Aamupäivän treeniä
03 lokakuuta 2006

Nyt on koeviikon viimeinen päivä. Onneksi pääsen kouluun kahdeksitoista kaverini Leilan kyydissä, niin ei tarvinnut lähteä turhaan puoli yhdeksältä linja-autolla. Eilen illalla sain "kyhättyä" paperille treenisuunnitelman lokakuuksi. Täytynee vielä tehdä se integraaliseen (kumma sana) muotoon ja vähän tarkentaa. Julkaisen sen jossain muodossa Taavin treeniblogin ja sivujen yhteydessä. Samalla yritän selvittää, saako tänne Blogger.comiin erillisiä kansioita. Haluaisin tehdä nimittäin vähän "jakoa". Saa nähdä, onnistuuko. Nyt palattakoon tähän aamuun. Taavuska oli käveli koko aamun perässäni. Liekö poika janonnut treeniä vai aavistellut, että kohta tuo mamma saattaa lähteä kouluun. Treeninsä sai, jos sitä halusi.

• Seuraaminen - käännökset vasemmalle

Eilen aloitettiin seuraamisen työstäminen. Mikäs siinä mättää? Kokeissa oma kävelyni on "outoa". Totta puhuen en ole nyt innostunut vielä kuivaharjoittelusta peilin edessä, vaikka olen sitä tehnytkin. Äiti ehdotti jo hauskasti, että minut pitäisi viedä "mallimammalle" kävelykouluun. Onneksi äiskä ei ollut tosissaan. Luulenpa, ettei tuo mamma millään veisi minua mallikouluun. Tänä aamuna oli seuraamisteemana vasemmalle kääntyminen. Kyllähän minä vähäsen eilen illalla harjoittelin olohuoneessa kunnollista kääntymistä ja tänään sain huomata, että tein paremman, terävämmän ja tarkemman, käännöksen kuin ennen.

Treeniympäristö oli huoneeni. Huoneessani on vaatekaapin ovessa iso peili, joka on kätevä apu seuraamistreenissä. Kävelin peiliä kohti (Taavi seurasi), käännyin vasemmalle melko hitaasti, ja Taavi kääntyi tietenkin myös. Käskysanaa ei seuraamiseen ollut, vaan Taavi teki "omatoimisesti". Naksu tuli tiiviistä ja tarkasta käännöksestä. Toistoja tuli yhteensä kuusi. Muutaman kerran tein peilin edessä käännöksen, mutta käännyinkin äkkiä heti toisen kerran vasempaan. Naksu tuli siis vasta toisella käännöksellä. Olin todella tyytyväinen. Taavi käytti peppuaan kivasti käännöksessä, ja kulmat tulivat teräviksi - hienoa. Pidin pienen tauon ja otin vielä 10 toistoa. Pojan pepun käyttö vahvistui entisestään, ja käännös tuli entistä paremmaksi. Lopetin muutamalla toistolla perusasentoon. En usko, että Taavi on taipuvainen "jatkuvaan" peruasennon tarjoamiseen. Tarkoitan siis, etten usko sen alkavan istahdella käännöksissä haittaavasti. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ottaa mitään jatkuvaa perusasentoa heti käännöksen perään, mutta tässä vaiheessa se tuntuu Taavilla vahvistavan käännöksen terävyyttä ja oikeaa seuraamispaikkaa käännöksessä. Siinäpä olivat tämän aamun seuraamiset - olen tosi tyytyväinen.

• Tunnistusnouto

The big day. Mitään mullistavaa ei tapahtunut, mutta tulipas testattua tunnaria nyt ensimmäistä kertaa oikeilla kapuloilla. Ilma oli syksyisen sateinen ja kello näytti puoli kymmentä. Kumpparit jalkaan ja ulos! Hain grillikatoksesta "puhtaan" tunnarikapulan, jonka päihin oli merkitty raksit. Otin myös muoviset grillipihdit mukaan. Pihamaalla kokeilin kaksi noutoa tunnarikapulalla. Tuntuu, että mulle on todella luonteista ottaa kokonainen nouto, sillä Taavi tarjoaa aina hyvin perusasentoon tuomista. Hyvin sujui kevyen kapulan noutaminen, poika ei onneksi esim. pureskellut yhtään. Sitten vaan menoksi ja metsään.

Pihametsiköstä löytyi hautumaan laittamani 10 kapulaa. Sain kyllä vähän aikaa etsiä mokomia kapuloita. Erotin viisi kapulaa, laitoin ne omaan kasaansa ja lisäsin joukkoon minunhajuiseni kapulan. Taavi odotti kauempana. Kutsuin pojan lähemmäksi ja lähetin etsimään "sök"-vihjeellä. Taavuska palautti oman kapulan - hyvä. Kolmannella toistolla kokeili etsi aika kauan ja jopa kokeili aika hanakasti toisia kapuloita - ei onneksi nostellut. Toistoja otin seitsemän. Lähetin pojan kapuloiden luo aika lyhyeltä matkalta ja kehuin paljon, kun otti oman kapulan. Jälleen Taavi tarjosi sivulletuloa. Ongelmia ei nyt ilmennyt, vaikka yhdessä vaiheessa kokeili väärää kapulaa. Tajusin muuten myöhäjunassa, että minun piti ottaa ensin pihassa käpynoutoja ennen oikeita tunnarikapuloita, mutta sepä unohtui - harmi. Seuraavalla kerralla otan ensin muutaman käpynoudon ja vien sitten metsikköön tunnarikapuloiden luo. Toivottavasti Taavi tajusi nimenomaan sen "hajuidean", eikä vain ottanut oikeaa "summassa", koska esim. tuo oikea nyt sattui olemaan kuiva. Tunnarista taitaa tulla Taavin lempiliike, sillä Taavi tekee todella innolla töitä. Nyt pitää vain olla tarkkaina, ettei innostu liikaa ja ala "söhliä". Jatketaan harjoittelua - todennäköisesti illalla.

Tunnisteet: toko

kirjoittanut N_ 10:03 |