View RSS feed

Pakkaslenkkeilyä
28 joulukuuta 2006

Täällä alkaa olla mukavan talvinen tunnelma, sillä eilen satoi lunta oikein kunnolla ja tänään oli pakkastakin useampi aste. Kylmä tuuli jäähdytti ilmaa, mutta muuten sää on ollut koko päivän kiva. Tokoa ei ole paljoa treenattu edelleenkään. Onkohan tässä menossa jokin vähämotivaatioinen kausi? Suunnitelmaa pitäisi noudattaa paremmin ja ensi vuodeksi keksiä jotain järjestelmällisempää, koska nyt tuntuu, että junnaan useimpien liikkeiden opettamisessa auttamattomasti paikoillaan.

Pakkaspäivän kunniaksi olemme lenkkeilleet ahkerasti. Aamulla käytiin melkein kahden tunnin lenkillä Katrin ja Kassun kanssa. Taavilla ja Kassulla on ollut outoa kismaa koko syksyn ajan, mikä johtunee kai vähäisistä leikkihetkistä. Tämänpäiväisen lenkin jälkeen pojat todennäköisesti tulevat jatkossa paremmin toimeen. Lenkin loppupuolella poikia olisi jopa erehtynyt luulemaan kavereiksi. kuva Kuvia tuli otettua melko paljon, mutta niiden julkaisumotivaatio on myöskin nolla, koska edelleen sivumme ovat sulkeutumassa 10.1. Kiitos tuhannesti Katrille ja Kassulle ihanasta lenkkiseurasta!

Iltapäivällä mentiin sauvakävelylle Soile-serkkuni kanssa, jälleen oli kivaa. Sauvottiin tunnin ajan. Illalla vielä käväistiin yli tunnin lenkki Riikan ja Touhon kanssa tiellä sauvakävellen. Oli todella mukava nähdä pitkästä aikaa Riikkaa lenkkeilyn merkeissä. Riikan kanssa jo suunniteltiinkin vähän ensi vuodelle yhteislupausta yhteistreenien suhteen. Kiitos myös Soilelle, Riikalle ja Touholle lenkkiseurasta.

  • Seuraaminen

Katrin ja Kassun kanssa lenkkeillessämme otettiin vähän tokoakin. Pellolla yritettiin seuraamista, mutta upottavan hangen takia ei harjoitus oikein sujunut. Tiellä sujui paremmin. Palkitsin taskunpohjalta löytyneillä nameilla perusasennossa. Perusasennot ovat todella hyviä. Voisinkin jättää seuraamisen pienelle tauolle, ainakin vähemmälle. Peruskontaktinvahvistukset ovat kuitenkin hyviä, ja niitä tein tänäänkin lenkillä reippaasti. Taavi tulee seuraamaan sivulle ja saa ruokaa (=nameja). Seuraamisessa ei edelleenkään ole käskyä, vaan sivulle kutsumisen jälkeen paikka pidetään, kunnes vapautetaan, liikkuutinpa tai ei. Joka tapauksessa seuraamiseen olen tällä hetkellä hyvin tyytyväinen. Toissapäiväinen video kylläkin paljasti puutteet omassa seuraamiskäyttäytymisessä, sillä tein käännökset aivan liian nopeasti ja "nykivästi". Taavin mahdollisuus pysyä käännöksissä mukana oli käytännössä nolla, surkeaa. Pienikin jännitys, sisäinen epävarmuus, saa kävelyni muuttumaan "töks,tök"-laahaukseksi, mikä tietenkin sotkee Taavia. Kenties kannattaisi lukea sitä kilpailujännityskirjaa tai pyytää tuomarilta lupaa ottaa toinen ohjaaja seuraamisliikkeeseen. Eipä taida viimeksi mainittu olla sallittua - sääli.

  • Luoksetulon pysäytys

Lenkillä treenattiin luoksetuloa pellolla hangessa. Ensiksi läpijuoksu takapalkan kera. Lepakko oli palkkiona. Taavi juoksi hienosti luokseni, eikä yrittänytkään pysähtyä. Itse seisoin siis paikallani. Toisella toistolla pysäytin - hieno pysähdys. Vapautin heti taakse. Hanki antoi vähän lisäapua hidastaessaan luonnollisesti juoksuvauhtia. Tyytyväinen olin silti. Harjoittelinpas. kuva

  • Tunnari

Ehti vierähtää peräti 12 päivää edellisestä tunnaritreenistä. Illalla kävin hakemassa autotallista lisää ruokaa koirille ja päätin ottaa pari toistoa tunnaria autotallin pihalla. "Varasvalo" valaisi juuri sopivasti. Ensiksi laitoin kapulat sikin sokin ja lähetin Taavin noutamaan. Väärän toi ja muutenkin oli vähän haparointia nuuskiessa, mutta toisaalta nuuski oikeaa kauan. Ehkä pieni epävarmuus vain sotki Taavia, ja poika kaappasi väärän. Suoritus oli oikein reipas. Taavi lähti vauhdilla ja palautti vauhdilla. Intoa riitti.

Toisella toistokerralla kapulat olivat läjässä. Kapuloita olikin yli kymmenen. Taavi palautti oikean. Vääriä ei poitsu nostellut ja teki varmaa työtä - hienoa. Palkitsin iloisesti, mutta rauhallisesti paikallaan. Viimeisen toiston tein niin, että kapulat olivat rivissä. Kapuloita oli kymmenen. Taavi teki täydellisen tunnarin. Vauhtia riitti, varmuus oli ihailtavaa. Mitään ylimääräisiä nosteluja tms. ei esiintynyt. Olin tyytyväinen. Onneksi maltoin mieleni ja palkitsin sopivan innokkaasti. Onnistunut oli treeni. kuva

  • Koulutuspeli

Iltaruokaa ennen keksin pelata Taavin kanssa koulutuspeliä. Mummilta joululahjaksi saatu patsas oli kätevässä laatikossa, joka sopii todella hyvin koulutuspelissä käytettäväksi. Pelasimme peliä huoneessani. Ensiksi vahvistin uuteen laatikkoon kurkistamista viisi kertaa. Tauon jälkeen kriteerinä oli laatikon noutaminen. Siirryimme kolmannen toiston otettuamme keittiöön äidille peliä näyttämään. Taavi päätti noutaa laatikon ja tuoda sivulle. Äiti ihmetteli, kuinka viisas Taavi on. On se viisas otus, myönnetään. Kuulostaa hullulle, mutta Taavi osaa laskea ainakin vähän. Viiden toiston jälkeen se alkaa pitää taukoa, eli istahtaa odottamaan. Olen tehnyt paljon viiden toiston sarjoja, joiden välissä odottaa istuallaan. kuva

Tauon päätyttyä otettiin viisi laatikon pystyyn nostamista. Lopuksi vielä yksi viiden sarja laatikon kannen aukaisemista. Laatikko on suorakulmion muotoinen, ja vahvistin siis pienen päätykannen avaamista. Olen koulutuspeliinkin tyytyväinen. Hieno Taavelo.

Tunnisteet: