Päivällä tunnaria, illalla häiriöitä
09 lokakuuta 2006

Uusi viikko on pyörähtänyt käyntiin. Saapa nähdä, jatkuuko treenimme yhtä intensiivisinä kuin viime viikolla. Ainakin tunnarin osalta on luvassa treeniä. Kapuloita en ole vieläkään saanut lisää, mutta jospa viikon aikana niitä saan jostakin. Pitäisi nimittäin saada toinen kapulaerä tuonne pihametsikköön hajustumaan. Omia kapuloita kaivataan myös lisää.

• Tunnistusnouto

Pääsin aikaisin koulusta kotiin ystäväni ja agilityohjaajani Miran kyydillä. Eipähän tarvinnut odotella älyttömän kauan linja-autoa koululla. Kotiin tultuani päätin sitten ottaa tunnarin ennen läksyjä. Mitäköhän olisi pitänyt tehdä? Jos olisin ollut järkevä tyttö, olisin kiltisti kirjoittanut lapulle jonkin tavoitteen tunnaritreeninne tai edes laittanut jonkin toistorajan. Enpä tehnyt kumpaakaan, vaikka tiedän, että olen taipuvainen ottamaan liikaa toistoja tunnarissa. Ihan hyvin se treeni sujui suunnittelemattomuudestani huolimatta.

Ensiksi hain taas grillikatoksesta uuden oman kapulan. Laitoin väärät kapulat ympyrään ja oikean kapulan klo 10 kohdalle. Treenipaikkana oli edelleen pihametsikkö. Taavi tarjosi sivulle tulemista, ja lähetin sen välittömästi etsimään omaa kapulaa. Ensin pojan nenään kantautui jokin "ihmeellinen" haju, ja se vainusi hetken ilmaa. Kun haju ei enää kutkuttanut nenää, alkoi Taavi nuuskia kapuloita ja löysi omansa - hyvä. Toinen toisto heti perään, mutta nyt oma kapula klo 14 kohdalla. Jälleen hyvä suoritus.

Pidin tauon, jonka jälkeen siirryimme pihalle. Asetin lehtien sekaan kapulat riviin vaakatasossa. Oma oli kolmas vasemmalta laskettuna. Lähetin Taavin etsimään omaa kapulaa. Poika löysi nopeasti kapulan ja palautti. Nyt kylläkin näytti, että nenä ei paljoa kapuloita koskenut. Mieleeni juolahti ajatus, josko järkevä koirani erottaa kuivan kapulan märistä kapuloista, jotka ovat vieläpä erivärisiä (kastumisen takia). Otin yhden väärän, pidin hetken kädessäni ja merkitsin. Vein uuden oman kapulan ja sijoitin toiseksi oikealta laskettuna. Taavi toi oikean, mutta mielestäni ei nuuhkinut kovinkaan paljon, vaan "hutaisi".

Hiukan pitemmän tauon jälkeen otin vielä kaksi toistoa. Jälkeenpäin mietittynä olisivat edelliset toistot riittäneet, mutta kaipa tästäkin jotain oppi. Ensimmäisellä toistokerralla oma oli toinen vasemmalta. Taavi toi väärän ensiksi. Käskin irroittaa kapulasta otteen ja annoin vihjeen "sök" uudelleen. Nytpäs poika haisteli ja toi oman. Lopetin tähän, koska löysi toisella yrittämällä oman. Enempää toistoja en halunnut ottaa.

Ilmeisesti olen taas vähän järkevämpi kuin eilen. Jos hajustan kapuloita, täytyy omankin olla samanlainen kuin hajustuneet/märät kapulat. Vaikka tuolla kuivuus/kosteusjutulla ei olisi älyttömästi merkitystä, on kuitenkin järkevä kokeilla myös kosteilla kapuloilla. Edistystä tapahtui siinä mielessä, että edettiin pihan saakka, eikä ongelmia esiintynyt kuivalla kapulalla. Toisin sanoen kuivan kapulan kanssa ollaan samassa tilanteessa metsässä kuin pihallakin. Olen ihan tyytyväinen tunnariharjoitteluumme - kyllä se tästä etenee. Sähköpostilaatikossa taitaa sitä paitsi olla viesti Tuijalta eli ei hätää.

• Seuraaminen - käännökset vasemmalle

Ennen iltaruokaa otettiin perustreeniä peilin edessä. Kaksi kuuden toiston sarjaa. Viimeinen toisto tuli sitten taas ruokakupille vapauttamisesta. Taavi teki hyvin töitä. Välillä tuntuu heittävän pyllyä vähän liiankin innokkaasti. Tärkeää on harjoitella käännösten lisäksi pitkiä suoria ja tietenkin tasaisesti myös oikeaa käännöstä, sillä pari kertaa poika jopa alkoi käännellä vartaloaan vasemmalle päin. Mistäköhän johtui? Melkein aina tein käännöksen aivan peilin edessä eli alkoi poitsu ennakoimaan. Muutaman peilistä poispäin suuntautuneen käännöksen jälkeen ei ennakoinnista ollut tietoakaan. Muutenkin olen nyt ottanut aika paljon käännöksiä ympäri huonettani ja tehnyt pari käännöstä peräkkäin ennen palkkaa jne. Tässä yritän välttää ennakointia. Huom! Taavihan on melkoisessa vireessä ja tempossa ennen ruoka-aikaa, joten pientä ennakointia ja jopa "yli-intoisuutta" saattaa esiintyä. Ihmeen hyvin kyllä pitää tekniikan puhtaana. Jospa vain minun vahvistamiseni tukisi hyvää tekniikkaa, enkä sortuisi vahvistamaan vahingossa esim. väärää paikkaa.

Listaan tähän muutaman tarkkailua vaativan jutun käännöksestä: edistäminen (alkaako edistää treenin edetessä, kuinka paljon?), käännöksen ennakoiminen ja "tarkka" pyllynheitto (omat käännökset tarkkailuun: riuhtaisu). Jos teen riuhtaisun käännöksen, Taavin asento tietenkin huononee. Tiiviyteen olen joka tapauksessa aika tyytyväinen, sillä se on tullut oikein hyväksi perusasentolopetusten myötä. Oma kävelynikin on ehkä hiukan parempaa kuin ennen, mutta onhan se helppoa, kun voi katsoa peilistä, eikä pienessä huoneessa voi aivan tavallisesti kävellä. Normaaleilla askeleilla on hankalampaa - kokeiltu on.

Eivätpä jääneet tämänpäiväiset käännöstreenit ainoastaan ruoka-aikaharjoitteluksi, vaan lähdin kuuden maissa paikalliselle koululle treenaamaan. Maanantaihan on aina 4H-kerhopäivä, joten häiriöitä on tarjolla. Tänään olikin mukavan paljon lapsia kerhossa. Juuri seuraamistreenimme aikana suurin osa lapsista pelasi jalkapalloa, ja osa juoksenteli ympäriinsä pihalla "muuten vain". Aluksi tuntui, että Taavi keskitti huomionsa lähinnä jalkapalloon, mutta hetken kuluttua alkoi "herätä" toimintaan. Hauskaa oli kyllä huomata, että toistot tehtiin tosi hyvässä vireessä, kun alkuun päästiin, mutta se ensimmäinen huomion "nappaaminen" oli aluksi vaikeaa. Päätin ottaa vain yhden toistosarjan vasemmalle kääntymistä. Palkkana toimivat maksanpalat. Käännöksiin olisin kaivannut enemmän terävyyttä, mutta aika paljon taas sähläsin omilla käännöksilläni. Omat naksuttelut olivat ajoitukseltaan pielessä ja muutenkin mekaaniset taidot potkivat päähän. Sainpahan harjoiteltua häiriöissä, ja koira toimi iloisesti (kontakti piti, yritys hyvä).

• Luoksetulon pysäytys

Jo ennen seuraamisen käännöstreeniä otin koulunpihalla pysäytystä. Lapset eivät tosin vielä olleet pihalla, joten sain harjoitella tyhjällä urheilukentälle. Laitoin siniset sangot noin 16 metrin päähän toisistaan ja heitin ensimmäisen sangon taakse narulelun. Sanoin takasanan "behind" ja jätin Taavin odottamaan. Kutsuin, pysäytin merkillä (Taavi pysähtyi salamannopeasti!) ja vapautin 2 sekunnin kuluttua taakse lelun luo. Oli kyllä täydellinen pysähdys - jee. Vauhti oli nyt oikeinmitoitettu, ei liian "raju". Toisella toistokerralla otin läpijuoksun, joka oli myös hyvä. Palkitsin maksanpaloilla. Viimeisellä toistokerralla pysäytin merkillä ja vapautin välittömästi lelulle. Siinäpä olippysäytystreeni - hyvin meni.

• Metallinouto

Seuraamisen käännösten jälkeen pidin kunnon tauon koululla ja otin metalliesineen noutamisen kolme kertaa. Ensiksi "vaparinouto" eli suora noutaminen ilman perusasentoa jalkapallokentästä poispäin. Hyvä vauhti ja iloinen noutaja. Toisella toistokerralla menimme kentän viereen ja heitin kapulan, mutten kentällepäin. Jälleen hyvä nouto. Kolmannella kerralla sitten heitin kentällepäin, ja yhtä hyvä nouto oli kuin edellinenkin. Metallissa on siis edelleen yksi kerros käärettä päällä. Nyt metallinouto jää pienelle paussille. Taavi ei ole vielä valmis noutamaan paljasta esinettä ja tuntuu hiukan turhauttavalta jatkaa ainaista toistelua esineen kanssa, kun se sujuu. Ehkäpä kokeillaan uudestaan jonkin ajan kuluttua äidin tekemien lihapullien voimalla.

• Seuraaminen - suorat

Koulutreenin päätteeksi otettiin suoria. Toistoja tuli 2 x 4. Vaihtelin matkoja; välillä pidempi seuraamispätkä, välillä lyhyempi. Palkitsin patukalla. Seuruutin jalkapallokentää kohti, jalkapallokentästä poispäin, kohti muita juoksevia lapsia jne. Kontakti oli täydellinen ja paikka hyvä. En keksi mitään motkottamista - hienosti menevät suorat. Vihjesanaa ei siis taaskaan ollut. Positiivisinta oli se, ettei Taavi alkanut äännellä patukkapalkasta huolimatta ja jaksi pitää kontaktin lakkaamatta häiriöistä huolimatta. Olen tyytyväinen - todella. Kotimatkalla vahvistelin kontaktia eli palkkailin sivulle hakeutumisesta, jota poika aika usein tarjosikin. Kontaktivahvistus onkin meille jokapäiväinen juttu, sillä Taavi kyllä tietää, että minulla on lähes poikkeuksetta muutama nappula taskussa. Kontaktia tosin vahvistan epäsäännöllisesti; joskus Taavi saa nappulan, joskus vapautuksen takaisin "omiin kävelypuuhiinsa".

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 22:04 |