Rentoutumista
08 joulukuuta 2006

Perhoset alkavat jo lennellä vatsassa, sillä onhan huomenna Oulun agilitykisat. Kaiken kaikkiaan olen kyllä ollut harvinaisen rauhallinen, eivätkä agikisat tunnu jännittävän minua lainkaan niin paljon kuin tokokisat. Agilityn miellän enemmän leikiksi, vaikka onhan tokokin tavallaan leikkiä. Agilityssa kuitenkin homma on paljon joustavampaa - onnistuminen ja epäonnistuminen ovat niin lähellä toisiaan. Kaikki on pienestä kiinni. Varsinkin Taavin kaltaisella koiralla kisatessa on tuloksena yleensä joko HYL tai 0, kärjistettynä ilmaisten. Yksi väärä signaali, niin pikajunakoirani on jo väärällä esteellä. Siinäpä meni sekin rata päin prinkkalaa. Tällä hetkellä lähden kisoihin hyvillä mielin, sillä koirahan osaa, ohjaaja taas ei. Hyvänä päivänä tämä blogin ylläpitäjä, agilityohjaajaa leikkivä koiranomistaja voi osata ohjata hauvansa oikealle esteelle oikeaan aikaan, huonona päivänä sohitaankin sitten minne sattuu. Toivokaamme onnea ja ehkä vähän sitä menestystäkin. Tosin sunnuntaina tuloksia kertoessani en itke silmät punaisina HYL-putkea, jos sellainen tulee. Todennäköisesti koko homma on taas ollut siitä yhdestä maagisesta kädenliikauttamisesta kiinni ja seuraavalla kerralla menee paremmin. Positiivinen ajattelu kunniaan ja menoksi.

Itse asiassa tästä merkinnästä ei olekaan tulossa järkevää tokokatsausta, mutta menköön nyt "labeliin" toko, kun kerran vähän tokostakin aion höpötellä. Nämä label-jaot ovat vähän pöljiä, koska useimmissa merkinnöissä sivuan muitakin juttuja, kuten agilitya ja yleistä elämää. Toisaalta kategoria "yleinen" ei liene sekään aivan järkevä, jos samassa merkinnässä kerron tokostakin. Pääasia, että jokaisesta toko-kategoriassa olevasta merkinnästä löytyy edes jokin sananen tokosta. Itseäni vartenhan minä tätä kirjoitan, te vierailijat vain käytte kurkistelemassa. Voin sitten vuosien kuluttua lukea blogia ja naureskella huonoilla koirankoulutustaidoilleni ja sähläyksilleni. Toivon myös, että opin todella turinoistani jotain, ja ehkäpä joku mieltää Taavin treeniblogin lukemisen kelvoksi ajanvietteeksi.

Yleisten löpinöiden jälkeen tähän päivään. Tänään olin Jyväskylässä. Kotiin tulin vasta ennen puolta kuutta. Sain pidettyä helposti Taavilla kevyemmän päivän. Oikeastaan toistoja tuli vain 3 x 5 ennen iltaruokaa. Suunnitelman mukaan sis meni. Otin ennen ruokaa nappuloilla perusasentoistumisia, jotka olivat peräti nopeampia kuin eilen - hienoa. Taavi istahteli nopeasti, otin vaihtelevia pätkiä ja vahvistin istumiset vihellyksellä + nappulalla. Hyvä mieli jäi tästä pikku harjoituksesta. Pitänee myös mainita, että sain Tuijalta lainaan 5 englanninkielistä koirakirjaa, joista suurin osa liittyy tokoon. En ole vielä tutkinut kirjakassia tarkemmin, mutta monta kivaa kirjaa siellä on.

Seitsemän maissa käväistiin pienellä lenkillä, jotta Taavin lihakset vähän lämpenisivät hierontaa varten. Ilma oli sateinen, eli pesullehan sitä jouduttiin lenkin päätteeksi. Kun turkki oli huuhdeltu, alkoi hieronta. Hieroin Taavia noin 45 min. Hieronnan kesto määräytyy tietenkin koiran mukaan. Taavi nautti täysin siemauksin hieronnasta. Kati sanoi, että sheltillä menee yleensä pari kertaa totutteluun. Tämä oli toinen hierontakerta kotona, ja kyllä huomasin Taavin kehittyneen. Silmät olivat kiinni, poika näytti napansa (kellahti selälleen), haukotteli ja huokaili. Taavin takapää oli vähän jumissa, samoin selkä takaa. Hieroin jumikohtia rauhallisesti Taavin ehdoilla. Kävin Taavin läpi aloittaen päästä (hieroin mm. korvat ja kallon aluetta), edeten epäkäslihakseen, etujalkoihin, kylkiin, selkään ja takajalkoihin. Kun kummatkin puolet oli hierottu, venytin Taavin kropan ja lopuksi hännän. Olipas kivaa ja rentouttavaa. Toivomme muuten joulupukilta rentoutus-CD:tä, jossa on luonnonääniä - se kruunaisi uuden harrastuksemme.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 21:07 |