Lunta tulloo
07 marraskuuta 2006

Tuleehan sitä lunta lisää, vaikka ei haluttaisikaan. Tänään osa lumesta on tosin tullut räntä-lumisekoituksena. Koulusta tultuani lunta tuli melkoisesti, mutta nyt lumisade on asettunut. Treenattu on ihan hyvässä vireessä ja tokokirjaa on lueskeltu myös. Itseasiassa eilen illalla ennen nukkumaanmenoa luin kirjaa aika pitkään - en muka saanut unta muuten. Lähinnä kertailin kauko-ohjausopetusta ja seuraamisen askelkuvioita.

Askelkuvioharjoitukset jäivät pyörimään mieleeni ja päätin ottaa kirjan kouluun mukaan. Ensimmäinen tunti (klo 9-9.45) minulla oli vapaata ja samoin hyvällä ystävälläni Riikalla. Riikka harrastaa lavatanssia, ja pyysin häntä opastamaan minua seuraamisen askelkuvioissa. Tein käännöksett aika hyvin, kunhan Riikka ensin näytti kirjan kuvien perusteella, miten käännökset tehdään. Oli huomattavasti helpompi pysyä kärryllä, kun oli joku "askeleensa hallitseva" näyttämässä. On se hieno juttu, että Riikka harrastaa tanssia. Kiitoksia myös Paulille avustamisesta. Treenasimme siis käännöksiä paikallaan oikeaan ja vasempaan sekä täyskäännöstä. Samoin vasemmalle suuntautuvia sivuaskelia kokeiltiin. Eniten Riikasta oli hyötyä sivuaskelissa vasemmalle. Hmm.. Ehkä olen hullu tai sitten vain yksinkertaisesti tokoon hurahtanut ihminen. Ajatelkoot, mitä ajattelevat koulussa - minä harrastan täysillä.

Kirjasta löytyi muuten uusi vinkki metalliesineeseen. Käärettä vähentäessä kannattaa jäättää käärekerros vielä sivuille eli lähteä vähentämään käärettä keskeltä. Kokeillaanpa sitä seuraavaksi.

• Kauko-ohjaus

Kerkisin harjoitella ennen kouluunlähtöä, nopea minä. Pari toistoa "sarananousua" kalkkunaleikkeleen voimin. Onnistui hyvin - käteni liikerata oli hallitumpi kuin eilen. Treeni tehtiin keittiön matolla. Alusta osoittautui sopivaksi.

Kokeilin iltaruokaa ennen tehdä nappuloilla, vaikka eihän minun pitänyt. Uhkarohkeana kokeilijana testasin kuitenkin. Tuloksena vain ähkimistä, puhkimista ja lopuksi piti vain myöntää, ettei kova nappula toimi. Toinen kokeilu sitten raa'alla hirvenjauhelihalla - toimi huomattavasti paremmin. Jatkossa täytyy muistaa pehmeä nami! Palkitsin muuten nousuasennon vihellyksellä, jotta Taavi tietää, ettei tarvitse jäädä seisomaan, vaan tulee uusi toisto perään. Tavallaan vihellys on merkki oikeasta suorituksesta ja samalla vapautus. Itselleni vihellys on luonnollinen tapa "vapauttaa", joten käytän sitä. Oma toiminta vaan vaatii edelleen treeniä.

Illalla seitsemän maissa ennen pitempää lenkkiä treenattiin vielä kauko-ohjausta. Keittiön matolla tehtiin kalkkunaleikkeleen voimin nousuja. Oma liikerata oli aika hallittu, ja homma toimi hyvin. Minun pitää vain olla tarkkana, että vihellän ja annan namin vasta liikkeen loputtua ts. Taavin ollessa ryhdikkäässä seisoma-asennossa. Tärkeää on myös huomioida liikeradan päättymiskohta. Kättä ei saa viedä liian kauaksi eteen, koska muutenhan T "horjahtaa" namia tavoitellessaan.

Yritän seurata mahdollisimman tarkasti Taavin suorituksia myös pojan fyysisen kunnon kannalta, ettei pojan lihakset kipeydy, koska sarananousut ovat melkoisen rankkoja. Varmasti nousuliike on verrattavissa kunnon punnerrukseen. Jatketaan ja tarkkaillaan Taavin käyttäytymistä. Tällä hetkellä harjoituksissa on sopivaa intoa, ei kuitenkaan liikaa, ja kalkkunaleike maittaa.

• Ruutu

Inhoan pimeää. Lähdin joskus klo 16.20 harjoittelemaan ja oli jo aika hämärää. Taavi odotteli rappusilla sillä aikaa, kun kävin tekemässä kujalle Peltoniemeen päin ruudun värikkäistä mukeista. Toisen ruudun tein pihatielle, autotallille päin.

Ensiksi kokeiltiin ruutua Peltoniemeen päin. En nähnyt itsekään kunnolla merkkejä, mutta yritin lähettää Taavin. T epäröi ensiksi, seuraavalla myös vähän. Poika lähti kuitenkin etenemään ja hahmotti suurin piirtein puolivälissä matkaa merkit paremmin, jolloin vauhtia tuli lisää. Keskelle T osui. Heitin ruutuun päin lelun, vinkuörtin. Otettiin vielä pari toistoa mukiruutunu, onnistuneita olivat.

Seuraavaksi vuorossa oli tölkkiruutu pihatiellä. Hahmottaminen oli vähän vaikeaa, etsi ensiksi läheltä merkkejä. Huom! T tajusi katsoa ympärilleen, muttei katsonut eteenpäin. Periaatteessa ruutumerkkeihin kohdistuvasta katseesta tulisi palkita. Ongelmana on Taavin kanssa se, ettei T vilkaise ruutua valmiiksi, vaan pitää aina kontaktia sivulla. Ainoa keino tässä vaiheessa on omalla katseella auttaa suunnan kohdistamiseen. Positiivista harjoituksissa oli keskikohdan hakeminen ja vauhti. Palkitsin jälleen toistot heittämällä lelun ruutuun ja pari kertaa menin sitten leikkimään ruutuun Taavin kanssa.

• Luoksetulon pysäytys

Ruudun laitoin mukit luoksetulon merkeiksi. Etäisyyttä merkkien välillä jopa 17 m, tosin oikeasti varmaan lyhyempi, mutta askelia laskin 17/väli. Treeni tehtiin siis kujalla. Ensiksi Peltoniemestä pihaan päin. Pysäytys vähän ennen merkkiä ja suora vapautus taakse vinkuörtin luo. Toinen toisto Peltoniemeen päin. Pysäytys merkillä + 1 s viive. Upea pysähdys! Tietenkin nuoska lumi hiukan helpotti, mutta aivan upea pysähdys oli. Vapautus sitten taakse örtin luo. Lopetettiin riehuntaleikkiin. Lähetin tosin vielä kerran tölkkiruutuun ja palkitsin taas leikillä. Olipas hauskaa - ja hyödyllistä.

• Seuraaminen

Minulla oli tarkoituksena harjoitella seuraamista vielä illalla - itsekseni tosin. Tein pari käännöstä paikallaan aamun askeltreenin perusteella ja otin sitten Taavuskan mukaan. Omat käännökset sujuivat hyvin, kun treenattiin keittiössä. Pari käännöstä tein liian nopeasti, mutta keskimäärin meni kivasti. Taavi sai samalla vähän harjoitella pitkää treeniä, sillä palkitsin melko pitkän käännöspätkän jälkeen Simo-pehmolla. Huomasin, että T teki paikalla siirtymisiä yllättävän hyvin, kun itse muistin tehdä hallitut käännökset: tam, tam, tam. Tein muuten huomion: oikeaan kääntyessä paikallaan Taavin perusasentoon istahtaminen on hidas. Nyt siis vahvistetaan nopeampaa istumista. Teinkin vielä lenkin jälkeen huoneessani peilin edessä käännöksiä oikeaan. Tein joko paikalla kääntymisen tai sitten pari askelta, käännös ja pysäytys. Vahvistin nappuloilla nopeita käännöksiä. Taaville auttaa, kun tekee muutaman nopean käännöksen, jolloin sen viretila nousee sopivasti. Samalla vahvistin perusasentoon istahtamista yleisesti: jalan siirtäminen eteenpäin (T seuraa samalla vasemman jalan mukana), vasemman jalan siirtäminen oikeallepäin (oikea paikallaan). Lopuksi käännöksiä oikeaan paikallaan pari. Koko ajan nopeutuivat istahtamiset. Viimeisellä kerralla superpalkkana luu. "Pyöritin" pari kertaa oikeallepäin ja palkitsin sitten oikein nopean istumisen. Hyvä, että huomasin asian. Päästään viilaamaan pilkkua nopeudessa.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 22:00 |