Suunnitelmia vapaapäivänä
28 marraskuuta 2006

Ruotsin koe on ohi, ja päivä ilman treenaamista lähenee myös loppuaan. Taavi on kuitenkin saanut käyttää aivojaan ratkoessaan Kongia. Valitettavasti "normaali" iso Kong meni tässä vähän aikaa sitten rikki, kun kuori yksinkertaisesti irtosi pesun jälkeen. Sain silti tehtyä ihan kelvon ratkaisutehtävän laitettuani Puppy Kongin sisään jauhelihaa ja paperia tukoksi.

Pääsin iskän kyydissä kouluun, joten aamulla minulla oli aikaa harjailla Taavi. Karvanlähtö alkaa loppua - ihanaa. Aamulla kerkisin myös lukea "Klickerträning för din hund"-kirjaa. Kertailen tällä hetkellä ajoitusta, vahvistetiheyttä ja kriteeriä. Kriteeri taitaakin olla nykyinen ongelmani - ainakin kauko-ohjauksessa. Ahmaisen aina liian ison palan ja joudun sitten niskoja nakellen palaamaan taaksepäin harjoituksissa. Vaadin liikaa liian nopeasti, uskon Taavin tajunneen asian ja pilaan koko treenin. Toisaalta koko "tokoprojekti" on hyvää harjoitusta minulle: opin epäonnistumaan. Opin oppimaan virheistäni ja tajuamaan, ettei maailma kaadu yhteen liikahdukseen kauko-ohjauksessa tai epäonnistuneeseen tunnariin. Kyseessä on todellakin pienet asiat, mutta tällaiset pienet (isossa mittakaavassa mitattuna) kömmähdykset opettavat minua - pesunkestävää perfektionistia. Vaikka "hurjimmat" täydellisyystavoitteeni liittyvät nimenomaan minuun itseeni ja esim. kouluun, on Taavin kanssa harjoitteleminen täydellistä "salaopetusta". Päivittäin saan tuntea epäonnistumista, mutta kohtaan samalla vastoinkäymisiä. Onneksi epäonnistumisen sietokykyni on noussut, enkä enää ole maansamyynyt, jos jokin ei menekään suunnitelmani mukaan. Epäonnistumiset tekevät minulle hyvää, vaikka se kuulostaakin hassulta. Virheistä on tietenkin otettava opikseen. Päätin koota uusia juttuja kauko-ohjauksesta, joka aiheuttaa minulle "murhetta" - ainakin päänvaivaa.

• Treenissä on oltava iloinen, päättäväinen ja varma. Taavi on tullut epävarmaksi, kun kriteeri ei ole aina ollut selkeä: pyyntöni ovat olleet epäselviä.
• Aluksi otetaan läheltä pari toistoa kehujen vuolaasti onnistumisesta. Namipalan on oltava hyvä!
• Vähitellen mennään Taavista parinkymmenen sentin päähän. Seisomaan ei saa vielä nousta. Nyt vapautetaan namikupille. Huom! Ei aivan heti vapautusta namille, jos T alkaa ennakoida.
• Taavi tarjosi eilen maahan-seiso-vaihtoa ollessaan epävarma eli painui alas seisomaan noustuaan. Toisin sanoen kehu, kun nousee, mutta vapauta namille vasta kunnon seisoma-asennon jälkeen.
• Varmuus haettava läheltä, ei etäisyyden kasvattamista vielä.
• Muista onnistumisprosentti 80 %!

Eiköhän tuo treeni ala pikkuhiljaa luistaa. Yleensä syynä epäonnistumisiin on joko kriteeri, vahvistetiheys tai ajoitus. Minulla löytyy varmasti kaikista noista virheitä kauko-ohjausharjoituksissa. Tärkeäähän olisi pitää kiinni myös vahvistetiheysajasta, joka ei saisi olla kuin 5 sek toistojen välillä. Kiirettä pitää.

Huomenna postitan muuten Taavin tiedot Sheltit-lehteen ykkösruusuketta varten ja tietenkin Vuoden TOKO-sheltti-kisaa varten. Tuleepahan ainakin osallistuttua.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 18:25 |