Ilta Riikan & Touhon kanssa - ja häiriöitä
10 marraskuuta 2006

Häiriötreenien hyödyllisyys todettiin taas. Tulin Jyväskylästä kotiin viideltä ja puoli seitsemältä lähdettiin koulun kentälle Riikan ja Touhon kanssa treenailemaan. Tarkoituksena oli harjoitella tunnariapunnaria, jota ei olekaan tehty häiriöissä oikeastaan kertaakaan. Opittiin taas uutta ja samalla onnistuttiinkin jossakin. Aloitan kuitenkin päiviksen aamutreenistä - metalliesineestä.

• Metalliesine

Kello näytti kuutta aamulla, kun teetin Taaville 2 x 6 toistoa metalliesineen noutamista. Treeni oli perushakua eli heitto + Taavuskan kapulan tuominen. Ei perusasentoja yhdelläkään toistokerralla. Esineen päällä yksi kerros käärettä. Taavi oli innokas, häntä heilui. Enpä keksi mitään moitittavaa - paitsi kääreen.

Seuraavissa metallitreeneissä meillä onkin käytössä uusi metalliesine. Ostin Musti % Mirri-liikkeestä oikein kivan alumiinisen metalliesineen, joka on mahdollisimman kevyt, mutta täyttää kuitenkin kisavaatimukset. Katsotaan, mitä T tykkää uudesta kapulasta. Ensimmäisissä treeneissä pitää muistaa käyttää käärekerrosta.

• Seuraaminen

Jyväskylästä kotiuduttuani vahvistin aktiivisesti kontaktia ulkoilulenkillä. Ennen ruoka-aikaa sitten 2 x 6 toistoa käännöksiä oikealle. Taas pientä pätkää. Taavin perusasennot olivat todella nopeita, intoa ehkä välillä liikaakin. Paljon on poika kehittynyt perusasentojen nopeuttamisessa jo ihan parissa päivässä.

Koulun kentällä otettiin seuraamista neliökävelynä vasemmalle (vasempia käännöksiä).Oma kävelyni oli aika rauhallista, ja Taavi pysyi paremmin mukana kuin tavallisesti. Pepunkäyttö ok. Intoa taas älyttömästi, ei kuitenkaan ääntelyä tai suun lonksuttamista. Palkkasin nappuloilla. Tyytyväinen olen.

• Tunnari

Voi, voi, voi, voi. Ensimmäisenä liikkeenä treeneissä Touhon ja Riikan kanssa otettiin tunnari Riikan tuomilla kapuloilla. Menimme koulun kentälle, jonka ympärille oli jo nostettu jääkiekkokaukalon reunat. Kenttä oli tampattu jäädyttämistä varten. Ilma oli jo melko kylmä, pakkanen alkoi kiristy. Koulun pihassa oli yksi auto. Häiriöinä Touhon lisäksi tietenkin 4-tie, vai liekö se mikään häiriö - T ei välitä liikenteestä.

Riikka leikki liikkeenohjaajaa ja asetti kapulat riviin (-------). Minä lähetin Taavin, ei lähtenyt ensimmäisellä käskyllä. Toisella lähti ja juoksi kapuloiden luo - otti suuhunsa väärän haistelematta lainkaan. Tepa ajatteli sitten tehdä perusnoudon - kevyemmillä kapuloilla. Toisella toistokerralla reipas lähtö, mutta sama menettely kuin ensimmäisellä kerralla. Olin vähän suu auki - mihinkäs se tarkka haistelutyö oli kadonnut toissapäiväisestä? Toisaalta ilmiö on tuttu: Touho nostaa Taavin virettä. Niin se vain on, että hiljaa kauempana odottava Touho saa Taavin tsemppaantumaan vähän liikaa, jolloin alkaa häslääminen. Toisissa liikkeissä, kuten seuraaminen, pysähdykset ja oikeastaan luoksetulokin, Taavin "ylitsemppi" on ok, koska se pysyy kuitenkin aisoissa. Tunnari on toista maata, siinä rauhallisuus palkitaan.

Tyhmintä oli, ettei T todellakaan keskittynyt yhtään haisteluun, vaan nappasi kivan kapulan. Sattumalta oikea osui suuhun ja toi sitten sen. Hätäapuna lyhennettiin etäisyyttä, ja lopulta T alkoi haistella. Ensiksi se vaikutti vähän häslältä ja epävarmalta. Kotonahan Taavuska yleensä haistelee järjestelmällisesti ja ottaa sitten epäilemättä oman ja palauttaa välittömästi. Nyt oli havaittavissa vähän "otanko vai enkö"-meininkiä. Taavi löysi oman, mutta haisteli vielä tarkasti muita, haisteli taas omaa, haisteli muita ja otti onneksi oman mukaansa. Palautuksissa ei ollut mitään napisemista.

Tunnari tehtiin kaksi kertaa ympyrämuodostelmana toisella puolella kenttää - toiset kapulat. Taavi ei ensin tajunnut mennä kapuloille, jotka eivät tosin näkyneet kovin hyvin kentän vähävaloisemmalla puolella valkoisesta maasta. Kapuloille löydettyään toi oman. Toisella kerralla toi oman. Ruututreenin jälkeen ennen kotiinlähtöä vielä uusilla kapuloilla. Taavi löysi oman - hyvä. Etäisyyttä vaihtelin, mutta pienensin kuitenkin reippaasti alkuun verrattuna. Positiivista oli se, että T hoksasi tunnarin idean eli ei jäänyt kotiin vietäväksi huono fiilis. Lopulta T alkoi tehdä onnistumisia, kun treenitilanne tuli tutummaksi. Taavi ei myöskään nostellut vääriä kapuloita, vaan tarkan haistelun vaiheessa (vaihtelu: oikea, väärä) vain haisteli. Oma käytökseni oli rauhallisempaa, enkä "hypellyt" turhia onnistumisienkaan jälkeen, vaan palkkasin hallitusti namilla.

Mikä sitten saattoi vaikuttaa epävarmaan ja "typerään" alkuun? Touhon "leimasin" jo syyksi, joten enemmän treeniä Touhon kanssa. Ensiksi voisi kokeilla niin, että Taavi tietää Touhon olevan mukana, mutta Touho odottaa esim. kaukalon ulkopuolella. Kapuloiden ja Taavin välimatkaa pienennetään reippaasti, jotta mahdollista "matkakuumumusta" ei tule. Taavi ei osoittanut kiinnostusta Touhoa kohtaan sen kummemmin (esim. kontakti ei kärsinyt), vaan tämän läsnäolo näytti vaikuttavan poikaan "alitajunnan" kautta. Yhtenä sählingin syynä saattoi olla kotipäivän aikana patoutunut energia, ja se että tunnari otettiin ensimmäisenä liikkeenä kentällä. Kotona on tehty usein lenkin jälkeen, "pohjatreenin" jälkeen tai käyty ottamassa yksittäisenä liikkeenä rauhallisessa mielentilassa. Harjoittelua tarvitaan lisää - ainoastaan harjoittelu auttaa rutiinin omaksumiseen.

• Ruutu

Eilisen "ruutuhäsläyksen" jälkeen päätettiin ryhdistäytyä. Riikka teki kaksi ruutua kentän eri päihin. Tölkkiruutu oli lähellä Touhoa, musta muovisista kukkaruukuista rakennettu ruutu toisella puolella kenttää. Molempiin ruutuihin Riikka laittoi sinisen kosketusalustan (luutunpala). Unohdin kokonaan, että käytössä olivat uudet kosketusalustat vanhojen vihreiden sijaan. Ensiksi olisi ollut hyvä ottaa esim. 2 x toistoa peruskosketusta, mutta tämä unohtui täysin. Riikan tehdessä ruutuja odotimme Taavin kanssa kaukalon ulkopuolella. Kävelimme noin 10 m päähän ruukkuruudusta, oikealle puolelle sitä. Taavi katsoi heti ruutua tullessamme kentälle (hienoa!), ja minä tietenkin kehuin. Kysyin vielä huvikseni "Missä ruutu?", ja Taavi katsoi heti ruutua. Palkitsin toiminnon namilla. Sitten lähetin ruutuun. Ainoaksi ongelmaksi nousi, ettei Taavi hoksannut alustaa heti, vaan etsi jonkin aikaa. Juoksin ruutuun ja neuvoin alustan suuntaan. Palkkasin kahdesta kosketuksesta.

Toisella lähetyksellä olikin T menikin uudelle alustalle tottuneesti. Mustaa ruutua otin myös Touhon suunnasta. Yhden kerran tein perusasentolähetyksen, muuten vapareita. Palkitsin heittämällä ruutuun pehmoluun tai T sai tulla hakemaan palkkion luotani. Seuraavaksi oli tölkkiruudun vuoro. Juuri lähetysvaiheessa koulunpihaan ajoi toinen auto ja autosta tuli ulos kaksi miestä. Taavi ja Touho vähän "säikähtivät" - kaipa mekin Riikan kanssa vähän. Toinen miehistä meni jo aikaisemmin pihalla olleeseen autoon, ja autot kaasuttivat pois. Taavia tapaus jäi hiukan ihmetyttämään, eikä se sitten lähtenyt ruutuun. Toisella kerralla T lähti lähestymään Touhoa. Uusi lähetys ja hieno ruutuunmeno. Muilla toistokerroilla (pari kappaletta) T meni ruutuun kivasti. Lähetysmatkaa vaihtelin, eniten aika läheltä. Lopuksi vielä lähetys mustaan ruutuun - upea suoritus Taavilta. Kävin palkkaamassa leikillä ruudussa. Olin tyytyväinen ruututreeniin, vaikka vähän tämän päivän teema olikin pinnalla harjoituksissa - häslinki ja epävarmuus. Taavi oli kuulolla, mutta jotenkin häsläili. Varmaan oli pojalle patoutunut liikaa energiaa pitkän kotipäivän aikana. Tästä jatketaan ihan hyvillä mielin.

Treenistä mentiin suoraan kotiin. Riikka & Touho tulivat meille kylään. Taavelo, Jamppis ja Juke suhtautuivat vieraaseen yllättävän rauhallisesti. Joskus Taavilla on ollut jotain kismaa Touhon kanssa, mutta nyt pojat olivat kuin herrasmiehet konsanaan. Katselimme Riikan kanssa Mallikoulun finaalia. Touho olisi kovin mielellään vetänyt parit juoksupyrähdykset sisällä poikien kanssa, mutta joutui tyytymään makoiluun. Meikäläisen palleropoppoo pääasiassa makoili rauhassa ja levollisina. Saivatpa kakrut kokeilla luidensa mussuttamistakin vieraan läsnäollessa, ei mitään ongelmia. Yksikään poppoon jäsen ei ahminut, vaan söi kiltisti omaa luutaan. Esim. Juuso ei vähän ajan kuluttua lähes huomannut Touhon läsnäoloa. Käyttäytyipäs katras kivasti, hienot pojat.

• Kauko-ohjaus

Ennen Riikan ja Touhon lähtöä näytin Riikalle kaukotreeniämme olohuoneessa. Taavi sai ensimmäiset kunnon häiriöt maahan-nouse-harjoituksiin. Touho oli myös olohuoneessa, tosin Riikan luona. J&J sen sijaan keskittyivät aktiiviseen Taavin ympärillä hyörimiseen. Teimme viisi toistoa. Taavi teki upeasti - ei merkkiäkään kuumumisesta. Käteni liikeratani oli hallittuna ja pystyin aloittamaan käsiavustuksen hiukan myöhemmin. Hyvä Taavi! Käskysanaa en ole vielä miettinyt, pohjan luominen jatkukoon rauhassa.

Huomenna lähdetään Viitasaarella kummieni Taimin ja Papan luona käymään. Taavi pääsee vierailemaan ensimmäistä kertaa heidän luonaan. Onhan minulla pienoinen taka-ajatuskin: päästään treenaamaan ainakin vähäsen keskustassa. Tarkoituksena olisi ottaa seuraamista ja ehkä pysäytys. Ruudusta en ole lainkaan varma, katsotaan. Jotakin treeniä on kuitenkin luvassa.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 22:42 |