Perjantain harjoituksia
06 lokakuuta 2006

Ilokseni saan todeta, että myös tänään treenit sujuivat hyvin. Milloinkohan tulee oikein pohjanoteeraus ja kunnon alamäki alkaa? Toivottavasti ei pian, vaikka olen yllättynyt, kuinka hyvin tunnaritreenaus on edennyt. Edelleen tunnen ko. liikkeen älyttömän haastavana ja vaikeana.

• Tunnistusnouto

Koiran iloisuus ja onnistumisen tunne tekevät tokosta ihanaa. Tunnistusnoudon harjoittelu on jatkunut lupaavasti, edistyminen on nopeaa. Minulla oli meno Jyväskylään tänään, joten en mennyt aamulla kouluun. Päätin ennen lähtöä käydä ottamassa "aamutunnarin". Kello oli puoli yhdeksän ja ulkona satoi hiljalleen. Hain grillikatoksesta täysin puhtaan tunnarikapulan. Aikaisemmin olin käyttänyt jo aiemmin käytettyä kapulaa, joka näin ollen sisälsi enemmän "apuhajuja". Menin metsikköön ja jätin Taavin odottamaan pihaan. Järjestin kapulat kokeenomaisesti riviin. Paikka oli sama kuin aikaisemmin, mutta nyt taakse jäi läjään "vanhoja" kapuloita. Itseasiassa kapulat jäivät sinne hiukan epähuomiossa. Minunhajuiseni kapulan laitoin kolmanneksi vasemmalta laskettuna. Kutsuin Taavin luokseni ja lähetin suoraan etsimään. "Sök"-vihje jäi leijumaan ilmaan, sillä poika ei hahmottanut, missä kapulat olivat. Töppäys siis ohjaajlta. Olisi pitänyt viedä Taavi joko lähemmäs kapuloita tai sitten näyttää sille piilotus, jotta olisi ylipäätään tiennyt, minne mennä. Annoin toisen käskyn ja näytin kädellä, jolloin Taavuska lähti oikeita kapuloita kohti. Poika pyöri hetken, ilmeisesti ei ensin hahmottanut uutta riviä kasvillisuudesta, vaan nuuski aika laajalta alueelta. Löysipä kuitenkin rivin ja toi oikean kapulan. Toisella toistokerralla vein minunhajuiseni toiseksi oikealta laskettuna. Lähetys tällä kertaa sivulta. Edelleen pientä epävarmuutta lähdössä ja kävipä poika nuuskimassa takimmaista "vahinkokasaa", mutta löysi lopuilta rivin luo ja haki sitten omansa. Mitäs opittiin? Aikaisemmin mainittu mokani eli liian vaikea etsintä - tämänhän piti olla hajuharjoittelu. Vihjettä edelleen vahvistettava. Se toimii hyvin, kun haettava kohde on näköetäisyydellä (esim. käpynoudot), mutta sankassa metsässä ei toimi. Eipä tuo mikään ihme ole. Lisäksi vahinkokasa oli turhaan sotkemassa, koska se oli samalla paikalla kuin kapulat eilen viimeisessä treenissä. Tätä pahensi se, että koemainen rivistö oli aikalailla "piilossa". Pitää siis olla huolellisempi! Joka tapauksessa tunnistus meni hyvin ihan puhtaallakin kapulalla - hyvä.

Toinen tunnariharjoitus pidettiin noin klo 18. Ilma oli edelleen sateinen. Minulla oli uusi kapula käytössä eli ei taaskaan apuhajuja. Taavi odotti pihalla, kun minä menin metsään kapuloita siirtelemään. Ostin uudet grillipihdit tänään, mutta annan niiden nyt tuulettua rauhassa ennen käyttöä. Vanhat muovipihdit olivat kuitenkin ihan käyttökelpoiset. Siirsin kapulat tasaisemmalle metsämaalle lähemmäksi pihaa. Kasvillisuutta ei ollut niin paljon kuin edellisessä paikassa. Laitoin kapulat riviin, kuten aamullakin. Tässä vaiheessa kutsuin Taavin luokseni ja jätin odottamaan siksi aikaa, kun kävin viemässä omanhajuiseni kapulan riviin. Oman kapulan laitoin toiseksi oikealta katsottuna - vahingossa sama paikka kuin aamulla 2.toistossa. Lähetysmatka oli noin 8 m - ei ainakaan enemmän. Vihje toimi hienosti, ja Taavi löysi oman kapulan nopeasti. Taisipa olla paras tunnari koko alkeisharjoittelumme aikana. Toisella toistokerralla oma kapula oli toinen vasemmalta. Nyt haisteli yhtä väärää kapulaa vähän kauemmin, muttei nostanut ja meni sitten oman kapulan luo. Jälleen palautus oli hyvä. Olen todella tyytyväinen edistymiseen - hyvä Taavuska.

• Seuraaminen - käännökset oikealle

Tällä viikolla olen paneutunut vasemmalle kääntymisen hiomiseen seuraamisessa. Nytpäs oli aika ottaa vaihteeksi oikealle kääntymistä. Ensiksi pohdin, mitä haluan hioa käännöksissä. Hiomista tarvitsee tiiviys, kuten vasemmalle kääntymisessäkin. Pääosin tämä "epätiiviys" johtuu kylläkin omasta kävelystäni, mutta mielestäni Taavin käännökset ovat hiukan päässeet löysymään "oudon" kävelyni seurauksena, joten tiiviyden treenaaminen on tarpeellista.

Ennen Taavin iltaruokaa otin kaksi sarjaa käännöksiä peilin edessä. Taavi oli älyttömän innostunut, melkeinpä kiehui vähän yli. Mitään ääntelyä tms. ei esiintynyt, eikä poika häslinyt, vaan teki innokasta, mutta tarkkaa työtä. Enpä minä käännöksistä mitään negatiivista huomautettavaa löydä. Kaikki seitsemän ensimmäisen sarjan toistoa menivät hienosti. Otin kaikki niin, että käännyin ja palkkasin heti ensimmäisestä käännöksestä. Yleensä Taavi istui perusasentoon, mikä on ok. Pieni perusasentoon valmistautuminen on edelleen vain positiivinen asia tiiviyden kannalta. Toisessa sarjassa (yht. 6 toistoa) joissakin toistossa otin esim. 2 peräkkäistä käännöstä oikealle ja palkkasin. Eipä tässäkään ongelmaa. Treenin viimeinen toisto, ns. extratoisto, päättyi ruokakupille vapauttamiseen eli sen tein keittiössä.

Ainoa miinus ja huomautus tulee omasta kävelystä. Aika helposti alan "töpötellä", kun kävelen. Tavallaan tekniikkaosiossa peilin edessä jumitun kävelemään hitaammin, johtuneeko sitten tilanvähyydestä vai mistä. Mihinköhän ne kuivaharjoittelutreenit ovat unohtuneet? Yritetäänpäs viikonloppuna terästäytyä tämän suhteen. Koira oppii käännökset hitaammassakin kyydissä, mutta osaanko minä kävellä normaalisti "normaalioloissa" eli kuten kokeessa? Tähän pitää kiinnittää huomiota!

• Luoksetulon pysäytys

Perjantain viimeinen treeni keskittyi pysäytykseen. Koko viikko onkin mennyt ilman yhtäkään pysäytystreeniä, mikä ei kyllä ole huonontanut pysäytyksiä - päinvastoin. Kello näytti puoli seitsemää, kun kiikutin pihatielle kuusi merkkiä. Naapuriin johtavalle tielle laitoin vasemmalle puolelle siniset sangot. Autotalliin päin vievälle tielle asetin oikealle puolelle punaiset tötsät. Kaikkien tötsien välimatka oli noin 15 metriä. Sinisten ja punaisten merkkien väliin jäi matkaa kymmenisen metriä. Tähän väliin laitoin muovisen namikupin. Lisäksi kävin viemässä punaisten tötsien toiseen päähän, taakse, narulelun.

Alkuvalmistelujen jälkeen kutsuin Taavin luokseni. Jätin pojan ensimmäisen sinisen sangon luo ja sanoin takasanan "behind". Namikuppi oli siis parin metrin päässä Taavin takana. Menin viimeisen sangon luo ja kutsuin. Pysäytin merkillä ja vapautin suoraan namikupille. Pysähdys oli täydellinen, ei mitään moitittavaa. Toisen toiston tein punaisilla tötsillä. Nyt vein Taavin tötsien toiseen päähän eli sinisistä sangoista ja namikupista katsottuna kaikista kauimmaisen tötsän luo. Takapalkkana oli lelu. Sanoin taas takasanan jättäessäni Taavuskan. Kutsuin Taavia, pysäytin merkillä ja vapautin heti taakse lelun luo. Pysähdys ei ollut yhtä hyvä kuin ensimmäinen, mutta ihan ok. Kolmannen toiston otin myös punaisilla tötsillä. Nyt pysähdys oli hieno - hyvä. Lelupalkka toimi hienosti, Taavi oli todella innoissaan. Leikimme hetken lelulla hyvän pysäytyksen jälkeen. Toisin sanoen Taavi haki lelun takaa, juoksi luokseni ja sitten juoksimme ympäri pihaa. Lopuksi tietenkin lelusta luopuminen, sillä vielä oli yksi toisto vuorossa. Viimeinen, neljäs, toisto tehtiin sinisillä sangoilla ja namikupilla. Nyt pysäytys hiukan ennen merkkiä ja heti vapautus namikupille. Pysähdys oli hyvä. Taavin syötyä namin juoksin poispäin ja pojan tullessa luokseni vauhdilla palkkasin leikillä. Mukavaa oli ja kummallekin jäi tosi hyvä mieli. Oikeastaan voisin sanoa, että tänään olivat kaikki treenit älyttömän kivoja. Tämä viikko on tosin muutenkin ollut treenien suhteen mahtava. Tuntuu, että Taavi tykkää entistä enemmän tokosta, mitä enemmän treenataan. Tästä on taas hyvä jatkaa. Jospa huomenna eksyisimme harjoittelemaan häiriöissä.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 22:40 |