Koemaisuutta peliin
14 tammikuuta 2007

Alkaa olla pian tämäkin viikko pulkassa. Aamulla meillä kävi erittäin kivoja vieraita. Mira kävi luonamme Karan ja shelttipentunsa Riemun kanssa. Taavi ei välittänyt Karasta juurikaan, kun oli uusi tyttö näköpiirissä. Poitsu suhtautui hyvin tyttöjen vierailuun. Pikkaisen T inisi sisällä, mutta muuten meni hyvin. Ulkona Taavuskainen yritti saada pikkuneidin mukaan jäniskirmailuun. Vielä on Riemu niin kovin pieni, etteivät takaa-ajot onnistu.

Aamupäivällä käväistiin sauvakävelyllä, ja yhdeltä oli tarkoitus lähteä Paulan & jengin kanssa agiliitämään. Paula oli kuitenkin tullut vähän kipeäksi eilisestä metsästysmatkasta, joten päätimme jättää agiliidot väliin tältä päivältä. Puhelimessa sen sijaan rupateltiin puolisen tuntia. Isukin piti käyttää treeneissä illemmalla, mutta loppujen lopuksi ei hän sitten kerinnytkään. Jospa ensi viikolla jotenkin pääsisi hallille ennen viikonloppua.

Koska agilityyn ei päästy, jäi tokolle vähän enemmän energiaa. Treenattiin pitkästä aikaa satunnaisella palkkauksella.

• Luoksetulon pysäytys

Kahden jälkeen lähdettiin pihalle harjoittelemaan. Laitoin tunnarikapulat valmiiksi pihakäytävälle ja vein sitten Taavuskaisen pihatielle luoksetuloa harjoittelemaan. Tie oli jäässä, mutta päätin kokeilla kuitenkin pysäriä. Tehtiin koemaisesti. Pysäytin puolivälissä. Pysähdys olisi ollut ok, jos ei olisi ollut niin liukasta. Loppupätkän tuli hyvällä vauhdilla. Palkitsin pelkillä kehuilla.

• Tunnari

Pysäriä seurannut liike oli tunnari. Taavi seurasi sivulla pihakäytävälle. Lähetin noin 10 m päästä kapuloille. T teki hyvän tunnarin ilman pureskelua. Palautus olisi saanut olla aavistuksen nopeampi. Kehuin suullisesti, T oli täpinöissään.

Hyvään suoritukseen olisi pitänyt lopettaa, mutta hyppynoudon ja ruudun rakentamisen jälkeen päätin vielä kokeilla tunnaria toisen kerran. Nyt ei oikeaa löytynyt ja oli epävarmaa. Teoriani on, että en tartuttanut omaa hajuani kapulaan kunnolla. Onneksi loppuun sain hyvän suorituksen, jonka palkitsin sitten namilla. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Muista seuraavalla kerralla lopettaa jo yhteen hyvään suoritukseen!

• Liikkeestä istuminen

Ensimmäisen tunnarin jälkeen otettiin liikkeestä istuminen. Aloitus oli koemainen: sanoin
"valmis" aloituksessa ja "kom" seuraamisvihjeenä. Todella hyvä suoritus, hienoa! Palkitsin kehuilla jälleen.

• Hyppynouto

Liikkestä istumisen jälkeen otettiin hyppynouto grillikatoksen vieressä. Etäisyyttä oli esteeseen aika paljon. Taavi teki upean noudon - palautus laukalla. Jes, hyvä!

• Ruutu

Toisessa tunnaritreenissä T melkein karkasi ruutuun. Seuraavaksi sitten yritti karata "ruutu"-käskyllä tunnarilla, kun kapulat jäivät häiriöiksi. Ruudun rakentamisen Taavi näki, koska tein ruudun Taavin istuessa pihakäytävällä. Ruutumerkkeinä toimivat tötsät, ja ruutu oli leikkimökin vieressä. Lähetin Taavin vinosti pihakäytävältä. Ruudussa ei ollut alustaa. Ruutuunmeno oli hieno ja nopea. Annoin seisomiskäskyn, kun arvelin Taavin olevan suurin piirtein keskellä. Etäisyyttä oli aika paljon, ruutu vinossa jne., mutta jotain arvioin. Taavi pysähtyi upeasti; paikkakin oli hyvä. Palasin ruutuun, vihelsin ja leikin Taavin kanssa. Hyvä!

Nyt tuli siis kaivattua vaihtelua harjoitteluun, vaikka ei Taavia kannata usein näin harjoittaa. Jauhaminen on aika turhaa. Mieluummin perusasiat kuntoon, vähän pitkiä treenejä (= osattujen treenien jauhamista). Tällainen on Tuijan teoria, ja Paula on samoilla linjoilla. Epäsäännöllistä palkkausta kannattaa harjoitella ihan perustreeneissä. Vahvisteaikatauluista luin "How dogs learn"-kirjasta, jonka sain eilen luettua loppuun. Aion alkaa sisällyttää enemmän silloin tällöin palkitsemista vaihtelevan vahvistussuhteen mukaan. Kokeillaan, kokeillaan.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 20:58 |