Torstain tottistreenit
02 marraskuuta 2006

Aluksi täytyy myöntää, etten vielä tähän mennessä ole saanut kokonaan kirjoitettua lokakuun treeneistä yhteenvetoa. Katsotaan, kerkiänkö nopeasti kirjoittaa jutun loppuun. Joka tapauksessa marraskuun harjoittelu on alkanut oikein lupaavasti.

• Metalliesine

Pienen mietintätuokion jälkeen päädyin siihen, että vahvistan ensiksi paljaan metalliesineen nuuhkaisemista (koskemista), sitten hampailla tarttumista jne. Tein harjoitukset ennen ruoka-aikaa nappuloilla. Ensiksi kuutisen toistoa pelkkää koskemista. Toisen sarjan aikana Taavi alkoi tarjota hampailla koskemista. Toistoja tuli taas kuusi. Siinäpä oli se harjoitus. Todella positiivista, että T peräti koski hampailla esineeseen. Näin jatketaan, pikkuhiljaa hyvä tulee.

• Tunnari

Noin klo 16.15 päätin lyhyen ulkoilulenkin jälkeen ottaa tokoa. Ensiksi vuorossa oli tunnari. Hain autotallista viisi Riikalta saatua kapulaa eli kapulat sisälsivät jonkin verran vieraita hajumolekyylejä - toivottavasti. Oma kapula oli apuhajuton, kuten tavallista. Laitoin kapulat riviin (------) ja lähetin Taavin autotallilta päin. Etäisyyttä kapuloihin oli parisen metriä. Häiriönä oli iskä hääräilemässä auton ja peräkärryn kimpussa taaempana (noin 15 m päässä). Taavi haisteli järjestelmällisesti (vasemmalta oikealle kapula kerrallaan) ja löysi oman. Palautus sivulle oli ok. Vaihdoin omaa kapulaa ja tein toisen toiston autotallille päin. Nyt etäisyyttä oli noin 8-9 m. Rauhoittelin Taavia vähän sanoen "rauhassa" ennen liikkeen aloittamista. Sitten lähetin kapuloille . Taavuska juoksi nopsasti kapuloiden luo, muttei nostanut yhtään kapulaa. Hiukan kahden ensimmäisen kapulan haistelussa koski hampailla - onneksi ainoastaan kevyesti. Taavin haistelu oli kuitenkin tarkkaa, ja poika toi oman. Palkitsin nappuloilla. Etäisyyttä oli nyt todella paljon aikaisempaan verrattuna. Luulen, että tuo on vielä vähän liian pitkä, vaikka T ei kuumunut yhtä paljon kuin aikaisemmin. Maksimissaan etäisyyttä olisi hyvä olla noin 5-6 m tässä vaihessa. Suurin osa toistoista pitää tehdä lyhyeltä matkalta. Itse voisin myös vähän tsempata, sillä innostan Taavia onnistuneen toiston, varsinkin viimeinen, jälkeen melkeinpä liikaa. Pitäisi olla rauhallisempi, jotta Taavin viretila ei nouse liian korkeaksi. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen. Voiko olla totta, että tunnari alkaa olla hallussa? Tuntuu uskomattomalta. Toivottavasti jatkuu yhtä hyvin.

• Liikkeestä istuminen

Tunnarin jälkeen otin pienen pätkän seuraamista "kom"-vihjeellä, jota käytän pysähdysten yhteydessä. Palkitsin seuraamisesta. Uusi pätkä seuraamista mainitulla vihjeellä ilman perusasentoa ja vähän matkan päästä käsky "istu". Jatkoin itse matkaa, minkä jälkeen palasin Taavin taakse ja vasta sitten sivulle. Taavi istahti nopeasti, ja liike oli muutenkin todella onnistunut. Palkitsin pehmoluulla ja repimisleikillä. Liikkeestä istuminen näyttäisi olevan hanskassa - hienoa.

• Ruutu

Päätettiin vielä ottaa ruututreeni. Taavi sai pitää pienen tauon (istui paikallaan) sillä aikaa, kun hain aitasta kosketusalustan ja kissanruokatölkit. Tein pihatielle, siis auton "parkkipaikalle", 3 x 3 m ruudun, jonka keskelle laitoin alustan. Alustassa oli jälleen naula ja sainkin sen aika kivasti kiinni lumiseen tiehen. Vapautin Taavin ja käskin sen ottaa vierestään pehmoluun ja tulla luokseni. Palasimme Taavin kanssa aitan luo. Lähetin Taavin suoraan ruutuun. Etäisyyttä oli vajaa 20 m. Taavi lähti, hidasti parin metrin päästä, mutta jatkoi kuitenkin matkaa ja kiihdytti sitten älytöntä vauhtia kohti ruutua. Tein siis lähetyksen aitalta päin, mikä on osoittautunut Taaville kaikista vaikeimmaksi lähetyspaikaksi vieressä olevien pujottelukeppien takia. T meni hienosti ruudun keskelle ja etsi alustan. Palkkasin vihellyksellä ja juoksin Taavia vastaan pehmoluun kanssa. Sitten juostiin yhdessä ruutuun ja leikittiin siellä. Yritän samalla vahvistaa, että ruudusta tulisi Taaville superkiva juttu. Onneksi mitään motivaatio-ongelmaa tms. ei ole, mutta tuskinpa ruudun "ylimääräinen" vahvistaminen on lainkaan turhaa.

Toisen toiston tein heti perään. Kävelin autotallille päin nurmikkoa pitkin, sillä en ollut pitkään aikaan kokeillut lähetystä siitä suunnasta pihatiellä olevaan ruutuun. Mittasin etäisyyden, 25 m, askelin. Lähetin Taavin ruutuun sivulta. Taavi "klikkasi" ruudun merkit heti lähetyksen jälkeen ja juoksi keskelle ruutua, etsi alustaa (annoin "koske"-vihjeen), ja minä vihelsin Taavin osuttua alustalle. Juoksin jälleen Taavia vastaan lelun kanssa ja palasimme ruutuun leikkimään. Tähän oli hyvä lopettaa. Olipas onnistunut ruututreeni kaikin puolin. Positiivista oli, että Taavista huomasi pojan hahmottavan ruutumerkit, eikä esim. lähdössä ollut mitään epäröintiä.

Seuraamista ei tänään varsinaisesti harjoiteltu, mutta tein kontaktivahvistuksia ulkoilulenkillä sekä illan pitemmällä lenkillä hiukan. Esim. käännöksiä ei kuitenkaan treenattu, vaan ainoastaan ihan perusvahvistuksia otettiin.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 22:04 |