Ruutu ja ohjaajan ongelmat
09 marraskuuta 2006

Onpas viikko kulunut nopeasti. Treenailtu on ihan mukavasti koko viikon ajan. Pohdin päivällä muutamaa perusasiaa ruututreenistä. Taisin tosin mainita jotain siitä, että Taavilta puuttuu ruutuun katsominen ennen lähetystä. Kyselin Tuijalta vinkkiä. Tuija arveli motivaationpuutetta, jos Taavi menee ruutuun löysästi. Taavi ei kuitenkaan mene ruutuun löysästi, vaan juoksee täysillä. Ainoastaan hahmottamisessa jotain ongelmaa. Tuija ehdotti, että voisin kokeilla lähettää Taavin pari kertaa ruutuun ja sitten yhtäkkiä kääntyä itse sivuttain ja katsoa, lähteekö poika ruutuun. Kerroin Tuijalle nimittäin Taavin katselusta siihen suuntaan, mihin minun "nokkani" näyttää. Taavi ei siis oikein osaa vielä etsiä ennen lähetystä ruutua katseellaan. Tällaisia mietteitä kirjoitin iltapäivällä - nyt on taas pää täynnä uusia juttuja ruutua treenattuamme. Luvassa on vuodatuksia ja ehkä oivalluksiakin.

• Ruutu

Lenkiltä tultuamme lähdettiin ruutua treenaamaan noin puoli kahdeksalta. Lenkkimme aikana satoi lunta, mutta treenin aikana ei. Tein etupihalle lampun alle 3 x 3 m ruudun sinisistä sangoista. Toisen ruudun tein autotallin luo punaisista hillopurkeista. Tarkoituksena oli vahvistaa ruudun hahmottamista eli naksauttaa, kun Taavi katsoo ruutua. Pari kertaa T katsoi sinistä ruutua kohden, jolloin tietenkin naksautin ja annoin namin. Hetken päästä pohdin, mahtaako poika katsoa ruutua vai pimeää metsää. Kun seisoo itse koiran sivulla, ei välttämättä tarkasti hahmota, mihin koira katsoo. Lähetin ruutuun pari kertaa, ok. Saman jutun tein eri suunnalta (ruudun vasemmalta puolelta). Tällä kertaa kysyin "Missä ruutu?" Taavi ei suunnannut katsettaan kohti ruutua, eikä tajunnut kysymystä - ei mikään ihme. Toisaalta olisin olettanut, että se oli saattanut tunnistaa "ruutu"-sanan. T kuitenkin katsoi ruutua, jolloin palkitsin naksulla ja namilla. Lähetyksessä epäröi pari kertaa, ei hyvä. Onnistumisia tuli onneksi myös.

Pidin tauon, jonka jälkeen hillopurkkiruudulle. Ennen ruutuun lähettämistä kyselin taas, nyt T oli jo vähän kärryllä. Hillopurkkiruutuun ei etäisyyttä ollut paljoa. Taavi lähti kivasti ruutuun, ei ongelmia. Välillä Taavi ei ymmärtänyt yhtään, mitä hain kysymykselläni tai "vihjaavalla" äänensävyllä. Sama juttu sankoruudun kanssa.

Toistoja tehtiin paljon. Paras toisto oli lähetys pihatieltä pimeyteen kohti hilloruutua. T muisti ruudun ja näki hiukan ruutumerkkejä. Lisäksi Taavuska katsoi ennen lähetystä vähän ruutua. Viimeisen toiston tein sinisellä ruudulla, lopetettiin hyvään suoritukseen.

Kävin treenit nyt läpi hyvin pintapuolisesti. Treenin jälkeen päässä pyöri lähinnä negatiivisia ajatuksia: liikaa toistoja, liikaa jauhamista ja liikaa kysymyksen "turhaa" toistelua. Järkevämpi malli olisi ollut ottaa pari hyvää toistoa, vaikka ihan lyhyeltä matkalta, ja vahvistaa ruutuun katsomista ilman turhia kyselyjä. Mielestäni jäin aivan liikaa pohtimaan Taavin ruudun hahmottamiskykyä tai ruudun etsimistä katseella. Loppujen lopuksi T on tehnyt viime aikoina hyviä ruutuunmenoja, joita se ei tekisi, jos hahmotuskyky on hukassa. Entäpäs jos en ole vain itse huomannut, että T vilkaisee ruutua? Tarkemmin ajateltuna en ole tarkkaillut Taavia ennen sivulle pyytämistä tai ruudun lähettämiseen "valmistelua". Minne T on katsonut ruudun lähistölle tultaessa? Pääasiassa pitänyt kontaktia minuun, mutta todennäköisesti myös kurkkinut ruudun suuntaan, koska on osannut lähteä ruutuun.

Treenissä en kokeillut Tuijan ehdottamaa sivulähetystä, jossa minun "nokkani" ei osoita ruutuun päin. Testataan huomenna. Vaikka treenistä löytyy niitä onnistumisiakin, kuten nopea ruutuunmeno ja alustan etsiminen (keskustan hakeminen), en hihku ilosta. Ohjaajan on - jälleen - aika katsoa peiliin. Tietenkin virheistä oppii, eikä masentuminen ole lähellä, mutta treenin suunnittelemattomuus painaa. Jokaisen toiston jälkeen pitäisi miettiä, mikä meni hyvin, otetaanko vielä toinen. Treeniä ennen pitää miettiä, mikä mahdollisesti voi mennä pieleen, ja miten toimia, jos epäonnistumisia tulee. Toistojen määrä pitää olla selvillä. Treenillä pitää olla raamit. Jos vahvistaa pelkkää ruutuun katsomista, vahvistaa sitä, eikä keksi kysellä "tyhmiä" kysymyksiä, joita jauhaa. Miksi jauhaa koiralle sanaa, jos huomaa, ettei se tajua sanan merkitystä? Nytpähän olen saanut purkautua ja opinpahan taas jotakin. Huomenna käydään Riikan ja Touhon kanssa illalla treenaamassa koulun kentällä - myös ruutua. Tunnaritreeni jäikin sitten tältä päivältä, kun ruutua tuli otettua reilusti, ja väsy iski. Koira on hyvä, ohjaaja tarvitsee vain isommat aivot ja enemmän ajattelukykyä.

• Kauko-ohjaus

Vähän sekalaisia tunteita herättäneistä ruututreeneistä huolimatta treenattiin myöhemmin illalla kaukoja. Otettiin kaksi sarjaa noin viidellä toistolla. Paikkana oli minun huoneeni, alustana matto. Taavi teki loistavaa työtä! Minun käteni liikerata oli tarpeeksi rauhallinen, joten Taavi pysyi mukana. Välillä tein liikeradasta pienemmän, mikä ei Taavia haitannut yhtään. Olen treeniin todella tyytyväinen, hienosti meni.

• Seuraaminen

Ulkoilulenkillä tehtiin pari pyöritystä. Palkitsin nopeat perusasentoistumiset oikealle kääntymisen jälkeen. Ennen ruokaa tein 2 x 6 toistoa oikealle kääntymistä, välillä paikallaan, välillä parin askeleen jälkeen. T istui huomattavasti nopeammin kuin eilen. Kaikkia toistoja en tehnyt ns. suoralla palkalla, vaan esim. 2-3 käännöstä ja palkitsin vain nopeimman istumisen. T tsemppasi hienosti, kun kääntyi monta kertaa - into vain kasvoi. Oikeassa käännöksessä on havaittavissa edistystä.

Iltalenkillä 4-tien vieressä pari käännöstä oikealle. Perusasentoistuminen vähän hitaampi kuin sisälle, mutta ihan ok. Lenkillä tein epäsäännöllisesti kontaktivahvistusta. Välillä pysähdyin yhtäkkiä ja palkitsin Taavin nopeasta perusasennosta. Lähinnä palkat kontaktista tulivat ns. lennosta.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 20:53 |