 3.55 p.m. Taavi odotteli eteisessä sisällä, kun tulimme juuri lyhyeltä ulkoilulenkiltä. Tein leikkimökin viereen tötsistä ruudun. Grillikatoksen viereen tein sinisistä sangoista ja talon viereen pihamaalle hillopurkeista. Nämä olivatkin neiti K:n vaikeustreenit: ulkona hämärää, ruudut keskellä rakennuksia yms. ja Taavi ei nähnyt ruutujen tekemistä. Hain Taavin ja huhuilin "Missä ruutu?" Taavi katseli ympärilleen, mutta jauhoin liian kauan. Koiran tarkkailussa on puutteita. Taavi lähti kuitenkin "ruutu"-käskyn jälkeen tötsäruutuun. Poika oli varmasti huomannut ruudun aikaisemmin, minä huhuilin turhaan niin kauan. Kaksi toistoa tehtiin tähän ruutuun. Etäisyyttä oli ensimmäisellä toistolla reippaasti. Ruudussa oli alusta, kuten kaikissa muissakin. Sitten mentiin lähelle grillikatosta. Lähetin siniseen ruutuun. Oikein hienosti meni lähetys, mutta vähän harhaili hämärässä. Keskustaa haki harhaillen. Ei mikään hyvä ruutunmeno, joten otin uudelleen. Nyt T sattui keskelle ruutua ja alustalle. Toinen toisto perään.

Seuraavaksi mentiin lähemmäksi hillopurkkiruutua. Taas huhuilin. Nytkin huhuilin liian kauan. "Ruutu"-käskyn jälkeen Taavi meni nimittäin niin "ylivarmasti" ruutuun. Pitää oppia sanomaan hiljaa vain kerran. Taavi ei ole tyhmä. Lopuksi otin vielä yhden lähetyksen siniseen ruutuun. Ihan hyvä ruututreeni oli, vaikka itse möhlinkin. Lisäksi näitä ylivaikeita hämärätreenejä kannattaisi "välttää". Tai ovathan nämä hyviä, kunhan kriteerin pitää tarpeeksi alhaalla. Saanpahan vahvistettua ruutuun menemistä. Etäisyyttä ei kamalasti voi olla. Huom! Olisi hyvä vahvistaa jatkossa vähän aikaa todella keskustaan hakeutumista, eli alustalle menemistä. Välillä vihellän vahvisteen liian aikaisin. Saattaa tulla ongelmia jatkossa: T alkaa tarjota ruudun etuosaan jäämistä. Merkeistä tulee näin ollen houkuttelevampia. Tavoitteena edelleen suoraan keskelle ruutua.

Pihatreenin lopuksi juoksutin Taavilla kepit pari kertaa läpi ottaen sitten "här"-vahvisteet. Hyvin T tuli haltuun, mutta ensimmäisellä kerralla ehkä ennakoin vähän: vihellys ja pallonheitto eivät tulleet ihan lähelle tulemisesta. Otin myös kerran mäkelöitä ja pidemmän juoksupätkän. Palkinnoksi vihellys ja pallonheitto. Tämähän alkaa sujua.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 17:49 |