Viitasaarella kyläilemässä
11 marraskuuta 2006

Menipäs lauantaipäivä nopeasti. Nukuin aamulla kymmeneen, kunnes heräsin puhelimen tärinään - muistutukseen. Puolilta päivin lähdettiin äidin, iskän ja Taavelon kanssa Viitasaarelle Taimin ja Papan luokse. Taimi ja Pappa asuvat kerrostalossa kolmannessa kerroksessa. Jätimme auton torille, ja T sai kipittää perässäni irti. Toivottavasti kaupunkilaiset eivät pahastuneet sääntöjä rikkovasta neidista ja tämän pienestä lammaskoirasta. Eipä Taavista mitään haittaa ollut, sillä se tassutteli kiltisti perässäni sisälle taloon. Taavi ei olekaan pitkään aikaan vieraillut kerrostaloasunnossa, mutta sopeutui hienosti Taimin & Papan luo. Ensiksi T tervehti iloisesti kotiväkeä ja tutki sitten huoneistoa. Pian se alkoi rauhallisesti makoilemaan.

• Tunnari

Ennen Viitasaarelle lähtöä kävin ottamassa autotallin edessä kaksi kertaa tunnarin. Ensimmäisellä kerralla otettiin läheltä, ei ongelmia. Taavi haisteli tarkasti. Toisella kerralla etäisyyttä olikin jo melkein kymmenen metriä. Lähetys tehtiin sivulta perusasennosta. Taavin tuli juosta hiukan oikealle kaartuvasti kapuloiden luo. T ei kuumunut liikaa, vaan toi oman. Kapulat olivat Riikalta tuotuja.

Taimin ja Papan luona tehtiin myös tunnari - näytöksenä. Ensiksi näytettiin liike Taimille ja äidille. Minulla oli mukana Riikalta tuotuja kapuloita ja pari merkittyä käyttämätöntä. Laitoin kapulat grillipihdeillä riviin. Etäisyyttä noin 4 m. Taavi nuuski tarkasti ja palautti hienosti. Vaihdoin oman kapulan ja otin uudelleen. Nyt T haisteli kauemmin, mutta löysi oman. Huom! Ei nostelua tai hampailla koskemista. Tämä oli muuten ensimmäinen kerta, kun kokeilemme tunnaria sisällä. Alustana oli matto.

Pitihän sitä näyttää vielä miehillekin eli Papalle ja iskälle. Ensiksi pappa tartutti hajunsa kapuloihin eli piti niitä kädessään. Iskäkin koski kapuloihin, sillä hän asetteli kapulat ympyrämuodostelmaan laminaattilattialle. Etäisyyttä oli ensiksi parisen metriä. T toi oman. Toisella kertaa halusin ripauksen vauhtia mukaan. Vein Taavin käytävälle ja lähetin noin 6 m päästä. Taas T teki hienosti, vaikka vähän arpoi oikean ja yhden väärän kesken, kumman ottaa. Onneksi ei nostellut, vaan ainoastaan haisteli. Menipäs kivasti ja saatiin uusia hajujakin kapuloihin.

Olen pohtinut tunnariharjoitteluamme ja päättänyt, että nyt on tauon aika. Mielestäni kotioloissa olemme saaneet hienosti onnistumisia, ja Taavi on tajunnut idean. Homma on hanskassa, kunhan T ei kuumu liikaa. Jos harjoitellaan Touhon ja Riikan kanssa, voidaan tunnaria kokeilla, mutta kotona ei treenata ko. liikettä. Tunnari jääköön rauhassa hautumaan Taavin mietintämyssyyn.

• Kauko-ohjaus

Otin matolla maahan-nouse. Taavi teki älyttömän hyvin! Toistoja tuli viisi. Ei mitään motkottamista.

Toinen sarja tehtiin paljon myöhemmin vierailun aikana. Pappa ja iskä yleisönä. Nyt en näyttänyt kaartuvaa liikerataa, vaan ainoastaan pidin ylhäällä Taavin tassujen kohdalla namia. T teki jälleen hienot nousut. Liikeradan puuttuminen ei haitannut. Kaipa tässä kohta lisätään se vihjesana, kun edistyminen on ollut näin nopeaa. Seuraavaksi lisätään vihjesan. Kädenliikettä ei saa missään nimessä kokeillakaan jättää pois vielä aikoihin.

• Metalliesine

Nyt on testattu uutta metalliesinettä. Taavin ilme oli hauska, kun poika nosti uuden esineen suuhunsa ensimmäistä kertaa - tosin kääreen kera. T yllättyi esineen keveydestä, vaikka eipä tuo mielestäni kamalasti poikkea vanhasta. Uusi on turvallisempi, sillä siinä on pyöristetyt laipat ja pinta on jotenkin sileämpi. Toistoja ensin kolme Taimin ja Papan olohuoneessa. Jonkin ajan kuluttua vielä kaksi. Perusasentolähetyksiä ei tehty, olin kyykyssä lattialla. Ensimmäisessä sarjassa T tosin palautti esineen sivulleni, vaikka olin kyykyssä. Taavi vaikutti iloiselta, häntä heilui. Hyvin alkoi totuttelu uuteen metalliin.

• Ruutu

Taimin ja Papan luota lähdettyämme käväisimme Lidlissä. Viitasaaren Lidlin parkkipaikka on aika iso, joten päätin ottaa ruudun pari kertaa. Pakkasta oli -4 astetta, mutta tuuli oli navakkaa. Parkkiksella oli jonkin verran autoja. Tein ruudun (punaiset hillopurkit) myymälän ikkunan alle ja kokoa sillä oli noin 2 x 2 m. Laitoin ruudun keskelle vaaleansinisen alustan. Tehtiin pari toistoa lyhyeltä matkalta. T etsi keskeltä alustaa kivasti, mutta kävi sitten nuuhkaisemassa takimmaista oikeaa ruutumerkkiä. Otin uudestaan, onnistui. Toinen samalla tavalla vaparina. Palkitsin pehmoananaksella, josta T ei tosin ollut kovin kiinnostunut. Ehkä olisi pitänyt ottaa patukka tai pehmoluu mukaan. Ihan kivasti kuitenkin meni. Treenimme loppui tosin siihen, että ruutumerkit lähtivät "lentoon" ja alusta myös. Luutunpalanen jäi parkkikselle, mutta onpahan noita kotona paljon.

Ruututreenit jatkuvat todennäköisesti huomenna. Perusruutua otetaan alustan kanssa. Ajattelin kokeilla oikein kunnon leikkipalkalla eli nopean ruutunmenon jälkeen oikein superpitkä leikkituokio ruudussa ja sitten uudelleen. Etäisyyksiä vaihdellaan ja aika paljon pitäisi ottaa vapareita, jotta se "ruutu"-käsky edelleen vahvistuu. Jos ei tulee epäröintejä, ohjaan itse juoksemalla ruutuun. Uskon, että pari tällaista "mennään mukana"-treeniä auttaa, jos sitä epäröintiä esiintyy.

Kiva päivä oli tänään treenien puolesta ja muutenkin. Taavi käyttäytyi kylässä esimerkillisesti, ja treenikin luisti. Illan poika saikin lekotella harjaustuokiota lukuunottamatta.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 19:48 |